Puutarha

Pitääkö haitallinen vieraslaji poistaa kotipihasta ja voiko kasvattaja saada sakot? Asiantuntija vastaa

Haitalliset vieraslajit uhkaavat kotimaisen luonnon monimuotoisuutta. Vuonna 2019 voimaan tuleva asetus saattaa kieltää muun muassa kurtturuusun ja komealupiinin kasvattamisen kotipihalla. Vieraslajien kanssa toilailusta puutarhurille voi äärimmäisessä tapauksessa rapsahtaa jopa sakkorangaistus.

Kurtturuusu valloittaa rannat ja tienvarret, jättiputki aiheuttaa vaikeita palovamman kaltaisia iho-oireita, komealupiini syrjäyttää tienvierustoilla kasvavat kotimaiset kasvit. Kaikki edellä mainitut ovat Suomeen ulkomailta ihmisen toiminnan seurauksena levinneitä vieraslajeja.

Pian jokainen niistä todennäköisesti löytyy haitallisten vieraslajien listalta. Lista määrittää, mitä lajeja Suomessa saa kasvattaa kotipihoilla ja mitä tuoda ulkomailta Suomeen.

”Valmisteilla on valtioneuvoston asetuksen päivittäminen, eli päivitämme listan lajeista, joiden katsotaan olevan uhka Suomen luonnon monimuotoisuudelle. Tavoitteena on saada uusi asetus voimaan vuoden 2019 alusta”, kertoo Johanna Niemivuo-Lahti maa- ja metsätalousministeriöstä.

Listalta löytynee jatkossa monien suomalaisten puutarhoista tuttuja kasveja, kuten kurtturuusu, komealupiini ja japanintatar. Näiden lisäksi uudistuksessa haitallisten lajien listalle ollaan lisäämässä alaskanlupiini, hamppuvillakko, kanadanvesirutto, lännenpalsami, tarhatatar ja sahalintatar. Tarhatatar tunnettiin ennen nimellä hörtsätatar ja sahalintatar nimellä jättitatar.

Lue myös: Jättiputki voi polttaa ihon rakoille – näin hävität haitallisen vieraslajin

Pitääkö vieraslaji hävittää kotipihasta?

Vieraslajeja määritellään haitallisiksi sekä Suomessa että EU-tasolla. Mikäli jokin eliö luokitellaan haitalliseksi vieraslajiksi, sitä ei saa tuoda Suomeen EU:n ulkopuolelta eikä myöskään toisesta EU-maasta, lajia ei saa kasvattaa eikä myydä eikä päästää leviämään ympäristöön esimerkiksi kotipihoilta.

Tällä hetkellä muun muassa jättiputket ja jättipalsami on määritelty EU-tasolla haitallisiksi vieraslajeiksi. Maaliskuussa voimaan tulleen kansallisen vieraslajien hallintasuunnitelman mukaan jättiputket pyritään hävittämään Suomesta vuoteen 2038 mennessä. Ensisijaista on hävittää esiintymät asutuilta alueilta sekä virkistysalueilta.

Mutta pitääkö haitalliset vieraslajit poistaa myös kotipihasta?

Haitallisten vieraslajien luettelosta löytyviä lajeja ei saa kasvattaa tarkoituksellisesti puutarhassa. Jos pihalleen on istuttanut lajin, joka katsotaan haitalliseksi, se pitää poistaa.

Vieraslajit kuitenkin leviävät myös luonnostaan, ja toisinaan tontilta saattaa löytyä haitallinen vieraslaji, vaikka maanomistaja ei ole sitä sinne istuttanut. Kun kyse ei ole tarkoituksellisesta kasvattamisesta, tontin omistajalla ei ole erityisvelvoitetta poistaa kasvia.

”Suositeltavaa kuitenkin on, että alueen kiinteistön omistajat yhdessä esimerkiksi kunnan viranomaisten ja kansalaisjärjestöjen kanssa selvittävät keinoja, joilla lajin esiintymät voidaan hävittää tai ainakin lajin leviämistä voidaan rajoittaa”, Niemivuo-Lahti sanoo.

Muutamissa tilanteissa kiinteistön omistajalla on kuitenkin velvollisuus hävittää haitallinen vieraslaji tontiltaan.

”Haitallinen vieraslaji pitää hävittää, jos se aiheuttaa merkittävän uhan luonnon monimuotoisuudelle tai jos siitä on vaaraa terveydelle tai turvallisuudelle. Nämä tilanteet ovat kuitenkin melko poikkeuksellisia, ja hävittämisestä aiheutuvien kustannusten on oltava kohtuulliset hyötyyn verrattuna”, Niemivuo-Lahti toteaa.

Lue myös: Tilaatko viherkasveja netistä? Halpa voi käydä hurjan kalliiksi

Voiko vieraslajien kanssa toilailusta saada sakot?

Mikäli kotipuutarhassa kasvava haitallinen vieraslaji uhkaa merkittävällä tavalla luonnon monimuotoisuutta tai vaarantaa terveyden, ELY-keskus voi määrätä kiinteistön omistajan raivaamaan esiintymän pois.

Pahimmillaan vieraslajien kanssa toilailu voi johtaa sakkoihin. Haitallisen vieraslajin tahallisesta kasvattamisesta, myymisestä tai luovuttamisesta tai lajin päästämisestä ympäristöön voidaan määrätä sakkorangaistus haitallisista vieraslajeista annettujen sääntöjen rikkomisesta.

”Ensisijainen keino vieraslajin poistamiseksi on kuitenkin keskustelut ja yhteistyö ELY-keskuksen kanssa. Jos puutarhurin tontilla kasvaa vieraslaji, joka uhkaa luonnon monimuotoisuutta, ELY-keskus on todennäköisesti informoinut maanomistajaa asiasta useita kertoja. Sakkorangaistus on vihoviimeinen ja marginaalinen vaihtoehto”, Niemivuo-Lahti toteaa.

Kotipuutarhurin onkin tärkeää opetella tunnistamaan vieraslajit, jotka määritellään haitallisiksi.

”Vieraslajeja koskevan sääntelyn ensisijainen tarkoitus on korostaa, että kiinteistön omistajilla on vastuu seurata haitallisten vieraslajien esiintymistä tontillaan”, Niemivuo-Lahti muistuttaa.

Erityishuomiota on kiinnitettävä myös puutarhajätteen käsittelyyn. Jos haitallisia vieraslajeja on hävitetty pihalta, niiden varret, juuret ja muut osat tulee hävittää siten, etteivät ne pääse ympäristöön. Samalla kannattaa kiinnittää huomiota siihen, ettei haitallisia vieraslajeja leviä kiinteistöltä myöskään siirrettävän maa-aineksen mukana.