Haaveiletko luonnon rauhasta? Mafi ja Kari toteuttivat unelmansa ja nyt heillä on punainen tupa, kanoja ja englantilainen puutarha
Mafi ja Kari Saarilammi toteuttivat monen suomalaisen unelman: he muuttivat pysyvästi maalle suhattuaan sitä ennen vuosikausia kaupunkikodin ja mökin väliä. Elämä luonnon keskellä on ollut juuri niin antoisaa kuin pariskunta etukäteen haaveilikin.
Kesäkanat köpöttelevät pitkin pionipenkin reunaa. Madot ovat hellepäivänä tiukassa. Valkoinen Angelo-kukko vartioi laumaansa isännän elkein.
Lue myös: Unelmien kesämökki löytyi lapsuusmaisemista – satavuotias torppa on täynnä tarinoita ja tunnelmaa
Kukkapenkissä valkoiset ja värikkäät pionit nuokkuvat kukkapallojen painosta. Tekisi mieli katsoa niitä lähempää. On kuitenkin syytä ottaa takapakkia, sillä Angelon sulat alkavat pörhistyä.
”Kukko on vähän mustasukkainen kanoista. Etenkin Sylvi näyttää olevan sen erityisessä suojeluksessa. Erinomaista lannoitetta kyllä riittää, kun kanalauma kiertää perässäni pitkin pihaa. Varsinkin kärhöt rakastavat kanankakkaa”, Mafi Saarilammi naurahtaa.
Punaiseksi maalatun puutalon pihalla pionien rinnalla kukkivat kilvan suomalaisen puutarhan perinnekasvit: kurjenpolvet, akileijat, ritarinkannukset, malvat, varjoliljat ja harjaneilikat. Puutarhaa vaaliva Mafi kuitenkin sanoo ihailevansa englantilaisia puutarhoja, niiden kerroksellisuutta, monilajisuutta, runsautta ja värikkyyttä.
”Rakastan tunnelmaa, jonka englantilainen puutarha parhaimmillaan tarjoaa. Puutarhan polkuja, rentoutta ja hempeitä värejä. Ei tämä vielä ihan sellainen ole, eikä puhdasoppiseksi koskaan tulekaan. Rakentelen tätä savolaisten sukujuurteni rentoudella”, Mafi huomauttaa.
Mieli paloi maalle
Mafia ja hänen puolisoaan Kari Kurkelaa ajatus maallemuutosta kiehtoi vuosia. Helsingissä asunut pariskunta vuokrasi ensin pientä sipoolaista mummonmökkiä luonnon keskellä rauhoittumiseen, ulkoiluun ja metsäkävelyihin.
Kun paluu maalta kaupunkiin oli kerta kerralta vaikeampaa, piti tehdä päätös.
”Halusimme pysyvän kodin maalta, mutta läheltä silloisia työpaikkojamme. Oli ihanteellista, että työt olivat kaupungissa, mutta töiden päätyttyä pääsi kotiin maalle raikkaan luonnon keskelle. Molemmilla meistä on ollut mahdollisuus myös tehdä etätöitä. Maalaiselämä rauhoittaa ajatteluun.”
Syksyllä kymmenen vuotta sitten pariskunta muutti kokonaan maalle. Koti löytyi Porvoosta, loivaan etelärinteeseen rakennetusta puutalosta. Ikkunoista avautuvat näkymät avaralle pihalle, joka kasvoi pelkkää nurmikkoa, ja talolta alapihalle johtivat graniittiportaat.
”Halusimme tämän paikan ennen kaikkea ympäröivän luonnon vuoksi. Ei haitannut, että piha tarjosi lähinnä mahdollisuuksia. Muutettuamme kävi ilmi, että tonttia ympäröivät luomupellot. Puutarhammekin hoidetaan pelkän kompostin voimalla.”
Suvun perinne jatkuu
Puutarhaharrastus kulkee Mafin suvunperintönä, mutta puutarhan vetovoima vahvistui vasta oman pihan myötä. Jo ennen muuttoa uusi emäntä kävi istuttamassa edellisen omistajan luvalla pihalle krookuksia ja muita sipulikukkia.
”Hilja-mummilla ja Uuno-ukilla oli aikoinaan mökkipaikka Kuopion Laivonsaaressa. Siellä viljeltiin mansikkaa, perunaa, porkkanaa, sipulia, omenapuita, viinimarjoja ja muita hyötykasveja. He viljelivät myös orvokkeja, hajuherneitä ja ruiskaunokkia torilla myytäviksi kukkanipuiksi”, Mafi kertoo.
”Lempikukkani on yhä orvokki. Niitä minulla on ollut niin rippikoulukuvassa kuin ylioppilaskuvassakin.”
Mafin äidillä on oma puutarha Kuopion kupeessa Leppävirralla. Sieltä käsin hän on käynyt istuttelemassa kasveja tyttärensä puutarhaan. Akileijat, kevätkaihonkukat, päivänliljat ja mustilanhortensia ilmestyivät puutarhaan yllättäen.
”Ehkä äiti halusi varmistaa, että suvun perinne jatkuu.”
Kaikki aistit ovat käytössä puutarhassa
Kesäaamu alkaa siitä, että Mafi kiertää koko pihan läpi teekuppi kädessään. Yhdeksänvuotias espanjanvesikoira Doris seuraa emäntäänsä, kuten pihakävelyillä aina. Usein he saavat seurakseen myös Karin. Etenkin, kun tämä jäi juuri eläkkeelle professorin tehtävistä.
Aamuteetä nauttiessaan pariskunta miettii, mikä olisi päivälle sopiva urakka. Ideoita syntyy puutarhalehtiä silmäiltäessä, ja joskus ne pompahtavat Mafin mieleen yölläkin.
”Aina ei koko päivää voi käyttää puutarhatöihin, sillä eläimetkin kaipaavat hoitoa. Nautin puutarhassa puuhastelusta pienin askelin. Ja joskus sisältä kantautuu ilokseni puolisoni pianonsoitto.”
Kivillä reunustetuissa penkeissä tuoksuvat mintut, oreganot, basilikat, rosmariinit ja timjamit. Niiden lomassa versovat syötävät kukat: kehäkukat, ruiskaunokit, krassit ja orvokit. Potageriin johtava polku on reunustettu perhosia houkuttelevilla mirrinmintulla, pioneilla ja perhoangervolla.
”Rakensimme tämän yhdessä viime kesänä, kun olin suunnitellut sitä ensin koko talven. Kari veti langoilla potagerin reunat luotisuoriksi ja jaksoi purkaa ja rakentaa uudelleen, vaikka minä olisin savolaiseen lupsakkuuteen vedoten vähän töissä oikonut”, Mafi esittelee kukkivaa hyötytarhaansa.
Tarkoituksena on, että ensi kesänä kasvimaalta jatkuu uusi polku, joka reunustetaan iisopilla. Taakse tulee pillisipuleita ja taustalle korkeammalle daalioita. Ne ovat Karin lempikukkia.
”Pienestäkin palstasta satoa syntyy kesäksi ja jopa kuivattavaksikin. Mintusta, kehäkukista ja ruiskaunokeista saa ihanaa teetä. Yrttejä käytämme myös jalkakylvyissä.”
Pioneista tuli intohimo
Idea englantilaisesta puutarhasta syntyi, kun graniittiportaiden yläpäähän rakennettiin köynnösportti. Aluksi portinpieleen istutettiin pohjanruusu, mutta se ei viihtynyt. Nyt köynnösporttia verhoilee rehevä villiviini.
Portilta istutukset laskeutuvat rinnettä alas. Ritarinkannukset, kurjenpolvet ja päivänliljat kukkivat. Kiviportaiden väleihin on levinnyt puutarha- ja luonnonkasveja, maahumalaa ja ketoneilikkaa.
Pionit ihastuttivat Mafia jo lapsena. Voiko moisia jättimäisiä kukkapalloja olla olemassakaan?
”Innostuin pioneista, ja aloin tutkia puutarhakirjoja ja -lehtiä. Liityin Suomen Pioniseuraan ja sain sitä kautta asiantuntevia neuvoja. Pian huomasin tilaavani taimia ulkomaita myöten. Tilauksessa on taas 15 uutta pionia.”
Kaikki porvoolaispihan pionit kasvavat kohopenkeissä. Penkit perustetaan savisen pohjamaan päälle asiantuntevin opein: alimmas hevosenlantaa, luujauhoja ja vettä. Kasvualustaksi laitetaan ruusuille tarkoitettua multaa.
Juurakon päälle Mafi laittaa vielä hiekkaa ja soraa.
Puutarhassa on nopeusrajoitus
Puutarha merkitsee Mafille estetiikkaa, elämyksiä ja nautintoa oman käden työstä. Hän kutsuu puutarhanhoitoa terapiaksi, sillä puutarhan kautta hänelle on syntynyt uudenlainen yhteys luontoon.
Jos puutarha nyt otettaisiin häneltä pois, se jättäisi valtavan ison ja vaikeasti täytettävän aukon.
”Puutarhamme tuottaa koko ajan yllätyksiä, mutta myös katkeria pettymyksiä, kun joku tarkoin vaalittu kasvi kuolee. Luontoa ei voi koskaan täysin hallita, joten puutarha on aina toiveitten ja olosuhteitten kompromissi”, Mafi toteaa.
Luonnon vuoksi maalle muutettiin. Siksi pölyttäjille on istutettu kukkia ja puita, linnuille rakennettu oma vesiallas. Lähistöllä pesivät mehiläiset ovat pihan vakiovieraita. Perhoset rakastavat punalatvoja ja punahattuja.
Alapihalla riittää tilaa uusille istutuksille. Kari on rakentanut talon kulmalle pienen japanilaisvaikutteisen kivipuutarhan. Tärkeintä on tekeminen, hiljaisuus ja huolettomuus. Kiirettä ei pidetä.
”Puutarhassamme on nopeusrajoitus. Sitä on lupa tehdä hitaasti ja joutilaasti. Pidämme kesken työn taukoja ja katseluhetkiä, ja tavoitteet ovat pieniä. On koko loppuelämä aikaa, eikä valmista tule sittenkään.”
Juttu on julkaistu Maalla-lehdessä 6/19. Haluatko lukea lisää ihania tarinoita maalaiselämästä ja inspiroitua kauniista maalaiskodeista? Tilaa lehti nyt tarjoushinnalla!
Kommentoi
Kommentoi juttua: Haaveiletko luonnon rauhasta? Mafi ja Kari toteuttivat unelmansa ja nyt heillä on punainen tupa, kanoja ja englantilainen puutarha