Rintamamiestalo on uuden ajan symboli – tunnetko talon syntytarinan?

Rintamamiestalo muutti rakennus- ja asumistapaa – ja myös perhekäsitystä. Jälleenrakennusaikana talot rakennettiin standardisoitujen piirustusten mukaan, mutta vuosikymmenet ovat muokanneet ne persoonallisiksi kodeiksi.

Toinen maailmansota mullisti rakentamisen. Sodan jälkeen piti asuttaa evakot, kotinsa pommituksissa menettäneet ja uudet nuoret perheet.
Suomen valtio järjesti asutustoiminnan keskitetysti tarjoamalla valmiit piirustukset, järjestämällä pitkäaikaisen lainan ja osoittamalla tontin. Maaseudulle perustettiin noin 100 000 pientä asutustilaa ja kaupunkien liepeille kaavoitettiin noin 34 000 asutustonttia.
1930-luvulle asti Suomessa rakennettiin pääasiassa hirrestä. Jälleenrakennusaikana talot oli pystytettävä nopeasti ja rakennusmateriaaleista oli pulaa. Ratkaisu oli rankarunkoinen talo, jossa betonisen kellarikerroksen päälle pystytettiin kantava runko kakkosnelosista. Seinät laudoitettiin molemmin puolin ja pystyonkalot täytettiin sahanpurulla.

Rakennustavan ohella rintamamiestalot muuttivat asumistapaa ja perhekäsitystä. Aiemmin saattoi suuressa maalaistalossa asua kolme sukupolvea ja elämä keskittyi suureen tupaan. Rintamamiestalo oli sen sijaan yhden perheen koti, jonka huonetilat jaettiin käyttötarkoituksen mukaan. Keittiössä hoidettiin ruokahuolto, olohuone oli vapaa-ajanviettoa varten ja makuuhuoneessa nukuttiin.

Oli kyseessä sitten duunari- tai opettajaperhe, molemmat asuivat samantapaisessa rintamamiestalossa, joka symboloi uutta aikaa ja demokraattista yhteiskuntaa. Moderni elämä alkoi.
Uudet materiaalit ja ajatukset näkyivät myös sisustamisessa, joka tuli 1950-luvulla tutuksi koko maailmalle Finnish Designina.

Valtion piirustukset

Jo 1930-luvulla oli suunniteltu rankarunkoisia rakennuksia, ja muutama tehdas valmisti talopakettejakin, mutta näille ei ollut vielä kysyntää. Mieluummin tehtiin itse hirrestä. Arkkitehdit olivat kuitenkin jo henkisesti valmiita tyyppitalojen suunnitteluun, ja sodan jälkeen he tekivät nopeasti maatalousministeriön asutusasiainosastolle standardisoituja piirustuksia.

Yhdenmukaistaminen ei koskenut ainoastaan talojen ulkoasua, vaan jokainen yksityiskohta oli suunniteltu tarkoin. Kaikissa rintamamiestaloissa onkin samanlaiset pukinsarvi-ovenkahvat, kapea sormipaneeli eteisessä, umpipuiset keittiökaapit puuvetimineen ja metallista hitsattu ulkoportaiden kaide.

Arkkitehtiliiton standardisoimislaitos laati piirustukset, ja niitä monistettiin maa täyteen. Näistä ohjearkeista sai alkunsa rakennustieto- eli RT-kortisto, joka on yhä edelleen rakentamisen tietopankki suunnittelijoille.

Jälleenrakennusaika päättyi vuonna 1952, mutta kaikkialle levinnyt rakennustyyli vaikutti 1960-luvulle asti.

Rintamamiestalon pohjapiirrustus

Massojen funkkis

Rintamamiestalot ovat ristiriitaisia luomuksia. Jopa rakennusaikana niitä kritisoitiin persoonattomiksi ja rumiksi. Kieltämättä entinen pelto, jolle pystytettiin kymmeniä samanlaisia taloja, joita ei ollut heti varaa maalatakaan, saattoi näyttää ankealta.
Toisaalta rakennuksissa yhdistyivät loistavasti järkevä tilankäyttö, materiaalien säästäminen ja moderni ideologia. Ennen sotia oli suunniteltu funkkis-henkisiä rakennuksia, joissa edellisten tyylikausien koristeellisuuden korvasi muotojen puhtaus. Rintamamiestalo jatkoi sodan jälkeen samaa suunnitteluideaa, ja voi sanoa, että uusista pientaloista tuli massojen funkkista.

Monet pitävät rintamamiestaloja viimeisinä kunnon taloina: ne on rakennettu itse pitkästä tavarasta. Ei ihme, että niiden arvostus on nousussa. Jos myynti-ilmoituksessa mainostetaan, että myydään remontoimaton (eli pilaamaton) rintamamiestalo, esittelyssä on ruuhkaa!

Juttu on julkaistu Kotiliedessä 3/2017.

Saatat olla kiinnostunut myös näistä jutuista:

Airi Kallion kaunis koti Porvoossa: ”Intohimoni on korjata vanhoja taloja”

Mansardikattoinen puuhuvila kuin sadusta – katso upeat kuvat!

Kaisa Blomstedt kodissaan: ”Funkis on aina ollut minulle läheinen tyyli”

Hvitträsk – työlle ja rakkaudelle

Entisöijän värikaudet

Tilaa uutiskirjeemme niin saat sähköpostiisi säännöllisesti tietoa uusimmista jutuistamme ja kilpailuistamme.


Teksti: Hannu Rinne
Kuvat: Hannu Rinne / OM-arkisto

Keskustelu

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Alibi
Anna
Deko
Erä
Hymy
Kaksplus
Kippari
Kotilääkäri
Kotiliesi
Koululainen
Ruoka.fi
Parnasso
Seura
Suomen Kuvalehti
TM Rakennusmaailma
Tekniikan Maailma
Vauhdin Maailma
Golfpiste
Vene
Nettiauto
Ampparit
Plaza
Muropaketti