Luonto

Tunnistatko Suomen yleisimmät perhoset? Katso kuvat ja opettele tuntomerkit!

Ympäristöhallinnon vuosittainen perhosseuranta paljastaa maamme runsaslukuisimmat päiväperhoset. Tarkista listauksesta, kuinka monta perhosta tunnistat!

Listasimme Suomen yleisimmät perhoset vuodelta 2019. Perhosten esiintyvyys vaihtelee vuosittain.

Lue myös: Kuinka hyvin tunnistat Suomen luonnossa kasvavat marjat? Tee 10 kysymyksen testi

Suomen yleisimmät perhoset top 10

1. Tesmaperhonen

Kotiliesi listasi Suomen yleisimmät perhoset.

Keski- ja Etelä-Suomessa tesmaperhosen voi sekoittaa kirjopapurikkoon, jolla myös on suuria silmätäpliä. Tesmaperhosen silmätäplät ovat kuitenkin huomattavasti pienempiä, ne ovat harvemmassa ja osassa alapinnan täpliä on aina valkoinen keskusta.

Heimo: Täpläperhoset, nymphalidae.

Siipien kärkiväli: Pieni–keskikokoinen, 30–42 mm. Naaraat yleensä koiraita kookkaampia.

Elinympäristö: Kosteat niityt ja hakamaat metsäisillä alueilla.

Lentoaika: Heinäkuu.

2. Lanttuperhonen

Lanttuperhonen on yleisin ja laajimmalle levinnyt valkoinen perhosemme. Se muistuttaa sitä huomattavasti isompaa kaaliperhosta ja hiukan suurempaa naurisperhosta, mutta on erotettavissa niistä parhaiten takasiipien alapinnan harmaakehnäisten suonien perusteella. Englanniksi lanttuperhosta kutsutaankin vihersuoniseksi perhoseksi.

Heimo: Kaaliperhoset, pierinae.

Siipien kärkiväli: 35–47 mm, keskikokoinen.

Elinympäristö: Monenlaiset ympäristöt, mutta ei yleinen metsittyneillä alueilla.

Lentoaika: Toukokuun alusta syyskuun alkupuolelle.

3. Nokkosperhonen

Koko Suomessa hyvin yleinen nokkosperhonen on keväämme ensimmäisiä päiväperhosia. Se muistuttaa paljon sitä suurempia ja harvinaisempia kirsikkaperhosta, isonokkosperhosta ja valkotäplänokkosperhosta.

Heimo: Täpläperhoset, nymphalidae.

Siipien kärkiväli: 40–52 mm, keskikokoinen. Naaraat yleensä koiraita kookkaampia.

Elinympäristö: Monenlaiset ympäristöt, niityt ja hakamaat sekä avoimet metsät, pihat ja puutarhat.

Lentoaika: Huhtikuusta kesäkuun alkuun (talvehtinut sukupolvi) ja uudelleen heinäkuun alkupuolelta syyskuuhun (toinen sukupolvi).

Lue myös: Tiedätkö kaikki Suomen kansalliseläimet? Tee testi ja selvitä

4. Lauhahiipijä

Kotiliesi listasi Suomen yleisimmät perhoset.

Lauhahiipijä on yleisin paksupäämme, jonka erottaa piippopaksupäästä ja valkotäpläpaksupäästä siitä, että sen siipien väritys on tasainen, eikä niissä ole täpliä. Lisäksi etusiivissä on ohut ja selvärajainen ruskea laita.

Lauhahiipijää tavaan Etelä- ja Keski-Suomessa, ja niiden lento on poukkoilevaa ja melko nopeaa, muuta kuitenkin hitaampaa kuin muilla paksupäillä.

Heimo: Paksupääperhoset, hesperiidae.

Siipien kärkiväli: Pieni, 20–28 mm. Paksupäistä pienin. Naaraat koiraita kookkaampia.

Elinympäristö: Avoimet, heinää kasvavat, runsaskukkaiset ympäristöt.

Lentoaika: Heinäkuun alusta elokuun puoliväliin.

5. Kangasperhonen

Maamme yleisimpiin perhosiin kuuluva kangasperhonen kuuluu nopsasiipiin perhosiin. Se on kevään ensimmäinen kotelona talvehtinut päiväperhosemme.

Kangasperhonen on melko helppo tunnistaa, sillä se on ainoa päiväperhosemme, jolla siipien alapinta on vihreä. Sitä kutsutaan myös nimellä vihernopsasiipi.

Heimo:  Sinisiipiset, lycaenidae.

Siipien kärkiväli: Hyvin pieni, 20–26 mm. Naaraat hiukan koiraita kookkaampia.

Elinympäristö: Havu- ja sekametsät, rämeet, rinteet.

Lentoaika: Toukokuun alkupuolelta kesäkuun puoliväliin. Pohjoisessa heinäkuun puolelle.

6. Sitruunaperhonen

Kotiliesi listasi Suomen yleisimmät perhoset.

Siipien terävät kärjet, keltainen tai vihreänvalkoinen väri ja punertavat keskitäplät tekevät sitruunaperhosesta ainutlaatuisen näköisen. Sitruunaperhonen pitää aina levätessään siipiä yhteen painettuina, mistä syystä siipien yläpintaa on vaikea tutkia.

Etelä-Suomessa noin Oulun ja Kajaanin korkeudelle saakka yleisenä ja Pohjois-Lapissa satunnaisena tavattava sitruunaperhonen on yksi pitkäikäisimmistä perhosista, kun toukka- ja kotelovaihetta ei lasketa mukaa. Sitruunaperhonen saattaa saavuttaa kokonaisen vuoden iän.

Heimo: Keltaperhoset, coliadinae.

Siipien kärkiväli: Keskikokoinen, 45–60 mm.

Elinympäristö: Metsämaat ja niitä ympäröivät avoimet ja runsaskukkaiset alueet. Myös kulttuurimaat.

Lentoaika: Maaliskuun loppupuolelta kesäkuun loppuun (talvehtinut sukupolvi) ja toisen kerran heinäkuun lopusta lokakuulle (toinen sukupolvi). Keskikesällä sitruunaperhosia ei juurikaan näe.

7. Ohdakeperhonen

Ohdakeperhonen lienee maailman laajimmalle levinnyt päiväperhoslaji. Se puuttuu Etelämantereen lisäksi vain Etelä-Amerikasta.

Suomeen ohdakeperhoset vaeltavat eteläisemmistä maista, eivätkä ne pysty talvehtimaan täällä eikä juuri muuallakaan Euroopassa. Meille saapuvien ohdakeperhosten talvehtimisalueet ovat Pohjois-Afrikassa.

Heimo: Täpläperhoset, nymphalidae.

Siipien kärkiväli: Keskikokoinen tai suuri, 50–65 mm.

Elinympäristö: Lähestulkoon kaikki ympäristöt.

Lentoaika: Toukokuun lopusta syyskuun alkupuolelle, heinäkuussa harvinainen. Runsaimmillaan loppukesällä.

Lue myös: Kuinka hyvin tunnet Suomen metsien puulajit? Tee testi!

8. Angervohopeatäplä

Kotiliesi listasi Suomen yleisimmät perhoset.

Etelä- ja Keski-Suomessa yleisen ja myös eteläisessä Lapissa tavattavan angervohopeatäplän erottaa muista hopeatäplistä kuvioyhdistelmä, jossa siipien yläpinnan täplät muodostavat kapean ja epäyhtenäisen juovan paksumman reunajuovan yläpuolelle, sekä siipien alapinnalla on rivi keskustasta vaaleita täpliä, joita ympäröi ruskea tai violetti varjostus. Lajinimestä huolimatta hopeatäplät puuttuvat.

Heimo: Täpläperhoset, nymphalidae.

Siipien kärkiväli: Keskikokoinen, 33–42 mm. Naaraat koiraita kookkaampia (ja yleensä hiukan tummempia).

Elinympäristö: Suot ja kosteat niityt, erityisesti mesiangervoa kasvavat rantaniityt.

Lentoaika: Kesäkuun loppupuolelta elokuun alkuun.

9. Metsänokiperhonen

Metsänokiperhosta voi tavata koko maassa, etelässä yleisesti ja Lapissa satunnaisesti. Vuotuinen esiintyminen on jaksottaista, koska metsänokiperhosen toukka kehittyy kaksi vuotta.

Yleisimmin Etelä-Suomessa metsänokiperhosen runsaammat vuodet sattuvat parittomiin vuosiin. Vuonna 2020 metsänokiperhosia on siis todennäköisesti vähemmän kuin vuonna 2019.

Heimo: Heinäperhoset, satyrinae.

Siipien kärkiväli: Keskikokoinen, 36–46 mm.

Elinympäristö: Metsät, metsänreunat, hakkuuaukiot ja myös rannat.

Lentoaika: Heinäkuun alkupuolelta elokuun puoliväliin.

10. Niittyhopeatäplä

Koko maassa tavattavan ja jokseenkin yleisen niittyhopeatäplän tuntomerkkejä ovat takasiiven yläpinnan reunatäplät, jotka muodostavat siiven reunaan yhtenäisen rivin teräviä nuolimaisia kaaria, takasiiven alapinnan voimakas musta täplä keskellä punaruskeaa vyötä ja valkoisten reunatäplien mustat nuolimaiset tai kaarevat reunukset ja selväpiirteiset mustat pisteet niiden sisäpuolella.

Heimo: Täpläperhoset, nymphalidae.

Siipien kärkiväli: Pieni–keskikokoinen, 30–44 mm. Naaraat koiraita kookkaampia (ja yleensä hiukan tummempia).

Elinympäristö: Kosteat ja runsaskukkaiset hakamaat ja niityt.

Lentoaika: Kesäkuun alusta heinäkuun loppupuolelle. Lämpiminä kesinä toinen (elokuinen) sukupolvi mahdollinen.

Lähteet: Luontoportti, Ympäristöhallinto

Kommentoi

Kommentoi juttua: Tunnistatko Suomen yleisimmät perhoset? Katso kuvat ja opettele tuntomerkit!

Bambiina

Olen seurannut puutarhani perhosia vuosia ja kahtena edellisenä vuonna sekä tänä kesänä perhosia on ollut vähän. Yhden neitoperhosen ja sitruunaperhosen olen nähnyt. Vaikuttaako kylmä kevät myös näihin kaunokaisiin? Harmi se on, jos niitä ei näe kuin muutaman. Minulla kuitenkin on kukkia ja kukkivia pensaita. Niissä lentelee mehiläisiä, muttei perhosia näy.

Anna

En tunne riittävästi.

Tarkkailija

MIelenkiintoisia perhoset. Hieno artikkeli.

kailka

Miksi ei kuvaa suomen kansallisperhosesta Paatsamasinisiipi!🤔

samuli

Moi:Piti ihan tutustua tarkemmin olessani metsässä,oli joitai keltaisia perhosia,tais olla kyseessä Sitrunaperhonen.
Todella kaunis näky.t:Sauli

Sinun täytyy kommentoidaksesi.