Perhosangervon versot eivät ole vielä kuolleet, mutta pitääkö perennojen kuolleet versot poistaa?

Pitääkö perennojen kuolleet versot leikata pois? Lue vastaus!

Onko parempi jättää kuolleet versot paikoilleen vai pitäisikö ne leikata pois? Entä milloin kuolleet versot kannattaisi leikata, jos niin meinaa tehdä?

Kun perennojen kukinta tulee päätökseensä ja versot kuihtuvat ja kuolevat, perennapenkin hoitajaa voi alkaa askarruttaa, pitäisikö perennojen kuolleet versot leikata pois vai onko parempi jättää versot paikoilleen.

Lue myös: Kahvia kasveille: Onko isoäidin tavasta hyötyä vai haittaa?

Perennojen kuolleet versot – leikatako vai eikö leikata?

Yksiselitteistä vastausta ei ole, vaan molemmissa menettelytavoissa on puolensa.

Jos leikkaat versot syksyllä, työ on helppoa. Versot ovat vielä pystyssä, jolloin ne saa kätevästi leikattua ja vietyä kompostiin.

Versojen mukana häipyvät myös niiden sisältämät ravinteet, mikä lisää seuraavan kesän lannoitustarvetta. Jotkut putkiversoiset lajikkeet kärsivät, jos ne leikataan ja putket täyttyvät talvella jäätyvällä vedellä.

Lue myös Anna.fi:stä: Tee nämä asiat puutarhassasi ennen talven tuloa – 6 ekotekoa syyspuutarhaan

Jos jätät versot talveksi, puutarha on talventörröttäjineen erinäköinen. Keväällä voi uudelleen harkita, tarvitseeko versoja kerätä pois lainkaan, vai riittääkö versonjäänteiden silppuaminen lannoitteeksi paikoilleen.

Kun liikut keväisellä perennamaalla, varo vanhan kasvuston alta nousevia uusia versoja.

Avainsanat

Keskustelu

Minä oplen päätynyt tekemään sekä että: osan törröttäjistä siivoan pois jo syksyllä, koska ovat niin rumia, siis toiset törröttäjistä. Pois katkaisen esim. sellaiset, jotka kaatuiolevat pikkuhavujen päälle tms. Kaneimmat, terhakkaimmat törröttäjät jätän, sillä olen huomannut, että puutarha on talvella ilmeikkäämpi törröttäjineen. Toinen juttu on se, että mone tpikkulinnut löytävät törröttäjien kuivahtaneista kukista mitä ilmeisemmin siemeniä syötäväksi. Kompromissi on usein paras vastaus useimapaan asiaan.

Kuten Iris Sibiricakin korjaan rumat ja pikkupakkasen mustaksi nahistamat pois; tosin uusien versojen suojelemiseksi -esim pioonien – noin vaaksan korkeudelta.

Syysasterit, akileijat ja Iris Sibirica ja muu pystyssä pysyvä saa jäädä törröttämään, usein tuloksena on linnunruoan lisäksi mielenkiintoisia risteytyksiä.

Ruusuista napsin vain latvat, varsinainen leikkaus vasta myöhäiskeväällä

Kuten Iris Sibiricakin korjaan rumat ja pikkupakkasen mustaksi nahistamat pois; tosin uusien versojen suojelemiseksi -esim pioonien – noin vaaksan korkeudelta.

Syysasterit, akileijat ja Iris Sibirica ja muu pystyssä pysyvä saa jäädä törröttämään, usein tuloksena on linnunruoan lisäksi mielenkiintoisia risteytyksiä.

Ruusuista napsin vain latvat, varsinainen leikkaus vasta myöhäiskeväällä

Vuosi sitten päätin että leikkaanpa kerrankin törröttäjät pois että on keväällä vähemmän töitä. Tulos oli yllättävä: muutamat kasvit lähtivät keväällä tavallista myöhemmin kasvuun ja eräät eivät kukkineet koko kesänä. En tosin voi olla varma että johtuivatko nämä asiat leikkaamisistani vai oliko talvi jotenkin erilainen?
Nyt on huolenani pieni, siemenestä kasvattamani pionin taimi, jonka ilmeisesti jänöjussi on käynyt napsaisemassa poikki niin että jäljellä on vain pieni tynkä – mahtaneeko siitä tulla talvesta selviytyjää? Toisen, jo vanhan pionin, leikkasin kokonaan poikki viime syksynä koska olin lannoittanut sitä ilmeisesti liikaa sillä se tuli kuin noen peittämäksi. Se lähti hienosti kasvuun keväällä ja kukki upeammin kuin koskaan.

En leikkaa syksyllä lainkaan. Linnuille jää napsittavia siemeniä ja keväällä on hauska kurkistella vanhojen lehtien alle, jossa uudet versot ovat suojassa keväthalloilta.

Kitken penkit puhtaaksi, mutten poista kukkavarsia vasta kuin keväällä. Uudet alut ovat suojassa kevät auringon säteiltä ja avavalta.

Kitken syksyllä pois perennojen maanrajassa olevat kuihtuneet lehdet ja hennot kasvinosat. Jätän tanakat kasvit pystyyn pikkulinnuille ja talventörröttäjiksi lumeen. Jaloruusut olen leikannut ja peittänyt talveksi. Syksyllä jätän puistoruusuihin kiulukat, jotka ovat hyvää ravintoa luonnon eläimille. Viime aikoina on rusakko polkenut melkoiset jäljet ruusupensasaidan molemmille puolin. Omenapuut suojasin verkoilla. Nyt on lunta 60-70 cm ja odottelen innolla kevään saapumista. Huhti-toukokuussa yllättyy, miten puutarhan kasvit ovat selvinneet talven yli. Ihanaa, että Suomessa on neljä vuodenaikaa. Saa luontokin näin talvella levätä. Nyt on aikaa pihatöiden suunnitteluun.

Pupun tuhoilta säilyy, kun ripottelee ihmisen hiuksia kasvin ympärille talveksi ja antaa niitten olla jatkossakin maassa. Ihmisen haju ilmeisesti karkottaa puput. Suviruusun alkuni oli 2 talvea pupun herkkuna, sitten ripottelin poikani leikattuja hiuksia ruusun ympärille. Jo on saanut olla rauhassa. Siitä lähtien ripottelen hiuksia joka vuosi vaaravyöhykkeessä oleville kasveille. Pupu oli vieraillut (asustellut) mökillä saunan kupeessa talvella ja saunapolulla oli papanoita, muttei ollut syönyt mitään puutarhassa. Keino tepsii.

Minulla on jo 50-vuotta vanhat pionit.Joka syksy leikkaan varret pois ,jätän hieman vartta ,että lumi kerääntyy hyvin juurelle.Ovat kukkineet tosi paljon aina. Kuunliljat sekä kaikki muutkin liljakasvit siivoan syksyllä,keväällä on mukavampi aloittaa työt.

Kommentoi juttua: Pitääkö perennojen kuolleet versot leikata pois? Lue vastaus!

Vastaa käyttäjälle poropeukalo Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

X