Puutarha

Haaveissa oma huvimaja? Muista nämä 10 asiaa ennen kuin alat rakentaa

Tarvitseeko huvimajan nikkaroimiseen rakennusluvan? Entä pitääkö naapureilta kysyä lupa? Kokosimme yhteen kymmenen asiaa, jotka huvimajasta haaveilevan on hyvä tietää ennen rakentamisen aloittamista.

Monen haaveissa on oma huvimaja, jossa nauttia kesäiset brunssit ja istua hämärtyvät illat. Ennen majan rakentamista on hyvä suunnitella projekti huolella. Suunnitteleminen kannattaa aloittaa hoitamalla luvat kuntoon, sillä luvatta nikkaroidut rakennukset saattaa joutua jopa purkamaan.

Näillä vinkeillä kesäinen huvimaja on helppo suunnitella kotipihaa kaunistamaan!

Lue myös: Elämänmuutos ja alanvaihto nelikymppisenä: maisterista puusepäksi

Mistä aloittaa huvimajan rakentaminen omalla pihalla?

Selvitä ensin kunnan rakennusvalvonnasta, tarvitseeko rakennus lupaa. Käytännöt vaihtelevat. Määräykset ovat asemakaava-alueilla tiukempia kuin haja-asutusalueilla. Lupa tarvitaan esimerkiksi lämmitettyihin tai tulisijallisiin rakennuksiin. Kevytrakenteinen huvimaja ja kevyt katos tarvitsevat usein pelkän toimenpideluvan.

Mitä tapahtuu, jos rakentaa ilman lupaa?

Luvatta tehdyt rakennukset ovat omalla vastuulla, ja vakuutusyhtiö voi olla korvaamatta niissä tapahtuvia vahinkoja. Vastuu säilyy rakentajalla myös myynnin jälkeen. Jos luvatta rakentamisesta jää kiinni, rakennusvalvonta voi keskeyttää rakentamisen tai vaatia rakennuksen purkamista.

Entä jos tontin rakennusoikeus on jo käytetty?

Ylittämiseen tarvitaan poikkeuslupa kunnan viranomaiselta tai Ely-keskukselta.

Saako vanhan rakennuksen purkaa pihasta?

Piharakennusten purkaminen vaatii usein purkuluvan tai ainakin purkuilmoituksen. Joitakin kevyitä rakennelmia voi purkaa ilman lupaakin.

Mikä rakentamisessa usein menee pieleen?

Virheitä tulee, kun rakentamista ei ole suunniteltu kunnolla. Ei ole kysytty ammattilaisen neuvoa ja rakennetaan harkitsematta tarvetta ja käyttöä.

Lue myös: Maalaa vanha rakennus punamulta- tai pellavaöljymaalilla

Miksi käyttää asiantuntijaa?

Asiantuntija auttaa suunnittelussa, perustusratkaisujen ja tarjolla olevien rakennusten vertailussa ja tuntee laadun. Monissa rautakaupoissa on remonttipalvelu, jonka kautta löytää suunnittelijat, rahoituksen, urakoitsijat ja itse rakennuksen. Palvelut kannattaa kilpailuttaa.

Pitääkö naapureilta kysyä lupa?

Lain mukaan rakennuslupahakemuksen vireille panosta täytyy tiedottaa naapureille. Sovun kannalta naapurin mielipiteen kysyminen on tärkeää.

Yleensä rakennukset saa rakentaa enintään neljän metrin päähän tontin rajasta. Tulisijallisten rakennusten määräykset ovat tiukemmat.

Naapurin kanssa sopimalla voi kuitenkin ”rikkoa” sääntöjä. Esimerkiksi yhdessä naapurin kanssa tonttien rajalle tehty vaja säästää tilaa ja rahaa. Myös aidan voi naapurin suostumuksella rakentaa suoraan rajalle, kun sen muuten pitäisi olla metri oman tontin puolella.

Miten rakennukset saa kestämään?

Tärkeää on pitää kosteus pois rakenteista ja huolehtia tuuletuksesta. Kosteus tihentää huoltoväliä ja lyhentää käyttöikää. Paikka kannattaa suunnitella niin, että sade- ja sulamisvesi laskee rakennuksesta poispäin. Rakennuksen täytyy olla riittävän korkealla maasta, jotta maaperästä nouseva kosteus ei pääse imeytymään rakenteisiin.

Kevyissä hirsimökeissäkin voi olla räystäskourut ja syöksyt, jotka vievät sadeveden kauemmas. Seinät kannattaa suojata oikeanlaisella käsittelyaineella. Sateen ja lumen pääsemistä esimerkiksi grillikatoksiin ja huvimajoihin voi estää sulkemalla avonaiset seinät levyllä tai suojapressulla käyttökauden ulkopuolella. Kasvihuoneen katon voi suojata ultraviolettisäteilyä kestävällä kasvihuonemuovilla.

Onko perustuksilla väliä?

Monissa kevythirsirakennelmissa perustuksia ei juuri tarvita. Ne on kuitenkin tehtävä kunnolla, jos rakentaa esimerkiksi lämmintä piharakennusta, jonka pitää kestää maan routiminen liikkumatta. Myös terassille rakennettavassa kylpytynnyrissä on oltava tukeva perusta, sillä tynnyri voi painaa täytenä kolmekin tonnia.

Lue myös: Näin rakennat aidan ja portin perustukset

Miten avoimia terasseja pitää huoltaa?

Tärkeintä on tehdä suojakäsittely säännöllisesti, jopa kerran vuodessa. Eri materiaalit kestävät säätä eri tavoin ja niille sopii erilainen käsittely. Missään tapauksessa puupinnalle ei kannata levittää suojaksi pressua, sillä lattian pitää päästä tuulettumaan.

Juttu on alunperin julkaistu Maalla-lehdessä 4/18. 

Lähteet: Neuvontainsinööri Timo Jokela Peruskorjaamisen ja rakentamisen kehittämiskeskuksesta, rakennuslupa.fi ja eri kuntien rakennusvalvonnan sivut.