Hektinen elämä kaupungissa vaihtui maalaismaisemiin – Katin ja Sampon Iitin kesäpaikasta tuli vakituinen koti
Kati ja Sampo ostivat vanhan maatilan kesänviettopaikakseen. Kun paluu kaupunkiin alkoi tuntua yhä vastenmielisemmältä, perhe muutti pysyvästi maalle.
Vastasatanut pakkaslumi pöllähtää näyttävästi, kun labradorinnoutaja Bruno ryntää kinokseen noutamaan sille heitettyä oksanpätkää. Se osallistuu innoissaan maalaistalon pihapiirin lumitöihin, ja nyt niitä totisesti riittää. Paksu lumikerros on kuorruttanut maiseman satumaisen kauniiksi. Lunta on tullut vihdoin niin paksulti, että perheen miesväki työntää navetasta esiin moottorikelkan peltoajelua varten.
Vielä viitisen vuotta sitten Kati ja Sampo Pilli-Sihvolan perheen elämä oli hektistä. Kati teki pitkää päivää isojen firmojen taloushallintotehtävissä, ja Sampo matkusti insinöörin työnsä puolesta maailmalla. Kolmilapsinen perhe asui itserakentamassaan omakotitalossa Hämeenlinnassa. Usein isovanhemmat hoitivat poikia koulu- ja päiväkotipäivien jälkeen.
Perhe kaipasi irtautumista kaupungin kiireestä ja ryhtyi etsimään vapaa-ajanviettopaikkaa maalta.
Lue myös: Mari sisusti vanhan huvilan klassisen runsaasti: ”Estetiikka on minulle lähes pakkomielle”
Vanha maatila Iitissä ei näyttänyt ensi käynnillä parhaita puoliaan, vaikka sen ympärillä oli peltoja silmänkantamattomiin, vieressä humiseva metsä ja kävelymatkan päässä kimmeltävä järvi. Vuodelta 1839 olevan hirsirunkoisen päärakennuksen lisäksi pihapiirissä oli vanha navetta ja aitta.
Rapistuneen talon sisäpinnat oli vuorattu 50-luvun muovisilla materiaaleilla, katto oli laskettu ja kauniit ikkunat oli vaihdettu isoihin yksiruutuisiin rumiluksiin. Asbestin vaara muistutteli mahdollisesta olemassaolostaan.
Sampo oli heti vakuuttunut, että paikka oli helmi, kunhan vain osasi nähdä sen potentiaalin. Navetta antaisi mahdollisuuden perheen miesten harrastuksiin autojen rassailusta puutöihin. Kati ei kokenut samanlaista rakkautta.
”Ajattelin, että tämä paikka on aivan kauhea.”
Sisustamista ja valokuvaamista harrastavalla Katilla oli visualistin harjaantunut katse ja silmää kauneudelle. Hän oli asetellut kesäpaikalle kriteerejä, joista ei helpolla antaisi periksi. Talossa tuli olla alkuperäiset ikkunat, lempeästi elämää nähneet ovet ja natisevat lautalattiat.
Kati luotti kuitenkin miehensä näkemykseen ja tajusi, että tilaisuutta ei kannata päästää käsistä. Usko omiin remonttitaitoihin oli kova. Kaupat tehtiin syyskuussa 2016.
Kati ja Sampo kiiruhtivat viikonlopuiksi Iittiin tyhjentämään nurkkia romuista ja kunnostamaan itselleen vapaa-ajanviettopaikkaa. Paikka nimettiin Issulaksi alkuperäisten tilanperustajien mukaan.
Kyyneleitä ja täyskäännös elämässä
Pian viikonloput Iitissä alkoivat tuntua liian lyhyiltä. Perhe palasi yhä vastahakoisemmin takaisin kaupunkiin.
”Itku tuli joka sunnuntai kotiin lähtiessä, kun käänsimme selkämme maatilalle, pelloille ja metsille”, Kati kertoo.
Kolmen vuoden jälkeen talokaupoista turhankin monet vastoinkäymiset kohtasivat perhettä. Katin isä kuoli, ja työuupumus ajoi Katin miettimään elämäänsä uudestaan. Sampo oli jatkuvasti työmatkoilla, ja yhteistä aikaa ei juuri ollut. Arjen pyöritys jäi Katin vastuulle, eivätkä voimat tahtoneet enää riittää.
Kun elämä näyttää pohjamutiaan, on aika katsoa peiliin ja tehdä täyskäännös. Kati sanoutui irti töistään. Hän kouluttautui valokuvaajaksi, ja päätti luoda siitä itselleen ammatin. Myös Sampo irrottautui oravanpyörästä. Hän vaihtoi työpaikan uuteen, joka ei vaatinut enää matkustelua, vaan antoi mahdollisuuden viettää aikaa myös perheen kanssa.Yhteisestä päätöksestä omakotitalo Hämeenlinnassa laitettiin myyntiin.
Pilli-Sihvolat muuttivat asumaan Issulaan. Pojista vanhimmille, Pyrylle ja Roopelle, muutto Iittiin oli mieluisa, mutta pikku-Hugolle ajatus ystäväpiirin kapenemisesta tuntui ensi alkuun vaikealta. Nyt mieli on muuttunut.
”Tykkään, kun ihan talon vieressä on paljon metsää, missä voi vapaasti juosta. Näin siellä yhtenä päivänä riikinkukon”, kahdeksanvuotias Hugo kertoo.
Äiti Kati epäilee riikinkukkotarinaa, mutta Hugo on varma näkemästään.
Perheen arki on seesteistä. Ympärillä on rauhaa ja tilaa. Kati on onnellinen, että pojat saavat touhuta mieleisiään harrastuksia yhdessä omalla pihalla. Vapaa-ajalla pihapiirissä käykin pärinä, kun kolme poikaa pääsevät vauhtiin peltoautoillaan ja mopoillaan.
Kati tosin muistuttaa, että maallemuuttaja tarvitsee maalaisromanttisten haaveiden lisäksi maalaisrealismia.
”On hyvä miettiä, mistä mukavuuksista on valmis luopumaan. Yhtenä päivänä sähköt voivat olla poikki tai toisena putket jäässä”, hän kuvailee.
Hiljaa hyvä tulee
Asiat loksahtivat paikalleen ja remonttiin saatiin kertaheitolla vauhtia, kun Pilli-Sihvolat asettuivat maalle.
Talon kunnostus otettiin osaksi arkea. Vanha kellertävä sävy sai jäädä, ja talo maalattiin ryhdikkääksi mustalla. Smyygilaudat kehystävät nyt valkoisina ovia ja ikkunoita. Punainen ulko-ovi valittiin katon kanssa yhtenäiseksi väripariksi.
Pikkuhiljaa myös 50-luvun remontissa vaihdetut ikkunat ovat siirtyneet jäteasemalle, ja talon alkuperäiskuvien mukaan puusepällä teetetyt ruutuikkunat somistavat nyt mustaa maalaistaloa.
Kati tekee suunnitelmat ja Sampo toteuttaa ne mahdollisuuksien mukaan. Ainoat erimielisyydet syntyvät ajattelutavoista.
”Minä ajattelen yleensä kaiken estetiikka edellä, ja Sampo ajattelee insinöörimäisesti tekniikka edellä”, Kati kertoo hymähtäen.
Moni virhe on vältetty rauhallisella suunnittelulla ja maltillisella tekemisellä.
”On tyhmyyttä lähteä tekemään hienoja pintoja vanhan päälle tarkistamatta ensin, mitä seinät tai lattiat ovat sisäänsä syöneet”, Sampo kuvailee vanhan talon järkevää kunnostamista.
”Onpa kyseessä mikä tahansa saneeraus, lähtötilanne on otettava aina huomioon. Vanhan talon remontointi on pitkälti asennekysymys. Pitää osata varautua eteen tuleviin haasteisiin, koska niitä tulee aina.”
Talon alakerta on uudistunut vaiheittain. Tuvan uusi keittiö, taloa lämmittävä massiivinen punatiilinen leivinuuni, lankkulattia ja esiin kaivettu vanha sisäkatto luovat tilaan tunnelman, jota harva olisi osannut nähdä mielessään vielä pari vuotta sitten.
Kati ja Sampo halusivat keittiöön aidon tiililattian. Ihastuttuaan tiilen rustiikkiin olemukseen he valitsivat sen lattiamateriaaliksi myös tv- ja makuuhuoneeseen.
”Toisin kuin moni kuvittelee, tiililattia on luonnonmateriaalina ihanan lämmin jalan alla. Ja lattian puhtaanapitämisestä huolestuneille olen kertonut, että tiilen pinta on käsitelty kolmeen kertaan vahalla. Joten moppi vain heilumaan, ja puhdasta tulee”, Kati nauraa.
Viime kesänä Issulaan vaihdettiin lämmitysjärjestelmäksi maalämpö. Alakertaan ovat vasta valmistuneet nykyaikaiset pesu- ja kodinhoitotilat.
Kati ja Sampo ovat myös vihdoin saaneet unelmiensa makuuhuoneen valmiiksi. Pojat ovat vallanneet yläkerran makuuhuoneet, ja sinne ei remonttihaalareilla vielä ihan hetkeen kavutakaan.
Kevään tullen pihatyöt jatkuvat ja kasvihuone laitetaan taas kuntoon.
Onni asuu maalla
Pilli-Sihvolan perhe on tyytyväinen elämänmuutokseensa. Arki maaseudulla on asettunut uomiinsa, rytmi hidastunut, eikä ole mitään, mitä Kati ja Sampo kaipaisivat lisää.
”Maalaisuus asuu meissä. Me olemme molemmat lähtöisin maalta, joten tänne muuttaminen oli helppoa. Ympyrä ikään kuin sulkeutuu”, Sampo sanoo.
Juttu on julkaistu Maalla-lehdessä 2/2021.
Kommentoi
Kommentoi juttua: Hektinen elämä kaupungissa vaihtui maalaismaisemiin – Katin ja Sampon Iitin kesäpaikasta tuli vakituinen koti
Elämä on juuri niin hektistä kuin millaiseksi sen tekee. Näistä burn outeista on turha syyttää ympäröivää yhteiskuntaa, kun itse haluaa tunkea itsensä joka paikkaan ja olla kaiken keskipisteenä. Lapsia pyöritetään samassa oravanpyörässä ja sitten ihmetellään, että miksi he voivat pahoin. Blaa blaa, keskittykää olennaiseen