Sisustus

Tällainen on suomalaisten unelmien omakotitalo – viimeisen 20 vuoden aikana on tapahtunut iso muutos

Oman kodin rakennuttavat ihmiset haaveilevat modernista kodista, jossa on runsaasti ikkunapintaa, kertovat talovalmistajat. Vallalla oleva trendi on liki korvannut perinteiset maalaistalot.

Omakotitalossa asuminen on monen suomalaisen unelma. Asuntomessujen vuonna 2022 toteuttaman kyselyn mukaan 52 prosenttia suomalaisista haluaa mieluiten asua omakotitalossa, Lähitapiolan teettämän kyselyn mukaan 60 prosenttia.

Kysyimme neljältä talovalmistajalta, Honkataloilta, Honkarakenteelta, Kannustalolta ja Lammi Kivitalolta, millaisesta talosta suomalaiset keskimäärin haaveilevat.

Vastauksista piirtyi selkeä kuva suomalaisten unelmien talosta.

Lue myös: Valmistalo vai itse suunniteltu? 10 kohdan tarkistuslista talonrakentajalle

Haaveena niukkalinjainen koti suurilla ikkunoilla

Vielä vuosituhannen alussa omakotitalotrendit näyttivät hyvin erilaisilta. Suomessa rakennettiin valtavia määriä perinnetaloja, joista hyviä esimerkkejä ovat Kannustalon talomallit Ainola, Onnela ja Rauhala.

Viimeisen parinkymmenen vuoden aikana omakotitalojen muotokielessä ja tyylissä on tapahtunut suuri muutos. Kaikki haastattelemamme talovalmistajat ovat huomanneet asiakkaiden haaveilevan nyt arkkitehtuuriltaan selkeälinjaisesta kodista.

”Kun tultiin 2000-luvun loppupuolelle, tyyli muuttui yksinkertaisempaan ja modernimpaan suuntaan”, sanoo Lammi Kivitalon ja Kannustalon edustaja ja talosuunnittelija Kaarle Koivukangas.

Moderniin tyyliin kuuluvat suuret ikkunat ja korkeat ja tilavat olohuoneet avokeittiöineen. Talot ovat malliltaan pelkistetyn kuutiomaisia, ja niissä on usein yksinkertainen pulpettikatto tai loiva harjakatto.

”Enää ei juurikaan toteuteta niin sanottuja mummonmökkejä pienillä ikkunoilla. Perinteisen hirsitalon tyylin on korvannut pelkistetty, ajaton ja niukkalinjainen arkkitehtuuri”, sanoo Honkatalojen markkinointijohtaja Katariina Vainionpää.

Rakennusmateriaaleista suosituin on puu

Kivitalot ovat Kaarle Koivukankaan mukaan haluttuja, mutta haaveilua rajoittaa kivitalon puutaloa korkeampi hinta.

Honkataloilla hirsikotien suosio on vuosien varrella selvästi noussut. Hirrellä on hyvä maine hengittävänä ja luonnonmukaisena materiaalina. Toisin kuin vielä kymmenen vuotta sitten, hirrestä voi nykyään valmistaa moderneja taloja.

Lue myös: 11 x ihana maalle sopiva talopaketti – Löytyykö unelmiesi koti tältä listalta?

Kompakteja lapsiperhekoteja 

Asuntomessujen vuoden 2022 kyselyn mukaan suomalaiset haaveilevat nyt hieman isommasta kodista kuin kolme vuotta sitten. Tämä saattaa selittyä koronapandemialla, etätyön yleistymisellä ja kotona vietetyn ajan lisääntymisellä.

Haastattelemamme talonrakentajat ovat huomanneet asiakkaiden toivovan tilaa etätyöskentelylle. Silti uudet omakotitalot ovat valmistajien mukaan viime vuosina pienentyneet. Koronapandemia ja Venäjän Ukrainassa aloittama sota on nostanut talon materiaalikustannuksia.

”Kustannusten noustua puhutaan joskus jopa alle sataneliöisistä taloista”, sanoo Honkarakenteen pääarkkitehti Anne Mäkinen.

Lapsiperheet rakentavat yleisimmin noin 130–140 neliön omakotitaloja.

Makuuhuoneita on yleisimmin kolme. Joissain tapauksissa rakennetaan neljäs makuuhuone työhuonekäyttöön.

”Nuorten perheiden kodeissa koitetaan pääsääntöisesti saada kolme tai neljä makuuhuonetta 130 neliöön, mikä johtaa aika kompakteihin ratkaisuihin”, Mäkinen sanoo.

Moni haaveilee yksikerroksisesta talosta

Talon kerrosluvun määrittelee usein tontin koko ja alueen kaavoitus. Moni haaveilee yksikerroksisesta talosta, mutta pienet tontit pakottavat rakentamaan kahteen kerrokseen.

”Meillä toteutetaan suunnilleen yhtä paljon kaksi- ja yksikerroksisia taloja. Haja-asutusalueiden isommille tonteille rakennetaan yleensä yhteen kerrokseen ja pienemmille tonteille pientaloalueille lähes poikkeuksetta kahteen kerrokseen”, Honkatalojen Katariina Vainionpää sanoo.

Lammi Kivitalon ja Kannustalon edustaja Kaarle Koivukankaan mukaan osa perheistä suosii kaksikerroksisia taloja. Lasten nukkuessa yläkerrassa aikuiset saavat alakerrassa omaa rauhaa. Honkarakenteen Anne Mäkisellä on erilainen käsitys.

”Nuoretkin perheet unelmoivat yksikerroksisesta talosta käytännöllisyyden takia. Yksikerroksisissa taloissa arki sujuu helpommin. Ylä- ja alakerran välillä ei tarvitse jatkuvasti liikutella tavaroita ja pienten lasten liikkuminen kodissa on turvallisempaa. Mutta pääkaupunkiseudulla ja muissa isommissa kaupungeissa pienet tontit pakottavat tekemään 130–140 neliön talon kaksikerroksiseksi”, Mäkinen sanoo.

Haave kerrosluvusta voi olla perintöä omasta lapsuudenkodista.

”Usein mieluinen kerrosluku määräytyy sen perusteella, minkälaisessa talossa on ennen asunut”, Koivukangas sanoo.

Oleskelu- ja kylpytiloihin panostetaan

Avokeittiöt ja suuret ja avonaiset olohuoneet ovat edelleen suosittuja. Oleskelutilaan haetaan näyttävyyttä isoilla ikkunoilla ja korkealla huonekorkeudella.

”Lapsiperheet ja isovanhemmat haluavat panostaa perheen ja suvun yhdessäoloon. He puhuvat korkeista huonetiloista ja tilavista keittiöistä isolla saarekkeella ja ruokapöydällä”, Honkarakenteen Anne Mäkinen sanoo. 

Myös kylpytiloihin panostetaan suihkuineen ja ammeineen. Sauna kuuluu lähes jokaisen uuden suomalaisen omakotitalon varustukseen.

”Suomessa saunattomuus voi olla myynnin este”, Kaarle Koivukangas sanoo.

Yhä useammassa kodissa on erillinen kuntosalihuone. Poreammeiden ja uima-altaiden suosio on puolestaan energianhintojen nousun vuoksi lopahtanut lähes kokonaan. Pesutiloista toivotaan yleensä silti kulkua ulos terassille.

Lapsiperheet pohtivat paljon kodin käytännöllisyyttä arjessa. Moni toivoo kotiinsa kaksi erillistä sisäänkäyntiä, joista toisessa on kuraeteinen. Kodinhoitohuone sijoitetaan yhä useammin päämakuuhuoneen läheisyyteen.

”1990-luvulla oli ihan perusratkaisu, että kodinhoitohuoneesta kuljettiin suoraan pesuhuoneeseen ja siitä saunaan. Nykyään kodinhoitohuone voidaan sijoittaa vaikka yläkertaan. On aika loogista, että pyykkihuolto on makkarin vieressä”, Kaarle Koivukangas sanoo.

Suurin osa rakentaa kaupunkien tuntumaan taloudellisista syistä

Koronapandemian aikaan maallemuutosta tuli monelle yhä houkuttelevampi vaihtoehto. Myös Asuntomessujen kysely osoittaa, että kiinnostus kaupunkimaiseen asuinympäristöön laski hiukan. Silti suurin osa omakotitaloista rakennetaan edelleen asuinalueille suurien kaupunkien, kuten Helsingin, Turun, Tampereen ja Oulun tuntumaan.

”Pankit eivät enää rahoita kovin kalliita uudisrakentamisprojekteja pienemmissä kaupungeissa. Myös pienten kaupunkien vaihtuvat työllisyystilanteet luovat epävarmuutta. Se johtaa siihen, että nuoret perheet haluavat muuttaa isoimpiin kaupunkeihin, jolloin he saavat lainaa ja talon arvo säilyy parhaiten”, Mäkinen sanoo.

Pihalta lapsiperheet toivovat usein nurmikenttää ja joissain tapauksissa myös mahdollisuuksia pienviljelyyn. Vanhemmat pariskunnat toivovat helppohoitoisuutta.

”Helppohoitoisuus voi tarkoittaa luonnonmukaisuutta, helppohoitoisia kasveja tai nurmikkokenttiä, joiden leikkuun hoitaa robotti.”

Pienemmillä tonteilla rakennetaan usein autotallin sijaan autokatos. Pääkaupunkiseudulla hyvien liikenneyhteyksien päässä autoille ei ole välttämättä omalla tontilla paikkaa lainkaan.

Energiaomavaraisuus on yhä tärkeämpää

Asuntomessujen kyselystä selviää, että yhä useampi suomalainen pitää energiaomavaraisuutta tärkeänä. Mäkisen mukaan lähes kaikki omakotitalorakennuttajat pohtivat energiaomavaraisuuteen liittyviä teknisiä ratkaisuja. 

Maalämpö ja ilma-vesilämpöpumppu ovat kaikista yleisimpiä ratkaisuja.

”Maalämpö tehdään lähestulkoon aina isompiin omakotitaloihin. Pienemmissä kustannustehokkaimmaksi on osoittautunut ilma-vesilämpöpumppu. Näiden lisäksi aurinkopaneeleita halutaan yhä enenevissä määrin”, Mäkinen sanoo.

Varaavat tulisijat pitävät pintansa. Niitä asennetaan usein koteihin turvaamaan lämmitystä poikkeustilanteissa ja kovissa pakkasissa.