Sisustus

Omistatko tämän lasiesineen? Aurinkopullosta maksetaan jopa tuhansia euroja

Helena Tynell halusi kuvanveistäjäksi, mutta hänestä tuli muotoilija. Onneksi, sillä Tynellin suunnittelema Aurinkopullo on yksi Suomen rakastetuimpia lasiesineitä, myös keräilijöiden mielestä.

Aurinkopullo, jota alussa nimitettiin myös Kukkapulloksi, oli heti syntyessään vuonna 1964 hyvin suosittu.

Riihimäen lasitehtaassa tehtiin päivän päätteeksi jäljelle jääneestä lasimassasta Aurinkopulloja. Niitä onkin lukemattomia värisävyjä. Pullo on veistoksellinen ja vaikea tehdä. Auringon keskiosan seinämät ovat lähellä toisiaan, mutta eivät ihan kiinni.

Aurinkopulloja on tehty neljää eri kokoa, 12,5, 17, 23 ja 32 senttiä korkeita. Sen perusvärit ovat kirkas, keltainen, vihreä, sininen, ruskea ja violetti.

Keräilijät voivat maksaa kaikkein korkeimmasta punaisesta pullosta jopa tuhansia euroja. Myös muut Helena Tynellin lasimaljakot ovat keräilijöiden suosiossa.

Lue myös: Ultima Thule sai juhlavuonnaan värit

Aurinkopullon suunnitteli Helena Tynell

Aurinkopullon suunnittelija Helena Tynell (1918–2016) oli aina hyvin luova ja tiedonhaluinen muotoilija.

Tynell valmistui Taideteollisuuskeskuskoulusta (nyk. Ateneum) vuonna 1943. Hänestä piti tulla kuvanveistäjä, ja haave näkyy jo vuoden 1947 Merivuokko-maljakosta.

1960–70-luvuilla Tynellin veistoksellinen näkemys vain voimistui, ja aivan uransa lopulla 1980-luvulla Saksassa hän loi todella kookkaita lasiveistoksia.

Tynellin muut maljakot: Revontulet, Rialto ja Merivuokko

Tynellin töistä merkittäviä ovat esimerkiksi Aurinkopulloa vanhemmat Revontulet-maljakot, joita pidetään huipputöinä sekä muotoilun että valmistuksen osalta.  Revontulet-maljakon Tynell suunnitteli vuonna 1950 ja se oli tuotannossa kymmenen vuotta.

Rialto-lasiveistos on suunniteltu Stockmannin satavuotisesineeksi. Niitä piti valmistaa sata kappaletta, mutta koska työ oli niin kallis tehdä, näitä Venetsian kuuluisimmalta sillalta nimensä saaneita esineitä valmistui vain parikymmentä.

Merivuokko-maljakko vuodelta 1947 on Helena Tynellin alkuajan töitä Riihimäen lasitehtaalla.

Kaulus-maljakoissa vuodelta 1946 on jo 1950-luvun henkeä. Myöhemmin Helena Tynell suunnitteli paljon kaiverrettua lasia, koska piti graafisesta ilmeestä.

Lue myös: Suomen lasimuseo esittelee uutta ja vanhaa

Venetsia teki Tynelliin vaikutuksen

Helena Tynell oli naimisissa Taito Oy:n perustajan Paavo Tynellin (1890-1973) kanssa vuodesta 1947. Kuuluisa valaisinsuunnittelija oli vaimoaan lähes 30 vuotta vanhempi. Pariskunta sai kolme lasta.

Ensimmäisen Venetsian-matkansa jälkeen vuonna 1961 Helena Tynellin näkemys lasista mullistui, vaikka hän ei tutustunut lasiin vaan renessanssiin ja rakennustaiteeseen. Kaupunki teki suuren vaikutuksen. Lasiveistos Rialto (1965) kertoo tästä tyylin täydellisestä muutoksesta.

Tynell jäi suunnittelijana miesten varjoon

Helena Tynell ei ole kuitenkaan yhtä tunnettu kuin Tapio Wirkkala ja Timo Sarpaneva.  Tynell oli aidosti kansainvälinen taiteilija alusta lähtien, mutta valitettavasti Riihimäen lasi ei osallistunut ensimmäisiin Venetsian triennaaleihin, joista Tapio Wirkkala ja Timo Sarpaneva pompahtivat esiin.

Helena Tynell oli Riihimäen lasin palkittu muotoilija 30 vuoden ajan vuosina 1946–1976. Tehdas lopetti suupuhalletun lasin vuonna 1976, ja leskeksi jäänyt Tynell muutti Saksaan suunnittelemaan valaisimia vuoteen 1986 asti.

Juttuun on haastateltu Suomen lasimuseon tutkija-kuraattori Uta Laurénia.