Puutarha

Syyslannoitus lisää satoa ensi vuonna – lue, miten, milloin ja mille kasveille syyslannoite levitetään

Levitä syyslannoite jo loppukesällä, jotta kasvit ehtivät hyötyä siitä. Näiden ohjeiden avulla syyslannoitus onnistuu!

Syyslannoitus lisää satoa ja parantaa talvehtimista. Syyslannoitus ei ole kuitenkaan välttämätöntä – ainakaan joka vuosi.

Lue myös: Kannattaako lehtien haravointi? Asiantuntija paljastaa yllättävän totuuden

Jos puutarhan ravinnetasapaino on hyvä, maan pieneliötoiminta vilkasta ja syysssiivouksessa kasvinjäänteet ja lehdet jätetään hajoamaan kasvupaikalle, lisäravinnetarve on vähäistä verrattuna siihen, että kasvinjäänteet siivotaan syksyllä pois.

Miksi syyslannoitus kannattaa tehdä?

Syyslannoitteina myytävät fosfori- ja kaliumrikkaat lannoitteet parantavat puiden ja pensaiden kukkasilmujen muodostumista. Siksi syyslannoitus on erityisen tärkeää hedelmäpuiden ja marjakasvien tulevan kauden sadolle.

Syyslannoituksesta on hyötyä myös talvenaroille lajeille, sillä se varmistelee talvenarkojen lajien mahdollisuutta selviytyä pakkasista. Ne vahvistavat talveen valmistautuvan kasvin solukkoja, jolloin kasvit talvehtivat paremmin.

Syyslannoite hyövyttää marjapensaita, kuten herukoita.
Syyslannoite hyödyttää marjapensaita, kuten herukoita. © Mirva Kakko

Milloin on oikea aika tehdä syyslannoitus?

Syyslannoite levitetään loppukesällä, heinä–elokuussa, kun kasvit ovat yhä kasvussa. Tarkoitus ei ole lannoittaa maata vaan kasveja, joiden pitää ehtiä ottaa ravinteet maasta ennen talven tuloa. Kun puiden ja pensaiden lehdet kellastuvat ja putoavat, on myöhäistä.

Mitkä kasvit tarvitsevat syyslannoitusta?

Syyslannoitteella voi täydentää koko puutarhan ravinnetasapainoa. Tavallisimmin sitä kuitenkin levitetään puuvartisille lajeille, kuten havuille, hedelmäpuille ja marjapensaille.

Varmistaako syyslannoitus talvehtimisen?

Syyslannoitus auttaa talvehtimista, mutta kokonaisuus ratkaisee. Puutarhan monivuotiset kasvit talvehtivat parhaiten, kun kasvit istutetaan sekä maantieteellisesti että pienilmastollisesti oikeille kasvupaikoille ja niitä hoidetaan lajin tarpeiden mukaisesti. Syyslannoitus on niille pieni arvokas lisä.

Voiko syyslannoitteen levittää liian myöhään?

Aina lannoitteita levittäessä tulee ajatella, mihin tarpeeseen ja milloin niitä annostellaan.

Jos puuvartisten kasvien lehdet kellastuvat ja putoavat pian syyslannoitteen levittämisen jälkeen, syyslannoite on levitetty alkuperäistä tarkoitusta ajatellen liian myöhään.

Syyslannoite sisältää kuitenkin ravinteita, jotka eivät talven aikana juuri huuhtoudu maasta. Ravinteet tulevat seuraavalla kasvukaudella kasvien käyttöön.

Maahan jäävä syyslannoite ei kuitenkaan korvaa keväistä typentarvetta vaan lisää maahan fosforia ja kaliumia, joten on parasta levittää kaikki lannoitteet silloin, kun niiden tarve on.

Voiko syyslannoitteen levittää liian aikaisin?

Kesällä annosteltu syyslannoite ei haittaa puutarhan kesän kasvua, jos lannoitemäärät ovat kokonaisuudessaan maltilliset. Syyslannoitteella ei korvata typpipitoisia kevät- ja kesälannoitteita sitä tarvitsevilta kasveilta, kuten nurmikolta.

Lue myös: Tiesitkö, että nurmikollasi voi kasvaa syötäviä sieniä? Opettele tunnistamaan 4 herkullista ruokasientä, jotka löytyvät kotipihaltasi  

Sopiiko syyslannoite yleislannoitteeksi?

Fosfori- ja kaliumrikkaita syyslannoitteita voi hyvin käyttää puutarhan peruslannoitteena, kun perustetaan puutarha tai uusia istutuksia. Tarkin tieto uudispihan tai uuden istutuksen maanparannukseen saadaan teettämällä viljavuustutkimus.

Syyslannoitteissa ei ole typpeä, ainakaan helppoliukoisena, joten sitä ei kannata käyttää kevätlannoitukseen. Typentarve on suurimmillaan keväällä ja kesällä. Syksyllä typpilannoitus haittaa kasvien talveen valmistautumista.

Kommentoi

Kommentoi juttua: Syyslannoitus lisää satoa ensi vuonna – lue, miten, milloin ja mille kasveille syyslannoite levitetään

AM

”Syyslannoite sisältää kuitenkin ravinteita, jotka eivät talven aikana juuri huuhtoudu maasta. Ravinteet tulevat seuraavalla kasvukaudella kasvien käyttöön.” – Tämä ei ole aivan totta. Esimerkiksi fosfori on kasvien vaikeasti käytettävissä. Liian kylmästä tai happamasta maasta ja liian kauaksi juurista ajautuneena (muutama milli) se ei hyödytä kasveja. Jopa fosforirikkaassa maassa kasvit voivat siis kärsiä fosforin puutteesta. Eli oikea-aikaisuus ja oikea annostelu on ratkaisu.

Sinun täytyy kommentoidaksesi.