Tarinat

Pirjo Hamm-Hakamäki: "Sain kuulla olevani pornotaiteilija, kun maalasin alastomia naisia"

Taiteilija Pirjo Hamm-Hakamäelle elämä on iso taideteos, jonka ensimmäiset siveltimenvedot vetivät jo aiemmat sukupolvet. Äidin perustaman kemikalion jatkaminen on hänelle kunnia-asia.

Kuvataiteilija Pirjo Hamm-Hakamäki, 66, asuu talossa, jonka salin pöydällä on katkaistu hänen napanuoransa. Taiteilijan työn ohella Pirjo luotsaa äitinsä vuonna 1936 perustetamaa Euran kemikaliota. Äitiä syytettiin siitä, että tämä houkutteli paikkakunnan naisia syntiin kasvomaaleillaan, Pirjo itse on saanut osakseen paheksuntaa maalaustensa aihevalinnoista.

Lue myös: Mira ja Christian Haahti luotsaavat Hangon pitsihuviloita – ”Huvilan rantakallioilla suutelimme ensi kerran”

Historian havinaa ja napanuorien katkontaa

”Tämä hirsitalo on tärkeä osa persoonaani. Napanuorani on katkaistu salin ruokapöydällä, ja kun pääsin omin jaloin liikkeelle, koristelin pyjamani helman äitini kemikaliosta löytämälläni suudelmankestävällä huulipunalla.

Tänä päivänä talo on minulle koti, ateljee ja työpaikka. Koko elämäni pyörii näiden seinien sisällä ja pihan vanhojen omenapuiden katveessa. Talo on myös korvaamaton pala kulttuurihistoriaa. Sen vaalimisen koen elämäntehtäväkseni.

Värjärimestari Oskari Toivola rakennutti talon kodikseen ja kauppias- ja käsityöläisrakennukseksi 1891. Isovanhempani Frans ja Olga Ansio muuttivat tänne kymmenisen vuotta myöhemmin, kun vaarini hävisi korttipelissä koko omaisuutensa – huonekalutehtaan, purjeveneen ja ison kasan osakkeita. Mummullani oli täällä kangaskauppa ja vaarini teki verstaassaan huonekaluja.

Talossa on toiminut myös postikonttori, niin valkoisten kuin punaistenkin vartiotupa, valokuva-ateljee ja äitini 1936 perustama Euran ensimmäinen kemikalio, jota minä nyt pidän.”

Euran kemikalio, Eura, kemikalio, taiteilija, Pirjo Hamm-Hakamäki
Hamm’n talo kylpee vahvoissa väreissä, ja ne ovat ominaisia myös Pirjon taideteoksille. Parfyymi-salongin seinää koristaa flamenco-aiheinen maalaus.

”Eurassa saan olla oma itseni”

”Muutin Euraan mieheni Pentin kanssa 1982, kun lopetin opettajantyön ja ryhdyin täyspäiväiseksi taiteilijaksi. Paluu kotikonnuille tuntui helpottavalta ja luonnolliselta, koska täällä saan olla oma itseni.

Vahva persoonani ja taidetempaukset ovat aina herättäneet tunteita, mutta euralaiset ovat jo tottuneet niihin. Koen, että työtäni arvostetaan.

Mitä enemmän keskustelua olen synnyttänyt, sitä tärkeämmäksi työni olen kokenut. Tässä asiassa olen kuten äitini ja mummuni.

Tampereelta Euraan muuttanutta mummuani paheksuttiin kaupunkilaisesta ja liian paljastavasta pukeutumistyylistä ja äitiäni taas siitä, että hän houkutteli kemikaliossaan naisia syntiin kasvomaaleilla.

Minä sain 1980-luvun alussa kuulla olevani pornotaiteilija, kun maalasin alastomia naisia.”

Lue myös: Skandaaliprinsessa ei puheista piitannut

Euran kemikalio perustettiin jo ennen sotia

”Perin kemikalioyrityksen äitini kuoltua 1994. Jatkaminen oli minulle selviö: koin, että yritys kuuluu yhteen tämän talon kanssa.

Äitini oli perustanut yrityksen jo ennen sotia, jolloin meikkejä ei vielä saanut tukkuliikkeistä, vaan ne tilattiin suoraan berliiniläiseltä elokuvastudiolta. Rasvat valmistettiin itse reseptikirjan ohjeiden mukaan.

Sisustukseltaan Euran kemikalio on pitkälti alkuperäinen. Tiskit ja hyllyt ovat vaarini koivusta valmistamat ja meikit täytyy asetella myyntiin Museoviraston antamien ohjeiden mukaisesti.

Muutama vuosi sitten kunnostin vanhan budoaarihuoneen parfyymisalongiksi, jossa etsin yhdessä asiakkaan kanssa hänen ominaistuoksulleen parhaiten sopivan parfyymin. Asiakas saa istua salongin sohvalle ja minä palvelen häntä – aivan kuten vanhaan hyvään aikaan.”

Lue myös: Tintti perusti kahvilan koppimopoon – ”Eräs mies melkein ajoi päin tolppaa, kun näki kahvilani”

Euran kemikalio, Eura, kemikalio, taiteilija, Pirjo Hamm-Hakamäki
Pentti-puoliso on auttanut viime aikoina pajon kemikalion pyörittämisessä Pirjon sairastelujen takia. Pirjo onkin nimennyt hänet kemikaali-Pentiksi.

Värisilmä kehittyi isoäidin opeilla

”Taide on aina ollut minulle ykkönen. Kemikalion pyörittäminen on joustanut taiteen tekemisen ehdoilla. Joskus liikkeen ovet on pakko sulkea, jotta saan taiteen tekemiselle rauhan.

Värisilmäni kehittyi tarkaksi mummun opissa. Jos puhuin punaisesta, hän käski tarkentaa, millaista väriä tarkoitan – taittuuko se keltaiseen vai siniseen?

Maalaan ja teen koruja kemikalion viereisessä tilassa, jossa sijaitsi mummuni kangaskauppa. Toinen lempipaikkani on galleriarakennuksen eteläpääty pihalla. Istahdan penkille kahvikupin ja luonnoslehtiön kanssa ja annan ajatuksen lentää.”

Lue myös: Kuulutus radiossa muutti elämän: Sirkka, 6, halusi itse sotalapseksi

Sielunmaisemana Eurajoki

”Pihapiirin laidalla virtaava Eurajoki on sielunmaisemani. Joen takana aukeavista viljapelloista voin havainnoida vuodenkiertoa. Kun näen, että pellolla tehdään kylvötöitä, tiedän, että kohta on myös minun aikani istuttaa.

Viljapeltojen takana siintää vanha hautausmaa, jonne on haudattu vanhempani ja isovanhempani, ja jonne itsekin aikanani päädyn. Maisemassa on läsnä koko elämän kiertokulku.

Kun katselen tätä maisemaa ja kuuntelen virtaavan veden solinaa, en näe erikseen elämää ja kuolemaa, vaan elämän ikuisesti jatkuvan ja umpeutuvan kehän.

Tämä ajatus jatkuvuudesta ja ikuisuudesta on rauhoittava. Koen olevani osa jotain itseäni suurempaa.”

Juttu on julkaistu Maalla-lehdessä 5/2018.

Kommentoi

Kommentoi juttua: Pirjo Hamm-Hakamäki: "Sain kuulla olevani pornotaiteilija, kun maalasin alastomia naisia"

Sinun täytyy kommentoidaksesi.