Keisarillinen empire edustaa suureellista arkkitehtuuria - tunnetko tyylin kiehtovan tarinan?
Empire oli Napoleonin hovityyli, joka levisi muutaman vuoden sisällä koko Eurooppaan. Antiikin esikuvan innoittamat empirerakennukset olivat yksinkertaisia – ja samalla suureellisia. Tunnetko tyylin kiinnostavan historian?
Empire tuli muotiin, kun Ranskan Napoleon omaksui sen hovityylikseen. Tyyli on osa 1700-luvun uusklassismia, joka syntyi kun eurooppalaiset arkeologit pääsivät tekemään matkoja Kreikan raunioille ja Pompeijin kaivauksille. Uusklassismin ensimmäistä vaihetta nimitetään Suomessa kustavilaisuudeksi. Empire on tästä kullalla ja komeudella silattu versio.
Tyylin kolmas vaihe taas on 1820–1850-lukujen kodikas biedermeier, jota kutsutaan myös porvarilliseksi empireksi.
Antiikin suureelliset esikuvat
Antiikin esikuvan innoittamat empirerakennukset olivat yksinkertaisia – ja samalla suureellisia. Muinaisten temppeleiden ja julkisten rakennusten julkisivuissa oli pylväsrivistöjä, joiden päällä oli komeat vaakapalkistot ja -listoitukset. Päätykolmioissa saattoi olla veistoskoristelu.
Rakennukset olivat usein yksikerroksisia ja voimakkaan horisontaalisia. Julkisivu oli melko tasainen, sitä rikkoivat vain ikkuna-aukot ja kulmissa hieman ulkonevat kiviharkot.
Tarvittaessa seinää rytmitettiin matalilla puolipylväillä. Kokonaisuus oli harmoninen, juhlallinen ja selvästi uskonnon tai valtion hallinnon arvokkuutta korostava.
Engelin empire
Empire oli Napoleonin synnyttämä tyyli, mutta se kelpasi kaikille yksinvaltiaille, myös Venäjän keisarille. Kun Suomi oli liitetty Venäjän valtakuntaan vuonna 1809, Aleksanteri I halusi tehdä Helsingistä uuden pääkaupungin (1812) ja näyteikkunan Eurooppaan.
Helsingistä tulisi Pikku-Pietari, joka osoittaisi, kuinka keisari pitää hyvää huolta uudesta alusmaastaan.
Suomalaiset ovat ylpeitä Helsingin keskustan Senaatintorista ja sen komeista rakennuksista, joiden keskelle kokoonnutaan kuuntelemaan itsenäisyyspäivän puhetta. Mutta melko kansainvälinen keitos kokonaisuus on.
Asemakaavan oli tehnyt suomalainen J. A. Ehrenström. Arkkitehdiksi Venäjän keisari valitsi saksalaisen Carl Ludwig Engelin, jonka opintojen ydin oli vanhan kreikkalaisen ja roomalaisen arkkitehtuurin tutkiskelu.
Engelin valinnassa oli enemmän sattumaa kuin johdatusta. Hän olisi jäänyt Berliiniin, mutta kun töitä ei ollut, hän lähti ensin Tallinnaan ja myöhemmin Pietariin. Engel oli pakannut jo laukkunsa palatakseen kotiin, kun hänet nimitettiin Helsinkiin. Hän ei ollut innoissaan siirtymisestä provinssikaupunkiin, mutta edessä oli mahdollisuus luoda kokonainen kaupunki.
Ja sen Engel teki. Sen lisäksi, että hän toi koko valtakunnan rakennustoimintaa valvovana intendentinkonttorin johtajana uuden tyylin, empiren, Suomeen, hänellä oli aikaa tehdä moninaisia suunnitelmia. Senaatintorin Suurkirkon, yliopiston päärakennuksen ja senaatin lisäksi hän suunnitteli kymmeniä muita rakennuksia sairaaloista vahtitupiin ympäri maata. Empire-tyyli näkyi myös varuskunta-alueilla.
Puu-empire näkyy kartanoissa ja porvaristaloissa
Kaupunkien porvarit ja kartanoiden isännät omaksuivat uuden muotityylin itselleen. Kaupunkien keskustojen hallintorakennukset tehtiin kivestä, mutta tyyli muokattiin puurakennuksiin sopivaksi. Kartanot ja porvaristalot saivat aumakaton, kuusiruutuiset ikkunat, korkean kivijalan ja tasaiset keltaiset seinät. Keltamullan keltainen viittasi eteläisen Euroopan kalkkikiven väriin. Leveiden vaakalautojen välit jopa kitattiin tasaisiksi, jotta talo näyttäisi kivitalolta.
1800-luvun alussa moneen kaupunkiin kaavoitettiin empire-alueita. Niissä oli leveät kadut ja paljon puita. Näiden toivottiin vähentävän tuhoisia kaupunkipaloja.
Vaikka talot tehtiin puusta, niissä oli jykevyyttä ja arvokkuutta. Julkisivuissa oli hillittyjä arkkitehtonisia elementtejä, ei lainkaan mitään pipertäviä koristeita. Näin asui vaurastuva keskiluokka.
Juttu on julkaistu Kotiliedessä 21/2016.
Saatat olla kiinnostunut myös näistä:
Mökkitalkkari: näin kunnostat vanhat ikkunat
Rakennusten julkisivujen värit ja tyylit 1700-luvulta alkaen
Kommentoi
Kommentoi juttua: Keisarillinen empire edustaa suureellista arkkitehtuuria - tunnetko tyylin kiehtovan tarinan?