Kreosootti voi tulla kalliiksi – ratapölkyltä haiseva vanha talo tai mökki on riskiostos
Kreosootti on terveydelle vaarallinen puunsuojakemikaali, joka johtaa pahimmassa tapauksessa koko talon purkamiseen. Mistä sen tunnistaa, ja mitä sille pitäisi tehdä?
Pistävä, voimakas haju sen yleensä kertoo, muttei aina: nimittäin, onko rakennuksessa kreosoottia. Tarkkana kannattaa olla varsinkin vanhaa taloa ostaessa.
Kreosoottia on arvioitu olevan ainakin 100 000 asuinrakennuksessa, pääosin rintamamiestaloissa. Vanhoissa rakennuksissa sitä on käytetty muun muassa kosteuden- ja vedeneristeenä lattia-, seinä- ja välipohjarakenteissa 1800-luvulta aina 1950-luvulle, jopa pidempään.
Lue myös: Ilmanvaihto vanhassa talossa – näillä perinnemestarin neuvoilla vältät sisäilmaongelmat
”Vanhan talon ostajan on syytä pitää mielessä, että 1960-luvulla ja sitä ennen rakennetuissa taloissa voi olla käytetty kreosoottia”, sanoo asuntokauppariitoihin perehtynyt asianajaja Tiina Koskinen-Tammi.
Kreosootti on luokiteltu haitta-aineeksi, jolla on tutkimusten mukaan terveydelle haitallisia vaikutuksia, ja siksi omakotiasujan kannattaisi kiinnostua asiasta. Kreosootti on kivihiilitervan tisle, joka sisältää satoja kemiallisia yhdisteitä.
Asuinrakennuksissa myrkyllisen kreosootin käyttö on siksi nykyisin kielletty.
Miten kreosootti vaikuttaa terveyteen?
Osa kreosootin yhdisteistä voi haihtua sisäilmaan ja ärsyttää hengitysteitä, silmiä ja ihoa. Osa komponenteista taas saattaa imeytyä ihon kautta elimistöön, jolloin oireina on esimerkiksi päänsärkyä, sekavuutta, huimausta tai pahoinvointia.
Kreosootti on terveydelle vaarallista etenkin sen sisältämien pah-yhdisteiden takia. Pah-yhdisteet aiheuttavat syöpää. Toistuvan altistumisen on todettu lisäävän erityisesti iho- ja huulisyövän riskiä. Lisäksi kreosootti saattaa haitata lisääntymistä ja sikiön kehitystä.
Mistä kreosootin tunnistaa?
Kreosootti on yleensä piilossa rakenteissa. Se saattaa paljastua vasta, kun rakenteita avataan esimerkiksi remontin yhteydessä. Kreosootti on ruskeanmustaa öljymäistä nestettä, ja sille on ominaista ratapölkkymäinen haju. Jotkut sanovat, että haju muistuttaa Linnanmäen vuoristorataa.
Millä tavalla kreosootti pitää ottaa huomioon, kun tekee talo- tai mökkikauppoja?
Aina kreosootti ei paljastu nuuhkimalla. Siksi kiinteistössä on ennen kaupantekoa tärkeää tehdä perusteellinen kuntotarkastus ja tarvittaessa kuntotutkimus sekä selvittää, onko rakennuksessa käytetty kreosoottia.
Muuten ostaja voi olla heikoilla: korkeimman oikeuden vuonna 2019 tekemän ennakkopäätöksen mukaan kreosootti ei yleensä ole riittävä peruste purkaa kauppoja eikä syy saada edes hinnanalennusta.
”Kreosootin olemassaoloa voi pyrkiä selvittämään ennen kauppaa tutkimalla asiantuntijan avulla tarkemmin talossa juuri sellaisia rakenteita, joissa kreosoottia voi todennäköisesti olla”, Koskinen-Tammi sanoo.
Asumisterveysliiton toiminnanjohtaja, sertifioitu rakennusterveysasiantuntija Hannele Rämö suosittelee ostajaa erikseen vaatimaan kreosootin selvittämistä, koska kreosootti ei kuulu normaalin kuntotarkastuksen piiriin.
Kreosoottia koskevista vastuista on myös mahdollista pyrkiä sopimaan myyjän kanssa kauppakirjassa.
Kannattaako kreosootti poistaa, vaikka se ei haisisi?
Tästä ei ole yksimielisyyttä. Valvirasta eli sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastosta kysymykseen ei tahdo saada juuta eikä jaata.
Viraston laatimassa terveellisiä asumisolosuhteita määrittelevän asumisterveysasetuksen soveltamisohjeessa kreosoottia käsitellään varsin ylimalkaisesti: jos sisäilmassa havaitsee ratapölkyn hajua, terveyshaitan toimenpideraja ylittyy.
Lue myös Tekniikanmaailma.fi: Näin kreosootista tuli asuntojen riesa
Mitä ratapölkyn haju eli toimenpiderajan ylittyminen sitten käytännössä tarkoittaa? Mitä pitää tehdä?
Ympäristöterveysneuvos Kimmo Ilonen Valvirasta sanoo, että olennaista on selvittää, aiheutuuko kreosootista terveyshaittaa.
”Se on selvitettävä ja arvioitava tapauskohtaisesti. Tämä pätee myös kesämökkiin, jossa vietetään vain kesä.”
Rämön mielestä kreosootti kannattaa aina poistaa, vaikka se ei vielä haisisi. Koskinen-Tammen mukaan kreosootin ei yleensä katsota edellyttävän toimenpiteitä, ellei se haise.
Lue myös: Pienet neliöt, suuret ideat! Satavuotias röttelö on nyt lemmikkiperheen hauskannäköinen koti
Miten kreosootti poistetaan?
Kreosootin poistaminen voi tulla kalliiksi. Kreosoottia sisältävien rakenteiden purkaminen on kalliimpaa kuin tavallinen rakennuspurku, koska se tehdään haitta-ainepurkuna. Siinä purettava alue eristetään muista tiloista ja eristetty tila alipaineistetaan.
Koska kreosootin haju voimistuu rakenteita avattaessa, purkamisen jälkeen on huolehdittava riittävästä ilmanvaihdosta.
Vaihtoehtoisena menetelmänä on kapselointi.
”Jos ja kun suunnittelee remontoivansa talon rakenteita, on syytä ottaa huomioon, että remontille voi tulla huomattavasti lisähintaa, jos rakenteissa todetaan olevan kreosoottia”, Koskinen-Tammi sanoo.
Rämön mukaan kustannukset riippuvat paljon puhdistettavien tilojen neliömääristä ja siitä, miten syvälle esimerkiksi betoniin kreosootti on tunkeutunut.
”Minulla on tällä hetkellä purku päällä alle kymmenessä kohteessa, ja kustannukset liikkuvat muutamista tuhansista euroista jopa 100 000 euroon. Summat saattavat kohota niin valtaviin sfääreihin, ettei sitä tajuakaan. Joskus aineen poisto tulee kalliimmaksi kuin rakennuksesta maksettu kauppahinta.”
Pahimmillaan koko talo saatetaan joutua purkamaan.
”Rakennuksen purku tulee kyseeseen lähinnä silloin, kun teknistaloudellisesti aineen poisto on kannattamatonta. Silloin kreosoottia on ulko- ja sisäseinissä, ylä- ja alapohjissa sekä kellarirakenteissa, ja on tapauksia, että runkorakenteetkin ovat hölvätty kreosoottiöljyllä”, Rämö sanoo.
Kommentoi
Kommentoi juttua: Kreosootti voi tulla kalliiksi – ratapölkyltä haiseva vanha talo tai mökki on riskiostos