Sisustus

Muistatko nämä asuntomessukohteet? Lukijat paljastavat suosikkinsa

Asuntomessujen kävijät ovat äänestäneet suosikkitalokseen viime vuosina valtavan, ylellisen kivitalon. Vaikka haavekoti on nyt näin hulppea, pian saatetaan palata tyyppitaloon, josta ei edes yritetä tehdä yksilöllistä.

Missään muualla kuin asuntomessuilla ei saa kurkkia toisten koteihin yhtä vapaasti. Mikä näistä on ihanin?

Se selviää helposti, sillä messujen 100 000 kävijää saavat äänestää suosikkitaloaan.

Vuonna 2016 Seinäjoella messuvieraat hurmasi keltaiseksi maalattu kartanohenkinen kivitalo Villa Tango. Sitä kuvailtiin sekä perinteisen pohjalaiseksi että välimerelliseksi.

Pohjalaista oli koko ja korkeus, välimerellisyyttä värit ja sisustuksen runsaat yksityiskohdat. Mieleen tuli entisaikojen suosikki-tv-sarja Dallas.

Yleisön suosikki Seinäjoen asuntomessuilla 2016
Yleisön suosikki Seinäjoen asuntomessuilla 2016: Villa Tango, 232,5 m², 7 h + k + khh + vh. Talousrakennus 43,5 m². Rakentaja Forte Kivitalot. Lainaus messukatalogista:
”Yläkerran neliöt laajentuvat katetulle terassille ja avoimelle kattoterassille. Kylpytilat ja terassit muodostavat ikään kuin kesähuvilan keskelle kotia.”

Myös vuonna 2015 Vantaan asuntomessuilla voiton vei kookas kivitalo, mutta se oli tunnelmaltaan Villa Tangon vastakohta. Lakka Laineeksi nimetyn talon valkoiset seinät ja liukuovien lailla terasseille aukeavat ikkunarivit korostivat 287-neliöisen talon väljyyttä. Talossa oli tilaa oleskella ja oma kylpyhuone jokaisen makuuhuoneen yhteydessä.

Jyväskylässä vuonna 2014 yleisö ihastui valkoiseen atriumtaloon, jonka sisäpihalla oli uima-allas. Vaikka neliöitä oli 232, talossa oli vain kaksi makuuhuonetta. Niistä toisesta pääsi uima-altaalle.

Yhteistä viime vuosien suosikkitaloille on suuri neliömäärä ja se, että oleskelutiloja on paljon. Kaikissa taloissa on myös suuria terasseja, kaksikerroksisissa taloissa sekä ylä- että alakerrassa.

Mitä tällainen haavekuva kertoo meistä ja kodeistamme?

Makuuhuone Villa Tangossa
Makuuhuone Villa Tangossa.

Vain pariskunnille?

Onpa isoja taloja! Suorastaan valtavia! Neliömäärä on ensimmäinen asia, johon asumista tutkiva Turun yliopiston professori Hannu Ruonavaara kiinnittää huomiota, kun hän katselee kuvia voittajataloista.

”On yllättävää, että väestölliset muutokset tai asumisen uusimmat trendit eivät näy näissä taloissa ollenkaan”, hän toteaa.

Yleisön suosikkitalot ovat jotain aivan muuta kuin asumisen todellisuus. Noin joka neljäs täysi-ikäinen asuu yksin, ja iso omakotitalo on vain harvan yksinasujan todellinen haave.

Esimerkiksi Valkeakoskella on juuri suunniteltu kokonainen kortteli uusille, noin 60–100 neliön omakotitaloille. Niille uskotaan olevan tarvetta, sillä kaupungin asuntokunnista 41 prosenttia on yhden hengen talouksia. Luku vastaa hyvin koko maan tilannetta.

Uudet omakotitalot pienenevät myös muualla. Tämän kesän asuntomessutalojen keskikoko Mikkelissä on peräti 25 neliötä pienempi kuin viime vuoden messuilla.

Sosiologi Hannu Ruonavaara kiinnittää huomiota myös talojen hintaan. Villa Tango mainittiin Seinäjoella messujen kalleimmaksi rakennukseksi.

”Asuntomessukävijät ovat valikoituneita. Suurin osa heistä on jo pientaloasujia. Ehkä isot talot ovat heille jonkinlainen unelman täyttymys.”

360 neliön passiivitalo

Entä mitä arkkitehti ajattelee Asuntomessujen yleisön suosikkitaloista?

Aalto-yliopistossa tulevia arkkitehteja opettava Sanna Meriläinen muistuttaa, että asunnon suunnittelun perusteet ovat konkreettisia, lähes banaaleja. Mietitään, mitä ihminen tekee vessassa, kuinka on kätevintä laittaa ruokaa, miten asunnossa liikutaan ja missä nukutaan.

”Jos opiskelija esittelisi minulle suunnitelman 250 neliön talosta, jossa on kaksi makuuhuonetta, keskustelisimme asiasta kyllä pitkään”, hän toteaa.

Yleisön suosikki Vantaan asuntomessuilla 2015
Yleisön suosikki Vantaan asuntomessuilla 2015: Lakka Laine, 287 m², 6 h + k + 2 khh. Rakentaja Lakka Kivitalot. Lainaus messukatalogista:
”Sisääntulo on korkeaa valoisaa tilaa, josta avautuu näkymät ylä- ja alakertaan sekä isolle terassille. Ala- ja yläkerroissa on tilavat oleskelutilat.”

Suomalaisessa asumisessa on perinteisesti arvostettu niukkuutta. Taustalla vaikuttavat vanhat aravasäännökset ja normimitoitukset.

”Meillä on kapea luksusasumisen perinne. Vasta aivan viime vuosina asenteet ovat muuttuneet sallivimmiksi.”

Asuntomessuilla uudet tuulet puhaltavat estottomammin kuin muualla jo siksi, että tapahtuma olisi tylsä ilman hulppeita luksuskoteja, joiden taivastelemisesta ihmiset nauttivat.

Meriläinen muistuttaa pari vuotta sitten ärtynyttä huvittuneisuutta herättäneestä messutalosta, josta jokin lehti kertoi otsikolla: Rallikuskin 360 neliön passiivitalo.

”Noin isossa talossa passiivitalon hyödyt ovat kyseenalaiset”, Meriläinen naurahtaa.

Lakka Laineen pohjapiirustus
Lakka Laineen pohjapiirustus

Talot pienenevät

Asuntomessujen voittajatalot ovat yllättävää kyllä ristiriidassa omakotitaloasukkaiden todellisten unelmien kanssa. Moni haaveilee nykyistä pienemmästä kodista. Noin 150-neliöisten kotien asukkaat toteavat, että parikymmentä neliötä vähemmän riittäisi.

Tutkijat selittävät asiaa väestön vanhenemisella. Lasten lähdettyä talo on turhan iso, eikä käyttämättömiä neliöitä jakseta siivota.

Sanoista on ryhdytty myös tekoihin. Talotehtailta tilataan pienempiä koteja.

”Myytävien talojen keskikoko on meillä nyt 140–150 neliötä aiemman noin 170 neliön sijaan”, peräti viisi messuvoittoa napanneen Kannustalon toimitusjohtaja Mika Uusimäki kertoo.

Hän uskoo, ettei keskikoko tästä enää juuri pienene, mutta pienten talojen osuus voi kasvaa.

Samasta kehityssuunnasta kertoo myös Jukkatalon toimitusjohtaja Mikko Tahkola. Heillä neliömäärät ovat pienentyneet lähes 10 prosenttia viiden vuoden aikana.

Syitä voi hakea halusta rakentaa ja asua ekologisesti. Myös säilytystilan tarve laskee, jos yhä useampi toteaa tulevansa toimeen vähemmällä tavaralla.

Suurin trendien muokkaaja taitaa kuitenkin olla raha. Rakentamisesta on tullut kalliimpaa, kun talot halutaan kasvukeskusten lähelle ja kaupunkeihin. Lisäksi budjetit pienenevät epävarman työtilanteen takia.

Ehkä enää ei myöskään ajatella, että koti rakennetaan loppuelämäksi.

”Ihmiset ovat varautuneita siihen, että työn perässä voidaan vaihtaa paikkakuntaa. Silloin rakennetaan talo, jonka myyminen on todennäköisimmin helppoa”, Mika Uusimäki pohtii.

Mikko Tahkola nostaa esimerkiksi Jukkatalon Mikkeliin rakentaman Rauha ja Onni-talon. Kuusikymppinen pariskunta halusi isosta talosta pienempään. Heille suunniteltiin kohtuuhintainen 130 neliön talo, joka soveltuu myös lapsiperheelle.

Samanlaisiksi räätälöidyt

Talojen pienentyessä yksilöllinen, juuri oman perheen tarpeisiin räätälöity koti on pientalorakentajien ykköshaave. Yksilöllisyyden uskotaan ratkaisevan asumisen ongelmat ja takaavan kodin viihtyisyyden.

Tämän tarpeen tunnistavat myös talotehtaat, jotka lupaavat mainonnassaan nimenomaan räätälöityjä ratkaisuja.

Käytännössä rakentajien toiveet ovat toistensa kaltaisia. Kaikki haluavat avokeittiön, ja sitä perustellaan aivan samoin sanoin: ”On mukavaa, että perhe voi olla yhdessä, kun laitetaan ruokaa, eikä kokki jää yksin keittiöön.”

Joka vuosi Asuntomessuilla myös huomaa, mikä on vuoden villitys eli idea, joka on toteutettu lähes kaikissa taloissa – ja jota seuraavana vuonna ei enää näe.

Yleisön suosikki Jyväskylän asuntomessuilla 2014
Yleisön suosikki Jyväskylän asuntomessuilla 2014: Villa Lumous, 232 m², 5 h + k + 2 vh + khh. Rakentaja Forte Kivitalot. Lainaus messukatalogista:
”Näyttävä atriumpiha, jossa uima-allas. Elokuva- ja musiikkihuone.”

Muutama vuosi sitten taloihin rakennettiin monta parveketta eri ilmansuuntiin. Kun niistä luovuttiin, tulivat olohuoneen jatkeena olevat lasihuoneet, joista käytiin terassille.

Walk-in-vaatehuoneet ovat olleet kestosuosikki jo pitkään, samoin kuntosalit ja muhkeat kylpytilat, joita kutsutaan nimellä koti-spa. Eräänä vuonna kaikissa isoimmissa taloissa oli sisällä sijaitsevan saunan lisäksi erillinen pihasauna.

Arkkitehti Sanna Meriläinen toteaa, että omakotitalo on konservatiivisen perhe-elämähaaveen ydintä. Siksi se on hyvin hidas muutoksille.

Kylpyhuone Villa Lumouksessa.
Kylpyhuone Villa Lumouksessa.

Kohti uutta tyyppitaloa

Mutta kyllä pientalot ovat myös muuttuneet. Sotien jälkeen suunnitellusta tyyppitalosta on päästy Asuntomessujen monen sadan neliön kivilinnoihin.

Lähitulevaisuudessa ympyrä saattaa olla sulkeutumassa. Ehkä nuoret tekevät muutoksen.

Suomalaisen työn liiton kyselyn mukaan lähes puolet 15–24-vuotiaista nuorista haaveilee asumisesta omakotitalossa. Jos heistä kasvaa ekologisesti tiedostavia kuluttajia, iso neliömäärä tuskin edustaa tavoiteltavaa luksusta. Ja jos taloa ei enää haluta rakentaa loppuelämää varten, yksilöllisyys ei ole suunnittelun johtotähti.

Tämä voi tarkoittaa, että mennään kohti uutta tyyppitaloa. Sellaista, joka antaa kulloisellekin asukkaalle puitteet muokata siitä itselleen toimiva koti.

Juttu on julkaistu Kotiliesi 14/2017 -lehdessä.

Kommentoi

Kommentoi juttua: Muistatko nämä asuntomessukohteet? Lukijat paljastavat suosikkinsa

Sinun täytyy kommentoidaksesi.