Sisustus

Muistatko Ruijan ja Anemonen? Testaa, kuinka hyvin tunnistat Arabian kahvikupit

Saatat tuntea muumimukit, mutta kuinka hyvin tunnistat Arabian vanhat kahvikupit? Tee hauska testi ja ihastu 1920–1980-lukujen kuppikaunottariin.

Sadat kahvikupit muodostavat kauniita rivejä käytettyjä astioita myyvän Astialiisa-kaupan hyllyillä Töölössä. Kaupan omistajan Tiina Westerlund haluaa pitää kaupassaan mahdollisimman monia erilaisia kahvikuppeja, ja siksi samanlaisia kuppeja on kaupassa enintään 6–10 kappaletta. Arabian kahvikupeissa riittää keräilijöille valinnanvaraa.

”Eräs ihana toimittaja arvioi aikoinaan asiantuntijan avulla, että Arabian kahvikuppeja on tehty noin 3000 erilaista. Minä arvelen, että kuppeja on jopa enemmän. Vanhemmista, 1800-luvun lopun ja 1900-luvun alun kahvikupeista ei välttämättä löydy enää tietoa muualta kuin vanhoista tuotantoluetteloista”, Tiina kertoo.

Lue myös: Unikko, Tasaraita vai Räsymatto? Testaa, kuinka hyvin tunnet Marimekon kuosit!

Kuppien erot perustuvat kupin malliin, materiaaliin ja koristeisiin. Yleensä yhtä koristetta on tehty vain yhteen kuppimalliin, mutta joskus samaa koristetta voi näkyä myös muissa malleissa. Erilaisiin kuppimalleihin, kuten esimerkiksi ”kapeavyötäröiseen” BR-malliin, on voitu tehdä kymmeniä erilaisia koristeita.

”Nämä kaksi faktaa – kuppimallin ja koristeen nimet – kertovat, mistä kupista on kyse. Hifistelijä selvittää vielä valmistusvuoden. Eri vuosien valmistuserissä voi olla eroja esimerkiksi värisävyn tai materiaalin suhteen.”

Testaa, kuinka hyvin tunnistat Arabian kahvikuppien koristeet!

Lue myös lisää keräilijöiden keskuudessa suosituista kahvikupeista: Astiakauppias paljastaa, mitkä Arabian kahvikupit myydään nyt käsistä – joukosta erottuu yksi tyylisuunta, joka ennen miellettiin ”mummomaiseksi”

Keräily rikkoo nyt eri aikakausien ja tyylisuuntien rajoja

Koska erilaisia kahvikuppeja on niin monia, on myös keräilytapoja monia. Perinteisin tapa on kerätä esimerkiksi vain 1920-luvun koristeellisia kuppeja tai vain 1950–1970-luvun puhalluskoristekuppeja.

Moni kerää kuitenkin myös kuppeja eri aikakausilta. Kokoelman yhtenevä tekijä voi olla sininen väri tai pieni mokkamalli. Joku kerää tietyn taitelijan, kuten esimerkiksi Esteri Tomulan tai Raija Uosikkisen, suunnittelemia koristeita. Koristelutekniikka ja materiaali voivat vaihdella.

Ajatus erilaisten astioiden yhdistämisestä keskenään sai alkunsa jo 1950-luvulla, kun Kaj Franck suunnitteli Kilta-astiaston. Yksivärisyydessään se sopi yhteen vanhojen ja koristeellisten astioiden kanssa.

”Ainakin 1950-luvulle asti perinne oli, että ostettiin yhtenäinen astiasto, jossa oli kaikki tarvittavat osat. Astiastot olivat kalliita ja niitä saatiin kihla- ja häälahjoina. 1950-luvulla Kaj Franck sanoi, että nyt räjäytetään astiastot. Jokainen rakentaa itse tarvitsemansa kokonaisuuden”, Tiina kertoo.

Tiinan mukaan nyt astioiden yhdistely on vielä vapaampaa kuin 1950-luvulla. Ei tarvita yksiväristä astiastoa, jotta voitaisiin lähteä leikittelemään eri tyyleillä.

”Keräily rikkoo nyt kaikki rajat. On ihmisiä, jotka keräilevät yhden kutakin lajia. Kaikki kupit voivat olla erilaisia. Se on älyttömän hauskaa, kun ihmiset saavat itse valita seisovasta pöydästä, mistä kupista haluavat juoda kahvinsa. Siitä heijastuu elämän kirjavuus ja monimuotoisuus.”

Lähde: Designmuseo