Porkkalan kartano ja sen puutarha on ollut kartanon tyttärelle neljännessä polvessa aina ennen kaikkea koti. Hortonomiksi opiskellessaan Anniina alkoi työstää puutarhaa, remontoida vanhaa ja istuttaa uutta.

Porkkalan kartano on vaalinut 120-vuotta puutarhanhoitoa – kartanopuutarhan erikoisuutena on jättiagaave!

Porkkalan kartano sijaitsee suuren puutarhan ympäröimänä Lammilla. Historiallisessa puistossa kunnioitetaan vuosisatojen perinteitä, mutta jokainen sukupolvi on tuonut myös jotain uutta. Nyt pihapuistoa kehittää hortonomi Anniina Rikala.

Porkkalan kartano ällistyttää puutarhallaan! Harvalla on pikkupihallakaan näin huolella hoidettua puutarhaa. Eikä tämä puutarha ole pieni – vaan valtava. Kartanopuistolla Lammilla on kokoa huikeat neljä hehtaaria.

Vanhan koivukujan päässä puinen kartanorakennus verhoutuu kesäksi tuuhean villiviinin lehdistön peittoon. Kartanon kupeessa kasvavat yli satavuotiaat siperianlehtikuuset, ja päärakennuksen edustaa koristavat komeat agaavet, Porkkalan kartanopuutarhan nimikkokasvit.

”Tämä on aivan tavallisten ihmisten kotipuutarha. Suurimman osan ajasta pihakin on vain perheemme yksityiskäytössä, mutta viime vuosina olemme avanneet sitä yleisölle sovittaessa”, kartanon tytär ja tuleva emäntä Anniina Rikala esittelee.

Puutarhaa on uudistettu viime vuosina ammattimaisesti ja rakkaudella: Anniina on koulutukseltaan hortonomi ja kasvanut kiinni lapsuutensa maisemaan.

Lue myös: Annalan kartano Helsingissä on loistava puutarhamatkakohde –  Koe puutarha 1800-luvun tyyliin

Elämän ympyrä kuvaa elämän kiertokulkua. Ympyrässä on säteittäin sorapintaa ja maanpeitekasveja, kuten varjorikko, taponlehti ja yksivuotinen valkokukkainen tulitorvi.

Elämän ympyrä kuvaa elämän kiertokulkua. Ympyrässä on säteittäin sorapintaa ja maanpeitekasveja, kuten varjorikko, taponlehti ja yksivuotinen valkokukkainen tulitorvi.

Porkkalan kartano on vaalinut puutarhaa yli 120 vuotta

Porkkalan kartanon päärakennuksen ympäristö on puolivarjoisa ja vehreä. Askel eteenpäin, ja aurinkoisessa osassa tuoksuvat pensasruusut, ja pihan keskustaa kiertävien hiekkakäytävin vieressä perennapenkeissä kukkivat pionit.

Sinapinkeltaiseksi maalattu huvimaja torneineen kohoaa metsän reunassa, ja ruusutarhan takaa pilkottaa lasikattoinen kasvihuone. Molemmat rakennukset ovat säilyneet läpi sukupolvien ja sotavuosien.

Kartanopuutarhan puistometsän siimeksessä on rakennus, joka toimii yleisötapahtumapäivinä kahvilana. On arvoitus, rakennettiinko puurakennus torneineen alun perin kappeliksi vai huvimajaksi.

Kartanopuutarhan puistometsän siimeksessä on rakennus, joka toimii yleisötapahtumapäivinä kahvilana. On arvoitus, rakennettiinko puurakennus torneineen alun perin kappeliksi vai huvimajaksi.

Anniinan suku on omistanut kartanon yli 120 vuoden ajan. Siitä saakka, kun suvun esi-isä August Laurell vuonna 1898 lunasti kartanon omistukseensa.

Porkkalan kartano tunnetaan historiassa kuitenkin jo kauempaa 1300-luvulta. Kaksikerroksinen kartanon päärakennus on 1800-luvun alusta. Suvun innostuksesta luontoon ja puutarhaan kertovat alueen elinvoimaisina säilyneet vanhat puistopuut ja luonnonympäristö.

Jättiagaavetkin ovat säilyneet taitavissa käsissä, vaikka maatilan pito on ollut pääosassa. Kun agronomi Laurell toi ne Saksasta 1920-luvulla, trooppiset kasvit, palmut ja kaktukset, olivat kartanopuutarhojen ylpeys.

Vuonna 1898 Porkkalan kartanon ostanut agronomi August Laurell toi jättiagaavet Saksasta 1920-luvulla. Viimeiset vuodet komeat agaavet ovat kasvaneet kesät päärakennuksen edustalla, talvet ne viettävät nykyisin +10 asteen lämmössä autotallissa valoisassa paikassa. Kasvit ovat vanhoja, sillä ne ovat olleet Porkkalassakin jo 90 vuotta.

Vuonna 1898 Porkkalan kartanon ostanut agronomi August Laurell toi jättiagaavet Saksasta 1920-luvulla. Viimeiset vuodet komeat agaavet ovat kasvaneet kesät päärakennuksen edustalla, talvet ne viettävät nykyisin +10 asteen lämmössä autotallissa valoisassa paikassa. Kasvit ovat vanhoja, sillä ne ovat olleet Porkkalassakin jo 90 vuotta.

”Lämpöä rakastavat agaavet tarvitsevat kesällä aurinkoisen ja suojaisan paikan. 1960-luvulle saakka nämä talvehtivat kivinavetan ikkunoilla, mutta nykyisin ne viettävät talven valoisassa autotallissa, jossa lämpötila pidetään 10 asteessa”, Anniina kertoo.

Kartanossa agaavet ovat viettäneet kohta 90 vuotta, mutta kasveilla on ikää enemmänkin. Ne saattavat kohta jopa kukkia, mutta sitä odotellaan ristiriitaisin tuntein.

”Kukinnan jälkeen lehtiruusuke kuihtuu pois. Onneksi taimet ’poikivat’ sivuruusukkeita talteen otettavaksi, joten perinne saadaan varmasti jatkumaan.”

Lue myös: Puutarhamatka Hollantiin vie väriloiston ja sipulikukkien keskelle – ota talteen 5 kohdetta

Vanhat pelargonit viihtyvät kesän kasvihuoneen lämmössä sateelta suojassa. Kaikki esineistö, kuten vanhat työkalut ja tarpeet, ovat löytyneet tilalta.

Vanhat pelargonit viihtyvät kesän kasvihuoneen lämmössä sateelta suojassa. Kaikki esineistö, kuten vanhat työkalut ja tarpeet, ovat löytyneet tilalta.

Omia lajikkeita vain kartanopuutarhassa

Puutarhassa on vaikutteita ei aikakausilta. Osa puiston hiekkakäytävistä on 1800-luvun puolivälistä. Komeat siperianlehtikuuset on istutettu 1880-luvulla. Kartanolle johtavan koivukujan puista kolme on alkuperäistä eli ne ovat iältään 135-vuotiaita.

Puiston suunnittelijaa ei tiedetä, eikä alkuperäisiä kasviluetteloita ole säilynyt. Kartanon henki ja tyyli ovat kuitenkin Anniina Rikalalla hallussa. Hän tuntee eri aikakausien kasvit ja on reilun 15 vuoden aikana kehittänyt puutarhaa nykyiselleen.

”Etenkin kukkia on tullut lisää aikojen saatossa kadonneiden kukkamaiden tilalle. Sota-aikaan ja sen jälkeen hyötykasvit olivat puutarhassa tärkeämmässä osassa.”

Sinisarja (Agapanthus) kasvatetaan mukuloista, jotka istutetaan ruukkuihin keväällä. Kasvi talvehtii viileässä mutta pakkasettomassa valoisassa paikassa. Juurakkoa ei kannata jakaa ennen kuin pakollista, sillä kasvi kukkii parhaiten, kun ruukku on mukuloiden täyttämä.

Sinisarja (Agapanthus) kasvatetaan mukuloista, jotka istutetaan ruukkuihin keväällä. Kasvi talvehtii viileässä mutta pakkasettomassa valoisassa paikassa. Juurakkoa ei kannata jakaa ennen kuin pakollista, sillä kasvi kukkii parhaiten, kun ruukku on mukuloiden täyttämä.

Salkoruusu (Alcea rosea) on jopa useiden metrien korkuiseksi kasvava perinnekasvi, joka kukki ennen vanhaan monen mökin lämpimällä ja aurinkoisella seinustalla. Vanhat maatiaiskannat talvehtivatkin perennojen tavoin, mutta nykyisin tarhasalkoruusuja kasvatetaan kaksivuotisina. Ne siementävät kukkineen taimen ympärille itsestäänkin.

Salkoruusu (Alcea rosea) on jopa useiden metrien korkuiseksi kasvava perinnekasvi, joka kukki ennen vanhaan monen mökin lämpimällä ja aurinkoisella seinustalla. Vanhat maatiaiskannat talvehtivatkin perennojen tavoin, mutta nykyisin tarhasalkoruusuja kasvatetaan kaksivuotisina. Ne siementävät kukkineen taimen ympärille itsestäänkin.

Puiston kasvikantaa on kartoitettu. Vanhaa kantaa oleva saksankurjenmiekka (Iris) on 1900-luvun alusta. Kurjenmiekat lisääntyvät juurakoista, jotka kasvavat maanmyötäisesti laajalle alueelle. Juurakot jaetaan keväällä tai syksyllä.

Puiston kasvikantaa on kartoitettu. Vanhaa kantaa oleva saksankurjenmiekka (Iris) on 1900-luvun alusta. Kurjenmiekat lisääntyvät juurakoista, jotka kasvavat maanmyötäisesti laajalle alueelle. Juurakot jaetaan keväällä tai syksyllä.

Vaikka puistoon on nyt istutettu uusia koristekasvilajeja ja -kantoja, siellä on onnistuttu säilyttämään myös vanhaa. Luonnonvarakeskus on kartoittanut alueelta yli sata vanhaa kasvilajia. Porkkalan kartanolla on oma saksankurjenmiekka ja pensasruusu, joita ei ole tavattu muualta.

Puiston suunnittelijaa ei tiedetä eikä alkuperäisiä kasviluetteloita ole säilynyt.

Porkkalan kartanon hirsirakenteisen päärakennuksen ensimmäinen kerros on vuodelta 1804, ja toisen kerroksen valmistumisvuodeksi arvioidaan vuotta 1820. Kaksikerroksinen Porkkalan kartano on Rikalan perheen yksityiskoti. Kartano on ollut suvun omistuksessa jo reilut 120 vuotta.

Porkkalan kartanon hirsirakenteisen päärakennuksen ensimmäinen kerros on vuodelta 1804, ja toisen kerroksen valmistumisvuodeksi arvioidaan vuotta 1820. Kaksikerroksinen Porkkalan kartano on Rikalan perheen yksityiskoti. Kartano on ollut suvun omistuksessa jo reilut 120 vuotta.

Porkkalan kartano on ennen kaikkea yksityiskoti ja kotipuutarha

Kartanopuutarhan vanhalla puolella, päärakennuksen ympäristössä, kasvaa suuria koivuja, lehmuksia, pihtoja ja lehtikuusia. Talon takana on nurmikenttä ja viihtyisät oleskelualueet. Perennaistutukset muodostavat saarekkeita puiden ja pensaiden ympärille.

Porkkalan kartanoa ympäröivät puukujanteet, joiden puista osa on ikivanhoja. Lehmusten joukossa kasvaa muutama koivu. Koivut reunustavat myös kartanoon johtavaa tietä.

Porkkalan kartanoa ympäröivät puukujanteet, joiden puista osa on ikivanhoja. Lehmusten joukossa kasvaa muutama koivu. Koivut reunustavat myös kartanoon johtavaa tietä.

Anniinalle yksi tärkeimmistä paikoista on puistometsään perustettu luontopolku, jossa voi rauhoittua ja tutkia alueen luontoa ja metsäkasvien kehitystä. Aurinkoisessa ja tuoksuvassa ruusumaassakin on oma viehätyksensä. Hän pitää perennoista, joissa on roosan ja liilan sävyjä.

Kartanon puutarhassa näkyvät eri vuosikymmenten ja jopa vuosisatojen kerrostumat. Vanhan osan pihalampi kunnostettiin muutama vuosi sitten, ja nyt sen reunoja verhoilevat isojen puiden kevyessä varjossa viihtyvät päivänliljat, kurjenmiekat ja kuunliljat.

Kartanon puutarhassa näkyvät eri vuosikymmenten ja jopa vuosisatojen kerrostumat. Vanhan osan pihalampi kunnostettiin muutama vuosi sitten, ja nyt sen reunoja verhoilevat isojen puiden kevyessä varjossa viihtyvät päivänliljat, kurjenmiekat ja kuunliljat.

Alueen itäpuolella sijaitsee lasinen kasvihuone, joka on liki 100-vuotias. Sen läheisyydessä on myös pieni hyötytarha viljelylaatikoihin perustettuna. Kesällä Anniinan aika menee paitsi kartanon puutarhassa myös sen taimimyymälässä.

”1900-luvun alussa täällä on työskennellyt puutarhuri, mutta vaikka puutarha on minunkin ammattini, tämä kartanopuutarha on ennen kaikkea perheemme kotipuutarha ja harrastus”, Anniina Rikala sanoo.

Lue myös: Esplanadin puisto on puutarhamatkan arvoinen kohde: Puistossa on käyty näyttäytymässä ja viljelty jopa lanttua

Haloilla lämmitettävä kasvihuone on rakennettu 1930-luvulla. Nyt upeaa tilaa entistetään Museoviraston kanssa yhteistyössä.

Haloilla lämmitettävä kasvihuone on rakennettu 1930-luvulla. Nyt upeaa tilaa entistetään Museoviraston kanssa yhteistyössä.

Juttu on julkaistu Kotiliedessä 8/2021.

Avainsanat

Keskustelu

Kommentoi juttua: Porkkalan kartano on vaalinut 120-vuotta puutarhanhoitoa – kartanopuutarhan erikoisuutena on jättiagaave!

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

X