Puutarha

Porkkanoiden säilytys vaatii muun sadon tavoin onnistumista viljelyssä ja säilytyspaikan olosuhteissa

Porkkanan säilytys onnistuu ilman maakellariakin. Tutustu vanhoihin sadon säilytysvaihtoehtoihin kellarista kuivatukseen.

Porkkanoiden säilytys monien muiden kasvisten ja juuresten tapaan onnistui ennen vanhaan talven yli maakuopissa ja maakellareissa. Myöhemmin kerrostaloissa yleistyivät kylmäkellarit, joihin varastoitiin ainakin perunat, sienet ja hillot.

Entä jos moisia säilytysmahdollisuuksia ei ole? Viljelylaatikon tai kasvimaan sadon säilöminen aiheuttaakin nykykodeissa päänvaivaa. Nykyisin taloyhtiön kylmäkellari on harvinaisuus. Käyttöön on otettava vanhat kunnon opit.

Lue myös: Porkkana on syksyn suosituin juures

Porkkanoiden säilytys onnistuu kellarissa läpi talven

Porkkanoiden säilytys onnistuu vain, jos ne on nostettu oikeaan aikaan, sato käsitellään oikein ja varastointipaikan olosuhteet ovat oikeat.

Porkkana korjataan loppusyksyllä, kun kasvu on päättynyt ja kuori vahvistunut. Sadonkorjuusää on kuulas pilvipouta ennen pakkasia. Porkkanat nostetaan talikolla, naatit poistetaan kiertämällä ja sato viedään lyhyen kuivahtamisen jälkeen viileään.

Sama koskee muitakin juureksia: säilyvyyden kulmakivet ovat oikea-aikainen sadonkorjuu, sadon käsittely säilytyskuntoon, säilytystilan puhtaus ja kasvisten terveys.

Korjatun sadon elintoiminnot jatkuvat kotonakin, joten etenkin nuoret kasvikset säilyvät huoneenlämmössä vain hetken. Viileä paikka, jossa ilmankosteus on suuri, vähentää haihdutusta ja pidentää säilyvyyttä.

Sopiva kosteus ja lämpötila riippuvat kuitenkin myös kasviksesta: tomaatti säilyy maukkaana huoneenlämmössä, kurkku hieman viileämmässä, peruna noin viidessä asteessa ja muut juurekset, kuten porkkana,  kaipaavat lämpötilaa lähellä nollaa.

Lue myös: Porkkana sopii säilöntään

Säilytykseen kellari, kasvimaa vai koti?

Paras paikka varastointiin on maakellari tai viileä kellari. Jos viljelee paljon porkkanaa, perunaa ja juureksia, kellari on niille paras säilytyspaikka. Porkkanen säilytys on pitkälti kiinni säilytystilan lämpötilasta.

Kellarin lämpötilan tulisi olla hieman yli 0 astetta, perunoille 4-5 astetta ja ilmankosteus 95-98 %. Kellarissa tulee olla myös hyvä ilmanvaihto.

Kasvikset varastoidaan helposti pestävissä astioissa, ja juurikasvien väliaineena käytetään kalkitsematonta ja lannoittamatonta juuresturvetta tai hiekkaa. Väliainetta käytetään kerrosten väleissä ja päällä. Se vähentää haihtumista ja estää kasvitautien leviämisen kasviksesta toiseen.

Myös viileä ulkovarasto tai autotalli, jossa lämpötila ei talvellakaan laske pakkaselle, saattavat kelvata sadon varastointiin ainakin joksikin aikaan. Mitä lämpimämpi paikka, sitä vähemmän aikaa sato säilyy. Toisaalta kaikki eivät siedä kylmää, peruna imeltyy jo alle +4 asteessa.

Lue myös: Porkkana hehkuu hyvää makua

Porkkanoiden säilytys voi onnistua myös kasvimaalla: perinteinen auma on edelleen toimiva vaihtoehto

Ainakin Etelä-Suomessa voi kokeilla syksyisen ruoka-aitan pitoa viljelylaatikossa. Osa sadosta säilyy pitkään kasvimaalla, vaikkapa oljilla tai lehdillä peitettyinä. Huolehdi, ettei maa jäädy.

Perunat, porkkanat ja palsternakat säilyvät syksyllä vielä pitkään sen jälkeen kuin versot ovat kuihtuneet. Lehti- ja ruusukaalit sekä monet yrtit eivät myöskään hevin palellu – ne voivat viheriöidä jopa lumen alla. Maa-artisokan mukuloista osan voi jättää maahan koko talveksi ja korjata loput keväällä.

Vanha varastointitapa – aumaus – on myös vaihtoehto. Aumaksi sanotaan maakuoppaa, jonne varastoidaan juureksia kellarin tapaan. Haasteena on se, ettei aumasta saa satoa noudettua kovin näppärästi kesken talven.

Lue myös: Porkkanakakku on ihanan mehevä klassikko

Kotisäilöntä eli sadon kuivattaminen, hapattaminen ja pakastaminen kiinnostavat jälleen

Porkkanen säilytys jääkaapissa muovipusseissa onnistuu melko pitkään, mutta haasteeksi tulee tilanpuute. Ehkä siksi myös vanhat sadon säilöntätavat ovat nousseet uudelleen suosioon.

Kuivattamisen idea on poistaa kasveista vesi, jotta kasviksen pilaannuttava pieneliötoiminta estyy. Miltei mitä tahansa voi kuivattaa, ja ravintoaineetkin säilyvät hyvin lukuun ottamatta C- ja A-vitamiineja. Kuivattamalla säilötään etenkin yrttejä, mutta myös sipulit säilötään samaan tapaan. Juureksia, marjoja ja sieniäkin kuivataan.

Hapattamisessa käytetään hyväksi käymisprosessia. Tavallisimmin hapatetaan kaaleja, mutta myös porkkanaa, sipulia, kurkkuja tai muita vihanneksia.

Suikaloitujen kasvisten sokeri vapautuu ja suola irrottaa nestettä. Käymisessä muodostuu etikka- ja maitohappoa. pH laskee ja mikrobit eivät pilaa säilykettä.

Lue myös: Porkkana värittää arkiaterian – ota herkulliset ohjeet

Umpioinnissa hedelmät ja vihannekset kuumennetaan ja säilytetään steriloidussa ja ilmatiiviissä suljetuissa lasipurkeissa. Tölkit tulee steriloida.

Pakastaminen onnistuu helposti ja ilman mitään lisäaineita. Usein kasvikset esikeitetään kiehauttamalla niitä muutaman minuutin ajan ja aina jäädytetään ennen pakastimeen laittoa.

Pakastuspussien ja rasioiden tulee olla puhtaita ja ilmatiiviitä. Pakastamisen tulee tapahtua nopeasti, joten kerta-annosten tulee olla pieniä myös pakastuksen nopeuden varmistamiseksi.

Lue myös: Juureksia keliaakikolle ja karppaajalle

Lisätietoa sadon käsittelystä ja säilöntätavoista Marttakoulu