Kesämökin kulut saattavat yllättää – kokosimme 8 suurinta mökin menoa veroista vakuutukseen

Kesämökkiä ostaessa kannattaa pohtia, minkälaisia asumis- ja ylläpitokuluja on valmis maksamaan. Hintavaihtelu on suurta eri kuntien välillä. Kesämökin kulut veroista ja monista eri maksuista kannattaa ottaa huomioon jo ostopäätöstä tehdessä.

1. Kesämökin kulut: kiinteistövero vaihtelee ­kunnittain

Kesämökistä maksettava kiinteistövero on yleensä 300–600 euroa vuodessa. Se muodostuu tontilla sijaitsevien rakennusten ja maapohjan verotus­arvosta. ­

Arvio maapohjan verotusarvosta tehdään kuntakohtaisten tonttihintakarttojen perusteella. Arviossa otetaan huomioon mökkisi rakennusoikeus, sijainti, liikenne­yhteydet ja samankaltaisten kiinteistöjen hintataso paikkakunnalla.

Espoossa kiinteistövero voi olla yli 800 euroa, kun taas ­Keuruulla vain 175 euroa.

Tutustu hinta­eroihin Oma­kotiliiton sivuilla. Kiinteistövero­tuksen uudistusta valmistellaan parhaillaan.

2. Oletko tieosakas?

Mökille ajetaan usein yksityistietä, jonka ylläpidosta vastaavat tietä tarvitsevat mökinomistajat.

Yksityistien käyttömaksut koostuvat yleensä tien ylläpito-, auraus- ja korjauskuluista. Kunnossapitokustannukset arvioidaan mökkipaikkojen liikenteen osalta Maanmittauslaitoksen suositusten mukaan. Jos osakkaana on esimerkiksi maidontuottaja, otetaan huomioon raskaan ajoneuvon tuottama rasitus.

Yhdenkään osakkaan maksut eivät saa ylittää kustannusta, joka aiheutuu vain osakkaan tarvitsemasta tievälistä. Tiemaksut jäävät usein alle 100 euroon vuodessa, tien korjaustyöt saattavat kuitenkin maksaa useita tuhansia euroja.

Lue myös: Mökkeilijän välttämättömät koneet ja laitteet – listasimme 10 tärkeintä vempainta, jotka kannattaa hankkia mökille

3. Sähkömaksussa siirtokulut vievät leijonanosan

Vaikka kulutusta ei olisikaan, sähköstä peritään perusmaksu vuoden jokaiselta kuukaudelta. Sähkölasku muodostuu ostetusta energiasta, sähkön siirtomaksusta ja sähköverosta.

Ostoenergian voi kilpailuttaa, mutta yli puolet sähkölaskun hinnasta koostuu yleensä kesämökillä sähkön siirtohinnasta. Sähkönsiirron hinta koostuu siirron perusmaksusta ja sähkön kulutukseen perustuvasta osasta. Siirron lisäksi maksuilla huolehditaan sähköverkon rakentamisesta ja kunnossapidosta.

Sähkö on kalleinta mökkeilijälle Savonlinnassa ja Mikkelissä, siellä vuosittainen maksu on noin 600 euroa. Sähköverkkoon kuuluu 77 prosenttia kesämökeistä. Mökkiläinen voi myös pohtia energian tuottamista osittain tai täysin aurinkopaneelien avulla.

Tutustu sähköyhtiöiden erilaisiin tarjouksiin energiaviraston sähköhintavertailussa: sahkonhinta.fi

4. Kesämökin kulut: jätemaksuun voi vaikuttaa

Kunta perii järjestämänsä jätehuollon kustannukset mökkiläiseltä. Keskimääräinen maksu on noin 34 euroa vuodessa.

Jätemaksu käsittää jätepaikan perustamisen, hoitomaksun ja jätteen käsittelystä aiheutuvat kulut. Myös jätteen laji, laatu, määrä, kuljetusolot ja noutokerrat vaikuttavat maksun suuruuteen.

Mikäli mökkiä käytetään vain harvoin, jätemaksuihin kannattaa hakea alennusta. Vain kesäkäytössä olevien kiinteistöjen ei ole pakko kuulua jätehuollon piiriin talvisin.

Jäteastian voi hankkia myös yhdessä naapurin kanssa ja jakaa kustannukset. Yksi tyhjennyskerta maksaa kunnasta riippuen 8–12 euroa. Mikäli jäte viedään erikseen järjestettyyn keräyspisteeseen, siitä maksetaan vuosittaista keräysmaksua.

Kunnilla on oikeus periä myös noin 30 euron vuosittaista ekomaksua, jolla katetaan esimerkiksi jäteneuvonnan kulut.

5. Varmista vakuutuksella

Vakuutusta ottaessasi joudut arvioimaan, minkälaisille vahingoille arvelet kesämökin altistuvan.

Laaja vakuutus kattaa usein varkauden, pihapiirin varastotilan vahingon, putkivuodot, esineiden hajoamisen sekä myrskyn ja lumen aiheuttamat tuhot. Suppea vakuutus kattaa yleensä vain tulipalon ja joidenkin luonnonilmiöiden aiheuttamat tuhot.

Keskimääräinen mökkivakuutus on noin 200 euroa vuodessa. Tämän lisäksi mökkiläisen kannattaa harkita arvokkaimman irtaimiston, kuten esimerkiksi moottoriveneen vakuuttamista.

Teetetylle työlle on syytä ottaa tapaturma- ja vastuuvakuutukset. Myös mökkitalkoisiin tarjotaan talkoovakuutuksia.

Huomioi myös, että laiturit eivät yleensä kuulu vakuutusten piiriin.

Lue myös: Kesämökki vuokralle tai omaksi? Kokosimme 10 tärkeää seikkaa, jotka kannattaa lukea ennen kuin hankkii mökin

6. Kesämökin kulut: muista nuohous

Vapaa-ajan asunnon tulisija tulee nuohota kolmen vuoden välein. Viime vuonna Suomessa siirryttiin nuohouspalvelujen vapaaseen tarjontaan, kun piirinuohousjärjestelmä lopetettiin.

Nuohouksen määrä- välit ja kesämökin omistajan velvoite huolehtia tulisijojen ja savuhormien nuohouksesta säilyivät entisellään. Jos tulisija aiotaan pitää poissa käytöstä, nuohousvelvoitetta ei ole.

Jos otat yli kolme vuotta käyttämättömänä seisoneen tulisijan käyttöön, se on nuohottava ennen käyttöä. Savupiipusta riippuen nuohousmaksu on 50–150 euroa.

Nuohoojapalvelun ja tulisijojen sekä savuhormien korjaus- ja huoltopalvelun voi tilata osoitteesta nuohoojat.fi.

7. Kuulutko vesiverkkoon?

80 prosenttia Suomen mökeistä ei kuulu vesiverkkoon. Vesivessakin on vain viidenneksellä mökeistä.

Vesiverkon ulkopuolelle jäävät mökit käyttävät usein omaa pora- tai rengaskaivoa vedensaantiin. Rengaskaivo kaivetaan hiekka- tai sorapitoiseen maahan pohjaveden tuntumaan.

Nykyaikaisemman porakaivon hintaan vaikuttavat kaivon syvyys ja se, porataanko kaivo kallio- vai maaperään. Rengaskaivo maksaa noin 3 000 euroa, porakaivo yli 5 000 euroa. Kaivoveden puhtaus kannattaa tutkituttaa Elintarviketurvallisuusvirastolla.

Jos haluat liittää kesämökin yleiseen vesijohtoverkkoon, pyydä Vesilaitokselta arvio liittymishinnoista.

Vesijohtoverkostoa suunniteltaessa kannattaa arvioida, kuinka paljon mökki seisoo talvikuukausina tyhjillään, eli onko riskinä mahdollinen vesiputkien jäätyminen talviaikaan.

8. Kesämökin kulut: myös ylläpito maksaa

Talviasuttava kesämökki on käytössä keskimäärin 109 vuorokautta vuodessa. Rajatusta käytöstä huolimatta kesämökkien korjauksiin käytetään vuodessa yli 1,2 miljardia euroa.

Mökkiläiselle suositellaan huoltokirjan pitämistä, johon tehdyt ja tulevat remonttityöt kirjataan. Useiden mökkiläisten viimeisin kuluerä on ollut viime vuonna voimaan tullut jätevesilain uudistus.

Edullisimmillaan huussin uusiminen on maksanut noin 500 euroa, kalleimmillaan umpisäiliön ja suodatusjärjestelmien asennus on voinut maksaa tuhansia euroja.

Mökin korjaaminen ja ylläpitäminen kannattaa, sillä se kasvattaa kesämökin arvoa.

Lähteet: Vapaa-ajan asukkaiden liitto ja Metsäkeskuksen Tienhoito-palvelut

Juttu on julkaistu Maalla-lehdessä 8/2020

Avainsanat

Keskustelu

Elintarviketurvallisuusvirasto ei ole koskaan tutkinut kaivoveden laatua. Sopiva laboratorio kannattaa etsiä omasta kunnasta tai maakunnasta. Tutkimus on aina maksullinen. Elintarviketurvallisuusviraston toiminta päättyi 31.12.2018, koska se, Maaseutuvirasto ja osa Maanmittauslaitoksen tietotekniikan palvelukeskusta yhdistettiin uudeksi virastoksi nimeltä Ruokavirasto 1.1.2019 alkaen.

Olipa optimistinen arvio kiinteistöverosta. Minulla on vakiasunto ja loma-asunto molemmat samassa kylässä. Mökin vero on kärjistetysti tuplaten ok-talostani.
Täällä merenrantatonteilla kiinteistövero on helposti 1200,- vuodessa, ja jopa enemmänkin jos on puolen-hehtaarin tontti ja noin 100 neliön alle 25v talo.
Enkä usko tämän kunnan olevan harvinaisuus, vaan näitä on paljon Uusimaa, Varsinais-Suomi alueella.

Kommentoi juttua: Kesämökin kulut saattavat yllättää – kokosimme 8 suurinta mökin menoa veroista vakuutukseen

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

X