Haaveissa palju mökkipihan vetonaulaksi? Lue nämä 8 vinkkiä ennen kylpytynnyrin hankintaa 

Ennen kaupoille suuntaamista on hyvä miettiä, millaiseen käyttöön palju tulee. Muista myös, että allaskemikaaleja sisältäviä paljuvesiä ei saa päästää luontoon.

Ah, palju! Kylpytynnyrissä lilluminen on mukavaa puuhaa, joka innostaa monia suomalaisia. K-ryhmän tekemään kyselyyn vastanneista jopa 26 prosenttia mökkiläisistä haaveilee paljusta. 

Paljun hankinta ei ole ihan yksioikoista hommaa. Vaihtoehtoja löytyy lukuisia, ja paljuissa on eroja. Mitä ennen kaupoille suuntaamista kannattaa ottaa huomioon? Kokosimme tiedot yhteen pakettiin.

1. Valitse palju, joka sopii sinun tarpeisiisi

Ensimmäisenä kannattaa miettiä tarkkaan, kuinka monelle kylpijälle paljun haluaa käyttöön. Pienimpiin paljuihin mahtuu pari kylpijää, suurimpiin reilusti yli kymmenen. Moni valitsee paljun, johon mahtuu puolisenkymmentä ihmistä samaan aikaan.

Paljujen hinnat vaihtelevat sen mukaan, mitä paljultaan toivoo. Hyvän paljun varusteineen saa usein noin 2 000–3 000 eurolla.

Lue myös: Inspiroiva piha x 15 – katso kuvat ja poimi parhaat ideat omalle pihallesi

2. Materiaalina muovi on kestävin

Alkujaan kylpytynnyrit olivat lähtökohtaisesti puuta, ”koska tynnyrin pitää olla puuta”. Nykyään lähes kaikkien paljujen kaukalot tehdään muovista, koska lasikuituvahvisteinen muovi on kestävämpi, helppohoitoisempi ja paljon helpommin muovattavissa.

Tunnelmasyistä kaukalo kuitenkin useimmiten verhoillaan puulla tai puukomposiitilla.

Euroopan suurin paljunvalmistaja, sastamalalainen Kirami, pitää mallistossaan muutamaa puutynnyriä, koska niille on Keski-Euroopassa vielä kysyntää. Sikäläisiä kylpijöitä ei haitanne, että täyspuisen kylpytynnyrin käyttöikä on vain 5–10 vuotta. Muovinen palju kestää käytössä kymmeniä vuosia.

3. Palju painaa, joten kestävä alusta on tarpeen

Koko perheen kylpytynnyri täytettynä vedellä ja kylpijöillä voi painaa lähes kaksi tonnia. Se edellyttää asennusalustalta melkoista kantokykyä.

Routarajan alapuolelle ulottuvan perustuksen pitää olla tasainen ja tarkasti vaaterissa, jotta paljun tyhjentäminen onnistuu ilman kommervenkkejä. Hyvä alusta on esimerkiksi 30–40-senttinen sorapeti tai raudoitettu betonilaatta.

Jos paljua on tarkoitus käyttää jatkuvalämmitteisenä, pohja pitää eristää huolellisesti. Paljun voi myös upottaa terassiin, kunhan varmistutaan terassirungon kantavuudesta ja siitä, että kamiinalle jää terassin ulkopuolella tarpeeksi paloturvallista tilaa.

Myös pääsy poistoventtiilin luo täytyy muistaa varmistaa. Kätevintä onkin asentaa palju ensin ja rakentaa terassi vasta sen ympärille.

Kylpytynnyri tai palju kannattaa asentaa paikoilleen jo ennen terassin rakentamista.

Kylpytynnyri tai palju kannattaa asentaa paikoilleen jo ennen terassin rakentamista. Kuva: Spadealers

4. Allaskemikaaleja sisältäviä paljuvesiä ei saa päästää luontoon

Jos vesi pidetään kirkkaana ja bakteerikasvu kurissa suodattimilla ja allaskemikaaleilla, vedenvaihdon joutuu tekemään jopa vain pari kertaa vuodessa.

Paljusta pois laskettua vettä ei kuitenkaan saa laskea luontoon. Allaskemikaalien sisältämä kloori on erittäin myrkyllistä vesieliöille, ja se voi aiheuttaa pitkäaikaista haittaa vesistöissä. Paljusta pois lasketulla kylpyvedellä ei saa kastella kasvimaatakaan.

Aktiivihapella kirkastettua vettä ei pidä päästää vesistöön. Aktiivihappituotteissa on kemikaaleja, jotka ovat erittäin haitallisia ympäristölle.

Oikea paikka kemikaaleja sisältävälle kylpyvedelle on kunnallinen jätevesiviemäri. Jos palju sijaitsee mökillä, jossa ei ole kunnallistekniikkaa vaan uuden jätevesilain mukainen käsittelyjärjestelmä, tilanne on hankala. Parintuhannen jätevesilitran yhtäkkinen tyhjentäminen voi olla turhan iso urakka kiinteistön pienpuhdistamolle.

Huolellisesti valittu imeytyskenttä voi tällöin olla ainoa vaihtoehto. Tarkat ohjeet kannattaa kysyä kunnan ympäristöviranomaisilta.

5. Joissain tilanteissa vedet voi imeyttää maahan

Jos paljussa käytetään pelkkää vettä, se tyhjennetään jokaisen käyttökerran jälkeen. Tällaisen kylpyveden voi imeyttää maahan – paitsi pohjavesialueella.

Täytyy tosin pitää mielessä, että parintuhannen vesilitran hulauttaminen huonosti vettä läpäisevälle savimaalle voi aiheuttaa vettymisongelmia.

Jotkut pitävät salaojan tarkastuskaivoa kätevänä paljuvesiviemärinä. Salaojan tarkoitus on pitää talon perustus kuivana. Sinne ei pidä päästää minkään sortin ylimääräisiä vesiä, vaikka se lopulta johtaakin sadevesiviemäriin. Sadevesiviemäri ei ole oikea paikka harmaille vesille.

6. Myös ”kestopaljua” pitää huoltaa säännöllisesti

Jos paljussa on sähköinen ylläpitolämmitys, kiertovesipumpulla varustettu suodatinlaitteisto sekä hyvin eristetty kaukalo ja kansi, paljua voi käyttää ympäri vuoden samaan tapaan kuin ulkoporeallasta.

Jos samaa vettä käytetään pitkiä aikoja, on tärkeää huuhtoa rasvat ja epäpuhtaudet iholta – ilman saippuaa tai sampoota – ja ennen paljuun kapuamista.

”Kestopaljun” huoltotöihin kuuluu veden pH-arvon valvonta, raekloorin säännöllinen lisääminen, suodattimien puhdistus ja muutaman kerran vuodessa tehtävä niin sanottu shokkiklooraus.

Jatkuvasti lämpimänä pidettävä palju kuluttaa sähköä 300–500 eurolla vuodessa. Suodattimiin ja kemikaaleihin kuluu lisäksi joitakin kymppejä.

Lue myös: Ihanaa päästä mökille? No ei ole! 15-vuotias kertoo, mikä mökkeilyssä mättää

Kiramin Premium Woody M -kylpytynnyrin kamiinan bruttoteho on 48 kW.

Kiramin Premium Woody M -kylpytynnyrin kamiinan bruttoteho on 48 kW. Kuva: Kirami

7. Uppokamiina vai ulkokamiina?

Useimmat paljut lämpiävät puuta polttavalla kamiinalla. Niitä on periaatteessa kahta sorttia:

  1. Uppokamiina. Suorasäteilevä kamiina, jossa lämmitettävä vesi on suorassa kosketuksessa palotilan seinämiin.
  2. Ulkokamiina. Kamiina, jossa vesi lämpiää kiertäessään kamiinassa paljun ulkopuolella. Lämmennyt vesi kevenee ja nousee kamiinan yläosaan, mistä se siirtyy kiertoputkea pitkin altaaseen. Altaassa oleva viileämpi vesi painuu pohjalle ja siirtyy alempaa kiertoputkea pitkin kamiinaan. Näin lämmitys toimii vapaalla kierrolla ilman pumppua.

Paljukamiinat valmistetaan joko merialumiinista tai haponkestävästä teräksestä. Erityisesti jos palju täytetään merivedellä, on syytä käyttää kamiinassa uhrianodia eli veneilijöille tuttua ”sinkkiä”, joka ehkäisee galvaanista korroosiota.

Tehokas kamiina lämmittää keskikokoisen paljun veden parissa tunnissa. Mallista ja ulkolämpötilasta riippuen kuivaa polttopuuta kuluu viidestä yhdeksään pesällistä.

8. Jos kamiina ei innosta, sähköpalju on hyvä vaihtoehto

Kaikki eivät innostu polttopuiden kanssa ähräämisestä. Markkinoilta löytyy myös sähkölämmitteisiä kylpytynnyreitä. Niitä käytetään samaan tapaan kuin ulkoporealtaita. Ne pidetään lämpiminä jatkuvasti, ja niiden vettä ei vaihdeta jokaisen kylpykerran jälkeen, vaan suodatetaan ja käsitellään kemikaaleilla.

Syynä tähän on lämmittämisen sietämätön hitaus. Perusmallin sähkövastuksen teho on tyypillisesti 3 kW, ja tehokkaaksi mainostettu malli lämmittää 6 kW:n teholla. Vertailun vuoksi: pienen paljun lämmittämiseen tarkoitetun puuta polttavan kamiinan lämmitysteho on noin 20 kW, tehomallien jopa yli 40 kW.

Joihinkin kamiinalämmitteisiin paljuihin saa lisävarusteena sähkölämmittimen ja suodatinyksikön yhdistelmän. Noissa malleissa sähkölämmittimen tehtävänä on lähinnä pitää yllä sopivaa lämpötilaa.

Ruotsalaiseen Skargards-paljuun on saatavana jopa integroitu porejärjestelmä. Toisaalta, jos tykkää hierontasuihkuista, voisi olla fiksua miettiä ihan oikean porealtaan hankkimista.

Juttu on julkaistu Maalla-lehdessä 7/2020.

Avainsanat

Keskustelu

Kommentoi juttua: Haaveissa palju mökkipihan vetonaulaksi? Lue nämä 8 vinkkiä ennen kylpytynnyrin hankintaa 

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

X