Kodinhoito

Ehkäise kodin homevauriot – vältä nämä 9 virhettä uudessa ja vanhassa talossa

Homevauriot voidaan usein ehkäistä rakennusvaiheessa. Myös kodin säännöllinen huolto ja remontointi suojaavat kosteudelta ja mikrobeilta. Listasimme virheet, joiden välttäminen torjuu hometta.

Home voi iskeä niin uuteen kuin vanhaan taloon. Kosteusvaurio- ja homeriskiä kasvattavat esimerkiksi liian tiukka rakennusaikataulu, vääränlainen eristys ja toimimaton salaojitus.

Homeriski laskee, kun vältät näitä virheitä ja käytät ammattirakentajia:

1. Kiire ja kosteusvauriot rakennusvaiheessa

Kosteat materiaalit voivat homehtua jo rakennusvaiheessa. Rakenteiden suojaus ja maltti ovatkin kaiken a ja o.

Materiaalit on pidettävä suojassa eikä niitä kannata säilyttää maata vasten. Suojan on oltava hengittävä, ettei kosteus jää muhimaan esimerkiksi peitteen alle.

Ennen materiaalien tilausta on mietittävä, miten ne suojataan, ja millaisia sääriskejä ja vuodenaika luo. Projektin aikataulu ei saa olla liian tiukka, jotta materiaalit ehtivät kuivua. Esimerkiksi betonipinnan on kuivuttava rauhassa ennen kuin sen päälle kiinnitetään muovimatto.

Jos epäilet materiaalissa kosteusvaurioita jo rakennusvaiheessa, on parempi hankkia uusi rakenne. Lisäkulut ja aikataulun venyminen ovat pienempi harmi kuin hometalo.

2. Vääränlainen eristys

Vääränlaiset eristeet kasvattavat kosteus- ja ilmanvaihto-ongelmien ja homeen riskiä.

Esimerkiksi hirsiseinien ja kellareiden eristys tulisi tehdä seinän ulkopuolelle. Sisäpuolella olevan eristeen taakse voi päästä kosteutta. Rakenteen suojaaminen rappaamalla puolestaan voi kasvattaa homevaurion riskiä, ellei rappausta tuuleteta. Myös rakennuksen ala- ja yläpohjan liiallinen lämpöeristäminen voi kasvattaa homeriskiä.

Rakennuksen ikä, sijainti ja muut rakennusratkaisut vaikuttavat siihen, millainen eristys on turvallinen. Riittävä ilmanvaihto ja kuivuus ovat hyviä nyrkkisääntöjä. Amatöörin ei kannata tehdä eristeviritelmiä itse, vaan kääntyä ammattilaisen puoleen.

Ikkunoiden tiivistäminen on tärkeää.

3. Huono ilmanvaihto

Toimiva ilmanvaihto torjuu hometta. Asunnon pitää kuitenkin olla ilmatiivis, sillä ilmavirtaukset voivat kuljettaa rakenteisiin ulkoilman kosteutta ja mikrobeja.

Myös ilmanpaine pitää säätää oikein. Liian suuri yli- tai alipaine edesauttaa kostean ilmavirran pääsyä rakenteisiin. Ilmanvaihdon säätö kannattaakin hoitaa LVI-alan ammattilaisella.

 

4. Puutteellinen salaojitus

Salaojat eli maan alle kaivetut, päältä rei´itetyt putket pitävät maaperän ja rakennuksen perustukset kuivina. Sade- ja sulamisvesi imeytyy maahan ja tihkuu reikien läpi putkeen. Se johtaa veden pois rakennuksen luota salaojakaivoon, sadevesiviemäriin tai avo-ojaan.

Salaojituksen puuttuminen tai heikkokuntoisuus ovat kosteus- ja homeriskejä. Jos salaojia ei ole, ne pitäisi ehdottomasti asentaa.

Tarkista järjestelmän toimivuus vuosittain, kun maa on sula. Jos kaivo on kurkistettaessa aivan täysi tai tyhjä, sen kunto pitää tutkia. Tukkeutumia voi estää puhdistamalla roskat kaivojen siivilöistä.

5. Puutteellinen sadevesijärjestelmä

Pelkkä salaojitus ei pidä rakennusta kuivana. Katolle kertyvä sadevesi pitää johtaa rännien avulla pois erilliseen sadevesiviemäriin pois rakennuksen läheltä. Kaikkien vanhojen talojen katolla ei ole vedenkeruuputkistoa, joten se kannattaa rakentaa ensi tilassa.

Rännien putsaaminen ehkäisee vesivahinkoja.

6. Roskaiset ja ruostuneet rännit

Kattorännit pitää puhdistaa syksyllä ja keväällä, sillä lehdet, lumi ja roskat voivat tukkia ne. Rännissä seisova vesi voi ruostuttaa rännin puhki, jolloin vesi valuu talon seiniä pitkin ja kosteusvaurion riski kasvaa.

Matalan talon rännit voi puhdistaa maasta käsin pitkällä harjalla. Jos roskia on paljon, rännit kannattaa harjata katolta käsin ja huuhdella vesiletkulla. Myös syöksytorvien yläpäät on puhdistettava hyvin. Ruostuneet, reikäiset ja irtoilevat rännit pitää vaihtaa.

7. Rikkinäiset kodinkoneet

Esimerkiksi astianpesukoneen vuotava poistoletku voi aiheuttaa piilevän kosteusvaurion. Tarkkaile astian- ja pyykinpesukonetta, pesutulosta ja laitteiden ääntä. Kiinnitä huomiota myös vedenkulutukseen ja putkistojen paineisiin. Äkisti kasvava vedenkulutus voi johtua vuodosta.

8. Putkiremontin lykkääminen

Putkiremonttia ei kannata vältellä, sillä vuodot voivat aiheuttaa kosteus- ja homevaurioita. Kupariset tai rautaiset käyttövesiputket kestävät noin 25-30 vuotta. Iän ja ruosteen lisäksi jäätymiset altistavat halkeamille ja vuodoille.

Huono ilmanvaihto altistaa homeelle.

9. Amatööriurakoitsijat ja tarkistusten laiminlyönti

Ammattirakentajan ja -remontoijan käyttö maksaa enemmän kuin itse tekeminen. Osaamisesta kannattaa kuitenkin maksaa, sillä ammattilainen tuntee eristykseen, kosteuteen ja ilmanvaihtoon liittyvät riskit.

Rakennuksen kunto kannattaa tarkastuttaa säännöllisesti asiantuntijalla kosteuden ja homeen varalta. Mitä vanhempi rakennus, sitä tärkeämpää kunnon kartoittaminen on.

Varmista, että tarkastaja on läpäissyt valtakunnallisen pätevyyskokeen, joita ovat asuntokaupan kuntotarkastaja AKK ja pätevöitynyt kuntoarvioija PKA. Myös rakennusinsinöörit ja -teknikot ovat yleensä päteviä arvioimaan rakennuksen kunnon.

Lähteet: Hometalkoot, Rakennuslehti,  Rakentaja, Sisäilmayhdistys ry, Suomela sekä sekä Ojala, Kari: Parempi pientalo (2004, Etukeno Oy ja WSOY) ja Suomen rakennusinsinöörien liitto: Rakennusten veden- ja kosteudeneristysohjeet (2000, RIL ry.)

Kommentoi

Kommentoi juttua: Ehkäise kodin homevauriot – vältä nämä 9 virhettä uudessa ja vanhassa talossa

Timo Haavisto

Hirsiseinän kosteuseristys ulkopuolelta, mitähän sekin neuvo tarkkoittanee.
Pintamaalaustako, vai bitumihuopaa. Rakenteen pitäö olla kosteustiiviissä käyrässä ulospäin harveneva.

Janica Brander / toimittaja

Hei Timo!

Jutussa mainittu hirsiseinän ulkopuolelle tehtävä lisäeristys tarkoittaa siis hirren ja sitä suojaavan ulkoverhoilun väliin tehtävää eristystä. Esimerkiksi tämä Rakentaja-lehden kuva havainnollistaa hyvin, mitä hirsiseinän sisä- tai ulkopuolinen eristys tarkoittaa:

https://www.rakentaja.fi/indexfr.aspx?s=/kuluttaja/paroc/lisaeropas5.htm

Käyttämissäni lähteissä hirsirakenne suositellaan eristettäväksi ulkopuolelta. Kun hirsiseinä lämpöeristetään, sen lämpö- ja kosteusolosuhteet muuttuvat ja kosteustekninen toiminta heikkenee. Esimerkiksi Kosteudenhallinta-sivustolle on koottu tietoa turvallisesta eristämisestä, ja hirsirakenteeseen suositellaan ulkopuolista eristystä.

http://www.kosteudenhallinta.fi/index.php/fi/rakenteet/ulkoseinaet/hirsiseinaet

Tutkimieni lähteiden mukaan näyttäisi siltä, että jokainen rakennus ja sen kosteuden ja homeen ehkäisy ovat myös yksilöllisiä tapauksia. Rakennusmateriaalin lisäksi on huomioitava rakennuksen ikä, muut siihen tehdyt remontit, rakennuksen sijainti jne. Kosteusvaurioihin perehtyneet asiantuntijatkaan eivät ole aina yksimielisiä kaikista neuvoista. Tämä lienee yksi syy siihen, miksi meillä on hometaloja. Niihin tehtyjä rakennusteknisiä ratkaisuja on pidetty aikoinaan oikeina, tuon ajan tietojen, tutkimusten ja kokemusten valossa.

Varminta onkin sanoa, että jokin ratkaisu ”voi aiheuttaa” jotakin tai ”voi suojata kosteudelta ja homeelta”. Kuten jutussa suosittelen, rakentamisessa ja remontoinnissa kannattaa kääntyä aina asintuntijan puoleen, vaikkapa useammankin.

Sinun täytyy kommentoidaksesi.