Sisustus

Perinnemestari kertoo: Oikein hoidettuna hirsi on lähes ikuinen

Puu on lujaa, ja se joustaa. Puuta on helppo käsitellä. Miksi rakentaa mistään muusta kuin puusta? Juttusarjassa perinnemestari Hannu Rinne kertoo vanhan luhtiaitan kunnostamisesta vaihe vaiheelta.

Kun hirsi salvotaan rakennukseksi, yhdellä kertaa syntyy tukeva runko, eristyskerros ja kaunis pinta. Ei ihme, että Suomessa on rakennettu hirsitaloja ainakin noin tuhannen vuoden ajan. Varhaisilla rakentajilla ei ollut käytössään muuta kuin metsien hongat ja kivikirveet, mutta niilläkin torppa syntyi.

Lue myös juttusarjan ensimmäinen osa ja toinen osa.

Aitta kuin palapeli

”Pihassamme oleva aitta oli siirretty nykyiselle paikalleen 1800-luvun alussa. Siirtämiseen viittasivat joissakin hirsissä yhä näkyvät numerot, ja ajankohtaan seinässä oleva vuosiluku. Hirsirakennuksen voi purkaa ja koota kuin legotalon, mutta hirret on merkittävä ennen siirtoa.

Aittaa oli korotettu myöhemmin kaksikerroksiseksi. Korottamisen näki julkisivulaudoituksen purkamisen jälkeen siitä, että alakerran ja yläkolmion hirret olivat punamullatut, mutta toisen kerroksen seinät vaaleat.

Joku oli siis purkanut yläkolmion, korottanut seiniä muutamalla hirsivarvilla, ja koonnut yläkolmion uudestaan.

Samassa yhteydessä alakerran oviaukkojen paikkaa oli muutettu, sillä ovien sivuilla oli täytehirsiä. Ovien tarina on arvoitus: alun perin aitassa oli kaksi ovea, mutta nyt kaikki neljä ovat samanlaisia. Onko kaksi uutta ovea tehty vanhan mallin mukaan, vai onko jostain löytynyt neljä kierrätysovea jo 1930-luvulla?

Lisää korkeutta

Kun vanhassa aitassa oli jo kaksi rakennusvaihetta, oma remonttimme on hirsirungon kolmas versio. Aitta nostettiin itsensä viereen, ja uusittujen perustuksien päälle salvottiin viisi hirsikerrosta, minkä jälkeen aitta nostettiin takaisin vanhalle paikalleen.

Saimme kierrätettyjä hirsiä kahdesta lähistöllä puretusta talosta. Kurkihirsi ja muutama erikoispitkä hirsi haettiin sahalta, joka kuivattaa rakennushirsiä muutaman vuoden ennen myyntiä.

Lue myös: Elämänmuutos ja alanvaihto nelikymppisenä: maisterista puusepäksi

Kuiva puu kestää loputtomiin

Hirsitaloissa pelätään lahoa, mutta lahoaminen ei ole puun vika. Jos seinähirret ovat kunnolla maasta irti ja katto on vedenpitävä, hirsi on lähes ikuinen materiaali.

Ensimmäiset 900 vuotta solurakenne kovettuu. Tämän jälkeen rakenne heikkenee hieman, mutta lopullisessa tilassaan ikivanha hirsi on lujempaa kuin vastakaadettu.

Suomalaiset tuhohyönteiset eivät syö kuivaa tervettä puuta. Sen sijaan lahonnut tai märkä puu kelpaa ravinnoksi.

Talonomistajan tärkeä tehtävä onkin pitää hirsirunko kuivana. Molemmin puolin paljas hirsiseinä pysyy kunnossa, koska puuaines hengittää: se vastaanottaa ilmasta kosteutta, mutta yhtä lailla se haihduttaa kosteuden pois.

Muovimaali tai muu tiivis kalvo voi aiheuttaa vaurioita jo muutamassa vuodessa.

Lue myös: Huonekalujen maalaaminen: 6 vinkkiä, joiden avulla onnistut

Kuin sylissä olisi

Suomalaiset rakastavat hirsiseiniä. Vanhoissa maalaistaloissa, kesämökeissä ja uusissa hirsitaloissa on usein paljaat hirsiseinät.

Vanhoissa säätyläistaloissa sen sijaan hirret oli peitetty savirappauksella ja maalilla, myöhemmin pinkopahvilla ja tapetilla.

Aitan remontin yhteydessä oli itsestään selvää, että alakerran verstashuoneissa parisataa vuotta vanhat hirret jäävät näkyville.

Yläkerran vierashuoneessa ajattelin testata vanhoja pintakäsittelytekniikoita, mutta puolison perustelut voittivat: ajan patina saa näkyä vanhoissa hirsissä.

Kaikki tuttavat, jotka ovat käyneet remonttityömaalla, ovat silitelleet paljaita hirsiä ja ihastelleet niiden kauneutta. Totta se on, hirsiseinien sisällä on hyvä olla.”

Juttu on julkaistu Maalla-lehden numerossa 5/2018. Lisää kuvia rakennusprojektista löytyy osoitteesta perinnemestari.fi.