Puutarha

Kasvimaa kohopenkkiin: Etuna aikaisempi ja runsaampi sato – näin onnistut

Kasvimaa perustetaan yhä useammin viljelylaatikoihin. Samoja hyviä puolia on kohopenkissä, lämpöpenkistä puhumattakaan.

Kasvimaa on helppo perustaa kohopenkkiin. Kohopenkissä kasvualusta on vähintään 20–30 senttiä korkeammalla kuin maa penkin ympärillä. Viljelylaatikko eli lavakaulus on myös eräänlainen kohopenkki.

Koholla oleva penkki on mainio savimaalla, koska savimaan muokkaaminen viljelykuntoon on muuten työlästä. Penkki sopii myös muille maalajeille.

Kohopenkissä voi viljellä kaikkia hyötykasveja. Myös perennoja voi kasvattaa koholla olevassa penkissä.

Kohotetussa kasvualustassa maa sulaa aikaisemmin kuin tasamaalla – etenkin aurinkoisilla paikoilla. Kylvämään ja istuttamaan pääsee Etelä-Suomessa jo huhti-toukokuussa, joten varhaissatoakin alkaa syntyä nopeasti.

Kasvimaa kohopenkkiin: Kastelua tarvitaan

Kohopenkkiin kylvetyt tai istutetut kasvikset eivät kärsi märkyydestä sateisenakaan kesänä. Toisaalta poutaisina jaksoina kohopenkkiä pitää kastella, koska vesi valuu pois kohotetusta kasvualustasta.

Penkin sijainti vaikuttaa kastelutarpeeseen.

Kastelun voi automatisoida tihkuletkun avulla. Se asennetaan kasvimaalle puutarhaletkun jatkeeksi. Kun hana avataan, vesi pisaroi letkun läpi ja kostuttaa kasvualustan tasaisesti.

Kohopenkin perustaminen onnistuu mihin aikaan kasvukautta tahansa

Valitse kohopenkin paikka sen mukaan, mitä aiot siinä kasvattaa. Ainakin perunalla, vihanneksilla ja juureksilla tulee olla valoisa paikka. Yrtit voivat sijaita puolivarjossa.

Tee kohopenkistä sen verran iso, että viljeltävät kasvit mahtuvat kunnolla, muttei niin isoa, ettei penkkiä jaksa hoitaa. Mitoita leveys niin, että penkin keskustaan ulottuu sen molemmilta puolilta.

Yksinkertaisimmillaan kohopenkin voi perustaa niin, että kaataa 20–30 senttiä multaa maan päälle.

Valmiiksi lannoitettu ja kalkittu pussimulta takaa helpon alun viljelylle. Pussimulta on rikkaruohotonta, joten kitkemistä tarvitaan ensimmäisenä vuonna hyvin vähän. Myöhemmin penkkiin voi levitä rikkoja ilmasta tai maasta.

Kohopenkki kannattaa reunustaa, jotta multa ei valu ja koko ala on viljelykäytössä.

Sopivia reunuksia ovat vaikkapa turveharkot, tiilet tai puiden rungot ja oksat. Reunat voi myös nikkaroida käsittelemättömästä laudasta.

Lämpöpenkki koostuu puutarhajätteestä ja kasvualustasta

Lämpöpenkki on muuten samanlainen kuin kohopenkki, mutta siinä pohjalle kasvualustan alle laitetaan puutarhajätettä, kuten risuja, puiden ja pensaiden lehtiä, vihannesten naatteja tai nurmikon leikkuujätettä.

Lämpöpenkki on helpointa tehdä syksyllä, jolloin puutarhajätettä on yleensä paljon käytettävissä.

Penkin voi perustaa suoraan maan päälle tai kaivaa pohjaksi maahan lapion syvyisen kaivannon. Paikalla oleva nurmi leikataan tupas kerrallaan pois, ravistellaan mullasta ja viedään kompostiin – tai nurmikkopalaset käännetään ylösalaisin ja haudataan lämpöpenkkiin.

Kuopan pohjalle kootaan risuista, lehdistä, ruohosilpusta ja muusta puutarhajätteestä lämpöpenkin ydin, joka maatuessaan vapauttaa ravinteita kasvualustaan. Niiden päälle lisätty komposti tai palanut lanta jouduttavat maatumista ja lisäävät ravinnepitoisuutta.

Kaikkein päällimmäiseksi levitetään varsinainen kasvualusta, johon siemenet kylvetään tai taimet istutetaan. Se voi olla kierrätettyä tai uutta pussimultaa.

Lämpöpenkissä voi viljellä kaikkia hyötykasveja. Lämpöpenkki on hyvin ravinteikas, joten ensimmäisenä kesänä kannattaa kasvattaa voimakasravinteisesta maasta pitäviä lajeja, kuten kurpitsoja.

Kohopenkin tekeminen nurmikolle

1. Valitse kohopenkin paikaksi valoisa, suojaisa paikka, jotta viljelykasvit viihtyvät ja tuottavat satoa, eivätkä kärsi valon puutteesta.
2. Merkkaa alue maastoon tikkujen ja niiden väliin viritetyn narun avulla.
3. Kaiva pois nurmikon pintamaa noin lapion syvyydeltä ja pehmitä kuopan pohja lapiolla. Voit myös koota penkin suoraan maan päälle, jolloin kaivamista ei tarvita.
4. Kasaa kuopan pohjalle alimmaiseksi risuja, risujen päälle lehtiä ja vaikkapa kanankakkarakeita sekä päällimmäiseksi 20–30 senttiä multaa, johon siemenet kylvetään ja taimet istutetaan.
5. Reunusta kohopenkki etenkin, jos penkki on hyvin korkea.

Juttua muokattu 21.9.2023: Juttua täydennetty.