Puutarha

Hei viherpeukalo, ole tarkkana, ettet riko lakia! Ota nämä asiat huomioon, kun tilaat tai tuot kasveja, taimia ja siemeniä ulkomailta

Ilmaston lämmetessä yhä eksoottisemmat kasvitaudit ja tuholaiset pärjäävät Suomen ilmastossa. Siksi tavallisen tallaajankin on oltava tarkkana, mitä tuo tai tilaa ulkomailta.

Kasvien tilaaminen ja tuominen ulkomailta houkuttaa monia. Kasveista on tullut trendikäs harrastus niin puutarhoissa kuin kodin sisätiloissakin.

Puutarhureita ja huonekasviharrastajia kiehtovat yhä eksoottisemmat uudet lajit, ja kun korona taas salli matkustamisen, keneen tahansa saattaa iskeä houkutus sujauttaa matkalaukkuun edullinen taimi tai pistokas kotona kasvatettavaksi.

Mitä tahansa ei kuitenkaan saa tuoda Suomeen mistä tahansa. Kasvien, niiden osien, taimien, siementen ja hedelmien kuljettaminen maasta toiseen on tarkasti valvottua ja säädeltyä puuhaa.

Yleissääntönä kannattaa muistaa, että toisesta EU-maasta tuodut kasvituotteet ylittävät rajan melko vapaasti. Huomioi kuitenkin EU:n alueelta tuodessa, että siemenperunalla ja tulipoltteen isäntäkasveilla – esimerkiksi omena- ja päärynäpuilla – pitää olla Suomen vaatimusten mukainen suoja-aluekasvipassi.

Lue myös: Siemeniä netistä puutarhaan? Nettikaupan plussana on laaja valikoima, mutta siemenmäärän ja alkuperän vertailu kannattaa

Kasvien, taimien ja siementen mukana liikkuvat myös taudit ja ötökät

EU:n ulkopuolelta tulevien siementen, juurellisten kasvien ja pistokkaiden tuontiehdot ovat aina olleet tiukat.

Kasvien maahantuontia kiristettiin edelleen vuonna 2019, koska niiden mukana liikkuvat myös tuho­laiset ja kasvitaudit, joita ei paljaalla silmällä erota. Tiukennukset koskivat tuolloin siemeniä ja syötäviä kasviksia.

Kyse ei ole siis harrastajien kiusaamisesta, vaan suomalaisen luonnon, viljelykasvien ja puutarhojen suojelemisesta epätoivotuilta ja usein hyvin tuhoisilta tulokkailta.

Kun ilmaston leudontuu, monenmoiset viruk­set ja ötökät viihtyvät täällä pohjoisessakin ilmastossa yhä pulskemmin.

Ja vaikka ­tekisi mieli ajatella, ettei yhden ihmisen touhuista voi seurata mitään pahaa, kannattaa muistaa, että matkailijoiden mukanaan kuljettamat kasvit ja niiden osat on todettu ­yhdeksi pahimmista tuho­laisten leviämisväylistä.

Lue myös: Tilaatko viherkasveja netistä? Halpa voi käydä hurjan kalliiksi

Harmeja ei useinkaan voi nähdä paljain silmin

Kasveja vaivaavat taudit ja tuholaiset ovat luonteeltaan sellaisia, ­ettei ­niitä maallikko välttämättä edes huomaa.

Ne voivat säilyä isäntäkasvinsa kuollessa hyvin elinvoimaisina sen siemenissäkin ja tulla esiin vasta seuraavassa kasvisukupolvessa. Jopa mullassa sen jälkeen, kun kasvi itse on maatunut.

Esimerkiksi ankeroisia on kulkeutunut Suomeen Hollannista tuotujen kukkasipulien mullan mukana. Perunapeltoon päästessään anke­roinen voi tehdä mittavaa taloudellistakin vahin­koa.

Tomaattia vaivaava ruskokurttuvirus aiheuttaa tuhoa tomaatti- ja paprikasa­dolle, ja vaikkapa versopolte voi levitä myös esimerkiksi luonnonvaraisiin mustikoihin.

Liian varovainen ei oikeastaan voi olla. Jokai­nen, joka on taistellut omalla pihallaan vaik­kapa lehtokotiloita vastaan, tietää, miten vaikea niistä on päästä eroon.

EU:n ulkopuolelta tuotava ja tilattava kasvi tarvitsee terveystodistuksen

EU:n ulkopuolelta ei saa siis tuoda Suomeen minkäänlaista istutettavaksi tarkoitettua kasvia, taimea, pistokasta tai siementä ilman kasvien terveyden todistavaa todistusta. Laittomat tuomiset poistetaan laukusta rajatarkastuksissa.

Käytännössä maija meikäläinenkin voi ostaa kasveja EU:n ulkopuoleltakin verkkokaupasta tilaamalla. Silloin täytyy vain varmistaa, että paketin mukana tulee kasvinterveystodistus. Matkalla ollessa kasvinterveystodistuksen hankkiminen on vaikeaa, koska todistuksen myöntää viranomainen, ja kasvien pitää täyttää tuontivaatimukset EU:n alueelle.

EU:n ulkopuolelta tuotavat kasvit tai kasvituotteet tarkastetaan Suomen päässä, ja kaikki tämä maksaa vähintään kymmeniä ­euroja. Lisätietoa löytyy osoitteesta ruokavirasto.fi.

Älä levitä vieraslajeja ympäristöösi EU:n sisälläkään

Toisesta EU-maasta kasveja voi tilailla Suomeen melko vapaasti, koska koko unionin alueella noudatetaan yhtei­siä kasvinterveysmääräyksiä.

Toki kannattaa huolehtia siitä, että yritys, josta tuot­teita tilaa, toimii ammattimaisesti eettisesti, että sen kasvit ovat terveitä ja hyvänlaatuisia. Jos yrityksestä ei ­löydy googlaamalla mitään tietoja tai kommentteja, se kannattaa unohtaa.

EU:n sisälläkin on oltava tarkkana, ettei levitä suomalaiseen luontoon lajeja, jotka eivät tänne kuulu, jotka valtaavat tilaa omilta luonnonkasveiltamme. Kun tilaat siis esimerkiksi siemeniä toisesta EU-­maasta, kurkkaa osoitteesta vieraslajit.fi, ettei se kuulu noin sadan kasvin vieraslajiluetteloon.

Lue myös: Pitääkö haitallinen vieraslaji poistaa kotipihasta ja voiko kasvattaja saada sakot? Asiantuntija vastaa

Poikkeus vahvistaa säännön – joidenkin maiden kohdalla säännöt vaihtelevat

Kasvinterveysasioissa raja on tiukka. Norja ja Islanti todella ovat EU:n ulkopuolisia maita, vaikka sijaitsevat naapurissa.

Brexitin myötä myös puutarhaharrastajien mekka, Iso-Britannia on ulkopuolella. Kanarian saaret lasketaan EU:n ulkopuoli­seksi alueeksi, mutta toisaalta Sveitsi noudattaa EU:n kanssa samoja määräyksiä.

Ja vaikka EU:n ulkopuolelta ei saa tuoda ­ilman kasvinterveystodistusta hedelmiä, niin banaanin, ananaksen, kookospähkinän, taatelin ja durianin saa matkalaukkuun pakata

Osta puut ja siemenperunat Suomesta

Hedelmäpuilla on omat suojelumääräyksensä tulipoltteen varalta. Sen isäntäkasveja eli omena- ja päärynäpuita sekä tuhkapensaita ei saa tuoda tai tilata Suomeen edes muista EU-maista, koska Suomi on niitä harvoja maita, joissa tätä tuhoisaa tautia ei vielä esiinny.

EU:ssa on joitakin suoja-alueita, joilta tulipoltteelle alttiiden kasvien tuominen poikkeuksellisesti onnistuu, mutta tavallisen tallaajan kannattaa jättää niiden kanssa pelaaminen ammattilaisille. Myös siemenperunat kannattaa ostaa Suomesta, koska niillekin on suoja-aluevaatimuksia.  

Havupuita saa tuoda ja ostaa vapaasti muista EU-maista, mutta luontoa, rahaa ja hermoja säästää, jos noudattaa sadan kilometrin sääntöä. Sitä kauemmaksi havupuuta ei kannata kasvuympäristöstään siirtää. Se ei välttämättä menesty, eikä levitä vaikkapa havununnaa, joka tuhosi havupuita aiemmin Etelä-Euroopassa.

Juttu on julkaistu Maalla-lehdessä 3/21.