Janne oli ammattipurjelautailija, joka alkoi neulomaan – nyt Myssyfarmin pipoja myydään ympäri maailmaa

Pöytyäläisten mummojen neulomat muhkeat villapipot menevät kuumille kiville paitsi Suomessa myös Aasiassa. Miten Anna ja Janne Rauhansuu tekivät Myssyfarmista kansainvälisen ja kasvavan yrityksen?

Kun Myssyfarmin perustaja Janne Rauhansuu saapasteli muutama vuosi sitten Pöytyällä paikallisen ompeluseuran kokoukseen, eläkeläisrouvat katsoivat häntä uteliaana. Mitä maailmalla vuosia viettäneellä ammattipurjelautailijalla mahtaisi olla asiaa?

Lue myös: Inka ja Mika muuttivat Fiskarsiin kahvilayrittäjäksi – ihana koti löytyi 1800-luvun pesulasta

Janne Rauhansuu oli 15 vuodessa luonut maailmankansalaisen rutiinin. Hän asui keväästä syksyyn Sveitsissä ja kiersi maailmancupin kilpailuja. Talvet hän vietti Australiassa ja Afrikassa purjelautansa kanssa. Kunnes loukkaantui vuonna 2003 ja alkoi etsiä uutta tulevaisuutta.

Samaan aikaan isä ja sisko Pöytyällä halusivat tietää, voisiko lukion jälkeen maailmalle lähtenyt Janne ajatella palaavansa jatkamaan kotitilaa.

”Maailmalla silmät avautuivat maamme vahvuuksille, joita me suomalaiset emme arvosta. Niitä ovat rauhallisuus, turvallisuus ja hiljaisuus”, Janne sanoo.

Janne palasi maailmalta ajatuksenaan, että tilasta tulisi luomutila. Vahvaa yrittäjäisää oli aluksi vaikea saada ajatuksen taakse. Pari vuotta meni keskustellessa, kunnes vuonna 2011 tila aloitti siirtymisen luomutuotantoon.

”Sittemmin isä on sanonut: Poika, teit oikean ratkaisun.”

Myssyfarmin perustaja Janne Rauhansuu perheineen

Janne Rauhansuu pitää itseään onnekkaana, kun löysi puolison, jolla oli samanlaiset arvot. ”Tiesin aina palaavani maalle, mutta se oli merkittävästi helpompi tehdä yhdessä kuin yksin.”

Nuori mies ryhtyy neulomaan

Janne Rauhansuulla oli ompeluseuralaisille vuonna 2011 yllättävä ehdotus: hän tarvitsisi apua myssyjen neulomiseen, sillä omat ja vaimon kädet eivät enää riittäneet. Mutta ensiksi hänen täytyi kertoa tarinansa: miten hän oli ryhtynyt neulomaan myssyjä.

Janne oli nähnyt vuonna 2006 sveitsiläis-saksalaisella ystävättärellä hienon pipon, Janne sai kuulla sen olevan tämän isoäidin tekemä. Vastaavaa ei saisi mistään.

Suomalaisella sisulla Janne opetteli neulomaan ystäviensä isoäitien avulla. Kutimet alkoivat kulkea mukana hiihtorepussa, ja pian hän neuloi julkisilla paikoilla.

”Ensimmäinen myssy oli tuherrettu kasa, kolmas, neljäs ja viides jo parempia. Numero ykkönen päätyi davosilaisen kahvilan vitriiniin ja on siellä tänäkin päivänä”, Janne kertoo.

Neulova mies herätti huomiota minne menikin.

”Eikä kutominen ollut minussa kaikkein eksoottisinta. Olisin voinut tulla ihmisten mielestä vaikka Havaijilta purjelautoineni, mutta tulin Pöytyältä, kylmästä Suomesta!”

Pian ystävät alkoivat tilata myssyjä. Lopulta myssyjä myytiin jo Zürichissä.

Myssyfarmi

Myssyt neulotaan omalta tilalta ja luottotoimittajilta saadusta suomenlampaan villasta.

Myssyfarmi ja perhe syntyvät

Suomeen muutettuaan Janne tapasi Annan, joka oli myös kotoisin Pöytyältä. Anna oli lähtenyt opiskelemaan Turkuun kauppatieteitä ja työskenteli Helsingissä mainostoimistossa.

Pariskunta meni naimisiin, ja Anna alkoi odottaa perheen ensimmäistä lasta. Samaan aikaan syntyi myös brändi, Myssyfarmi.

”Jäin äitiyslomalle 2010, ja alkoi olla selvää, että en palaisi työhöni Helsinkiin”, Anna Rauhansuu kertoo.

Myssyfarmin toimitusjohtaja Anna Rauhansuu

Perheeseen on syntynyt neljä lasta samaan aikaan, kun Myssyfarmi on kasvanut. ” En kannata vanhanaikaista yrittämistä, jossa ei ole tilaa perheelle. Mutta ei iso perhe olisi mahdollinen, jos ei olisi apua lastenhoidossa”, Anna Rauhansuu sanoo.

Maalle muuttaminen ei ollut Annalle vaikeaa, sillä hän oli jo varhain ymmärtänyt, että voidakseen palata täytyy olla koulutusta ja kokemusta.

”En pidä maalle muuttamista downshiftaamisena, hidastamisena, vaan pikemminkin upgreidaamisena, elintason kohottamisena. Olemme yhtä kotonamme niin maalla kuin kaupungissa, kuulumme joukkoon kummassakin paikassa”, Anna sanoo.

Niin Annakin ryhtyi neulomaan pipoja Myssyfarmille, joka oli siinä vaiheessa luomurypsiä tuottavan tilan aputoiminimi. Mutta Berliinissä pidetyt muotiviikot näyttivät, että olisi valittava: joko myssybisnes kasvaisi kunnolla kysynnän myötä tai sitten se jäisi harrastukseksi.

Muodista nykyistä kestävämpää

Puuhellassa humisee tuli ja talossa paikalla olevat saavat keittoa lounaaksi. Kaksivuotias Auni lusikoi omatoimisesti. Suuri talo lämpiää maalämmöllä ja katolle on asennettu aurinkopaneelit. Rauhansuut haluavat olla energian suhteen omavaraisia.

Anna Rauhansuusta tuli muutaman vuoden sisällä paitsi ison perheen äiti myös maatilan emäntä ja Myssyfarmin toimitusjohtaja ja luova johtaja. Hän kertoo käsityötaidon tulleen verenperintönä isoäideiltä.

”Ihmisellä joko on tai ei ole estetiikan tajua. Teknisiä ongelmia voi oppia ratkomaan”, Anna Rauhansuu sanoo.

Myssyfarmi

Yhden lampaan villasta saa 10–20 myssyä mallista ja koosta riippuen.

Anna ja Janne Rauhansuu haluavat edistää vähemmän, mutta parempaa -periaatetta. Miksi ostaa viisi neuletta, kun voi hankkia yhden hyvän ja kestävän villapaidan?

”Trendiksi on tulossa se, että hankitaan kestävää. Haluamme vaikuttaa myös siihen, että yli puolet suomalaisesta villasta hävitetään polttamalla, koska sillä ei ole markkina-arvoa. Siksi maksamme kunnolla tuottajille”, Anna Rauhansuu sanoo.

”Jos ajattelee loogisesti ja on pitkäjänteinen, ymmärtää, että ekologinen tuotanto on parempaa ja kestävämpää liiketoimintaa kuin nykyinen pikamuoti.”

Myssyfarmi käyttää vain suomalaista villaa

Myssyfarmi saisi helpommalla luomumerinovillaa Uudesta-Seelannista tai Kiinasta, mutta Rauhansuut ovat päättäneet käyttää vain suomenlampaan villaa, sekä omalta tilalta että luottotoimittajilta saatua.

”Maailmalla lampaita on ylijalostettu, ja niiden suuri määrä aiheuttaa maaperän eroosiota.”

Lue myös: Nuoripari perusti myllyn – nyt Krannin tilan tuotteita himoitsevat sekä kotileipurit että huippukokit

Koko tuotantoketjun pystytys vaatii kovaa työtä. On kerittävä lampaat, kehrättävä lanka ja värjättävä se. Hännänhuippuna tulevat pöytyäläiset mummot, jotka kokoontuvat kolmen viikon välein farmin päämajaan vanhalle kyläkoululle neulomaan, hakemaan lisää lankoja ja näkemään uudet mallit.

Myssymummoksi pääseminen edellyttää eläkeläisyyttä. Muutoin mummot saavat neuloa niin paljon ja siinä tahdissa kuin ehtivät. Rauhansuut ymmärtävät, että mummojen iäkkäät vanhemmat ja pienet lapsenlapset on myös hoidettava.

Myssyfarmille kutovat myssymummot Ritva Vuohijoki, Irja Mäkelä, Pirjo-Riitta Toivonen ja Marja-Leena Lehtonen.

Myssymummot Ritva Vuohijoki, Irja Mäkelä, Pirjo-Riitta Toivonen ja Marja-Leena Lehtonen.

”Haluamme myös toimia esimerkkinä muille. Rahaa voisi tehdä helpommallakin, mutta toiminnan pitää olla myös sosiaalisesti kestävää, että ketään ei riistetä”, Janne Rauhansuu sanoo.

Rauhansuut ovat palkanneet Myssyfarmille myyntijohtajan ja muita, jotka ymmärtävät kansainvälisen liiketoiminnan ja verkkokaupan päälle.

”He ovat nuoria ja heillä on näkemys tulevaisuudesta. Pitää palkata itseään viisaampia ihmisiä. Mutta meillä yrittäjinä on arvot ja haluamme pitää niistä kiinni.”

Nykyään Myssyfarmin myssyjä myydään 15 eri maassa. Kotimaan jälkeen päämarkkinat ovat Japanissa ja Koreassa. Puolet liikevaihdosta tulee verkkokaupasta, joka on kasvanut 200 prosentin vuosivauhtia. Yritys työllistää neljä kokoaikaista työntekijää sekä 40 osa-aikaista eläkeläistä.

Myssyfarmin mummot ovat käyneet neulomassa Helsingissä tavaratalon näyteikkunassa, toiset messuilla Japanissa asti.

Myssyfarmin mummot ovat käyneet neulomassa Helsingissä tavaratalon näyteikkunassa, toiset messuilla Japanissa asti.

Joulu on myssyjen aikaa

Joulu on myssyfarmilaisille kaikkein suurin sesonki, sillä käsintehdyt asusteet ovat oiva lahja.

Kun joulukuun viikonloput menevät töitä tehden, jouluvalmisteluille ei jää aikaa niin paljon kuin Anna Rauhansuu haluaisi. Neljän lapsen kanssa pääsee silti joulun-odotuksen tunnelmaan, kun joulukalentereita avataan ja koulussa ja päiväkodissa osallistutaan joulunäytöksiin.

Joulukorttien kirjoittaminen ja kuusen haku kotimetsästä kuuluvat myös rakkaisiin joulupuuhiin. Annan lapsuusperhe vietti jouluja Kuusamossa mökillä.

”Pari viikkoa oltiin perheen kesken, lasketeltiin, pelattiin ja ulkoiltiin. Aattoaamunakin pääsi mäkeen ja hartaus pidettiin ulkona. Pukki löysi perille myös mökille. Joulu oli siis yhdessäoloa, ei perinteiden suorittamista.”

Myös Rauhansuiden joulua on vietetty sekä kotona että Kuusamossa, ja nyt on aika jälleen suunnata pohjoiseen.

”Kun kotona on aina vähän töissä, irtiotto on meille tärkeää.”

Anna, Janne ja Auni Rauhansuu

Anna ja Janne Rauhansuu ovat oivaltaneet, että reilusti tuotetulla käsityöllä on maailmalla arvoa ja siitä ollaan valmiita maksamaan. Syksyllä perheessä on ruuhkaa, kun on sadonkorjuu, koulut alkavat ja talven myssylähetyksiä lähtee maailmalle. Myssyillä ja rypsinviljelyllä on onneksi hieman eri syklit, rypsi kasvaa kesällä ja myssyjä tarvitaan talvella.

Tänä vuonna joulunalusajassa on uutta se, että Myssyfarmin jouluvalot syttyvät Haverin entisellä koululla, jonne saattaa aueta myös joulupuoti.

Vaikka kodin pannumyssykin on oman tuotannon myssy, joululahjoiksi myssyjä ei syydetä.

”Myssyn voi saada lahjaksi vain henkilö, jolla sitä ei jo ole tai joka on sitä erityisesti toivonut.”

Artikkeli on julkaistu Maalla-lehdessä 11/2019. Haluatko lukea lisää ihania tarinoita maalaiselämästä ja inspiroitua kauniista maalaiskodeista? Tilaa lehti nyt tarjoushinnalla!

Avainsanat

Keskustelu

Kommentoi juttua: Janne oli ammattipurjelautailija, joka alkoi neulomaan – nyt Myssyfarmin pipoja myydään ympäri maailmaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

X