Sisustus

Kesämökki vuokralle tai omaksi? Kokosimme 10 tärkeää seikkaa, jotka kannattaa lukea ennen kuin hankkii mökin

Jos haluat ostaa kesämökin, nyt alkaisi olla hyvä aika. Pitää tosin olla valmis koviinkin hintaneuvotteluihin, myyjä panee helposti hinnan myös mökkinsä tunnearvolle. Varakkaat rakennuttavat, mukavuudenhaluiset vuokraavat. Meitä mökkiläisiä on moneksi. Ennen kuin ryhdyt tositoimiin, ota huomioon seuraavat asiat.

Kesämökki ja sen hankinta mietinnässä? Kokosimme kymmenen asiaa, joita kannattaa pohtia ennen kuin ryhtyy tositoimiin. Mieti, kannattaako ostaa tai rakentaa oma kesämökki? Vai olisiko vuokramökki kätevämpi valita?

Lue myös: Lapsiperhe sai upean historiallisen huvilan lainaksi – näin fiksusti talon omistajat perustelevat anteliaisuuttaan

1. Kesämökkien hinnat ovat laskussa

Sp-kodin välittäjäkyselyssä todettiin kesällä 2019, että hintapyynnöt mökeistä ovat järjestään liian kovia. Ja mökin paranteluun sijoitettuja euroja ei saa takaisin myytäessä. Hyvä kunto ja hyvä varustelu ovat ostajille itsestäänselvyyksiä.

Ostajat etsivät ympärivuotiseen käyttöön sopivaa mökkiä, sähkö pitää olla ja vesi. Tie tietysti perille saakka. Rannan laadulla ja tontin ilmansuunnalla on merkitystä. Ja jätevesiasetuksen mukaiset hommat pitää olla hoidossa.

Kuivan maan kesämökkiä voi olla vaikea saada kaupaksi. Myös saarimökkien kysyntä on vähäistä. Niiden hinnoista pitää olla valmis tinkimään reilusti.

Nyt mökkikaupoissa ovat ne paljon puhutut ostajan markkinat. Jos on valmis tinkimään mukavuuksista ja ihanteellisesta sijainnista, voi saada erinomaisen viihtyisän kesämökin todella edullisesti.

2. Kesämökki: ostaminen ei kannata taloudellisesti

Mökin ostaminen ei kannata koskaan, taloudellisesti ajatellen. Melkein kesämökki kuin kesämökki on suurimman osan ajasta tyhjillään. Tietyt kulut juoksevat kuitenkin koko ajan.

Kiinteistövero, vakuutukset, tiemaksu, jätehuolto, peruslämpö (koska lähes kaikki tahtovat mökin kaikilla mukavuuksilla, eikä sellaista voi jättää talveksi kylmilleen).

Mutta kun myöntää itselleen, että mökin ostaminen ei ole varsinaisesti liiketoimintaa, oma kesämökki voi olla palkitseva elämänlaadun lähde.

Jos pieni – tai välillä vähän isompikin – puuhastelu tuntuu suorastaan terapeuttiselta ja jos on tärkeää saada vapaa-ajankin asunto tuntumaan kodilta, mökkikauppojen hintaa ei lasketakaan enää rahassa.

3. Itse rakentaen pääsee halvemmalla

Jos osaa – ja haluaa – itse tehdä suuren osan töistä, mökin saa toki halvemmalla kuin tilaamalla rakennusliikkeeltä avaimet käteen -periaatteella.

Mutta nykyaikaisen mökin rakentaminen tai rakennuttaminen on lähes yhtä monimutkaista ja kallista kuin omakotitalon pykääminen.

Yli 60 prosenttia uusista mökeistä rakennetaan ympärivuotiseen käyttöön. Rakennustutkimus RTS:n selvityksen mukaan keskimääräinen rakentamiskustannus asumisneliötä kohti vuonna 2019 oli 1 932 euroa.

Uuden omakotitalon keskimääräinen rakentamiskustannus oli 2 052 euroa/neliö. Tonttien hinnat eivät sisälly noihin lukuihin.

Ja koska mökkimarkkinat ovat lievästi kuralla, valmiin mökin ostaminen tulee todennäköisesti aika paljon halvemmaksi.

4. Kaikki on (suhteellisen) kallista

Tuoreimman Mökkibarometrin (2016) mukaan perinteisen kesämökin vuotuinen käyttökeskiarvo on 44 vuorokautta.

Ympärivuotista vapaa-ajan asuntoa käytetään keskimäärin reilusti enemmän, 109 vuorokautta. Erilaisia kustannuksia syntyy keskimäärin näin:

yksityistiemaksut 100 €
pienvenesatama- tai laiturimaksut 190 €
jätehuoltomaksut 77 e
sähkömaksut 599 €
talous-/jätevesimaksut 162 €
kiinteistövero (luku vuodelta 2018)  243 €

Pakolliset maksut ovat siten keskimäärin 1 371 euroa vuodessa. Jaettuna tuolle 44 vuorokaudelle mökkeilyn peruskustannukset ovat 31 euroa vuorokaudessa eli 217 euroa viikossa, ympärivuotisella mökillä 13 euroa vuorokaudessa eli 91 euroa viikossa.

Tässä ei oteta huomioon mökin hankinta- ja ylläpitokustannuksia eikä mökkimatkojen kustannuksia. Ja keskimääräisiä kustannuksia voidaan käyttää vain omien laskelmien perustana. Jos sinulla ei ole venepaikkaa kunnan tai pursiseuran laiturissa, ei ole myöskään satamamaksuja.

Lue myös: Carolan ja Erkin lemmenpesä: 40-neliöinen mummonmökki ilman sähköä ja vettä

5. Kesämökki: vuokraaminen on vaivatonta

Vuokraamalla mökin koko kesäksi tai vaikkapa koko vuodeksi säästyy hankinta- ja ylläpitokustannuksilta sekä suurimmilta työleiriahdistuksilta. Mutta kyllä laskut niistäkin koituvat vuokralaisen maksettaviksi pitkällä aikavälillä.

Esimerkki: 54 neliön  täysin varusteltu hirsimökki + erillinen rantasauna, alle tunnin ajomatka Helsingistä. Vuosivuokra 8 000 € + oma sähkösopimus. Oletetaan tässä sähkön hinnaksi tuo edellä mainittu 599 €/vuosi.

Jos mökkiä käyttää edellä mainitun keskiarvon verran eli 109 vuorokautta vuodessa, lomapäivän hinnaksi tulee 79 euroa. Lomaviikolle kertyy hintaa 553 euroa.

Voisi tietysti sanoa, että kun vähentää vuosivuokrasta oman mökin pakolliset kulut, jäljelle jäävällä 7 000 eurolla maksaa jo jonkin sortin mökkilainaakin. Mutta kyllä huolettomalle lomailullekin on arvo annettava. Ja vuokramökistä pääsee helposti eroon, jos jonakin vuonna päättääkin käyttää lomailurahat johonkin muuhun.

6. Viikkovuokraaja ei maksa turhasta

Mutta mikä pakko sitä on mökkiä koko kesäksi vuokrata? Jospa viikko tai pari riittää, loppuloman voi vaikka maata palmun alla.

Otetaan esimerkiksi 77 neliön täysin varusteltu rantamökki Etelä-Karjalassa. On stereot, televisio, mikroaaltouuni ja videonauhuri… Ja valtava terassi. Vuokra, ajankohdasta riippuen, on 1 055 – 1477 €/viikko.

Iso summa, mutta muita kuluja ei syömisen ja kulkemisen lisäksi olekaan. Ja viikkovuokramökkeilyssä ei tule rokulipäiviä. Jos mökki vuokrataan viikoksi, siellä ollaan viikko.

Mutta jos haluaa omanlaistansa kodikkuutta, sitä ei vuokramökki tarjoa. Siellä ollaan kuin hotellissa.

Ja loman päätteeksi mökki tietysti jätetään samaan kuntoon kuin se oli tultaessa.

Käsitys siisteydestä on yleisin kiistanaihe vuokralaisen ja vuokranantajan välillä. Parempi antaa loppusiivous omistajan hoidettavaksi. Eli tuli sittenkin ylimääräisiä kuluja. Satasen pintaan yleensä.

7. Kesämökki ja yhteisomistus – näin suku riitelee

Kesämökin yhteisomistukseen päädytään yleensä perinnönjaon kautta. Hiihtokeskusten liepeiltä mökkejä kyllä ihan ostetaankin yhteistuumin.

Netin keskustelupalstoilla yhteismökkeilystä kerrotaan enimmäkseen kauhutarinoita. Velipoika tuli ilmoittamatta mökille ja ryyppäsi koko viikon. Serkku passautti itseään ja mukuloitaan eikä osallistunut mökin töihin tai kustannuksiin.

Mutta kun huomaavaiset ja vastuuntuntoiset aikuiset jakavat mökin kaikkine vastuineen, siitä voi syntyä viihtyisä ja henkilökohtaisia suhteita lämmittävä yhteisö.

Töiden ja kustannusten oikeudenmukainen jakaminen ei oikeasti ole kovin vaikea asia.

8. Maksaisitko osan vuokrasta työlläsi?

Jos perijällä tai perijöillä ei ole mitään käyttöä perimälleen mökille, ei sitä kuitenkaan kannata päästää rapistumaan. Sen voi vuokrata mökkitalkkariperiaatteella. Eli vuokralainen hoitaa ylläpidon ja pienet korjaukset. Noiden vastuiden pitää tietysti näkyä vuokrassa.

Ja sama tietysti toisin päin. Jos vuokralainen osaa ja haluaa tehdä kunnostustöitä mökin omistajan ohjeiden mukaan, työllä voi maksaa osan vuokrasta.

Haastavinta tässä lienee se, miten osapuolet löytävät toisensa. Tällä tavalla haettiin kontaktia erään nettipalvelun vuokrata halutaan -osastolla:

”Pitäisimme mökkisi nurkat kunnossa niin sisältä kuin ulkoakin. Jos et itse jostain syystä pysty/ehdi huolehtimaan mökistäsi, täällä olisi kerrostalossa asuva pari vailla kesäpaikkaa missä puuhastella.”

9. Puu on hyvä, puu on paha

Lähes kaikki vapaa-ajan asunnot tehdään puusta, eritoten hirrestä. Puulla on monia hyviä ominaisuuksia, yksi merkittävimmistä on ympäristöystävällisyys. Kasvaessaan yksi kilo puuta sitoo 1,8 kiloa hiilidioksidia, ja rakentamiseen käytetty puu toimii hiilivarastona koko käyttöikänsä. Tavallinen hirsimökki sitoo hiilidioksidia noin 30 tonnia. Keskivertoauto synnyttää tämän verran päästöjä noin 200 000 ajokilometrillä.

Puun pienpoltto taas on yksi pahimmista ympäristöhaitoista. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan pienpoltto synnyttää noin 40 prosenttia Suomen pienhiukkaspäästöistä, yli 80prosenttia syöpävaarallisten PAH-yhdisteiden päästöistä, 30 prosenttia orgaanisten hiilivetyjen päästöistä ja 25 prosenttia hiilimonoksidipäästöistä.

Kehitys on tosin menossa parempaan suuntaan. Tulisijojen valmistajat ovat kehittäneet tehokkaasti polttavia (eli vähäpäästöisiä) takkoja ja kiukaita. Mökkiläisille ja omakotiasukkaille on opetettu tehokkaampia polttotapoja. Tärkeimmät näistä ovat puiden riittävä kuivuus ja panoksen sytyttäminen päältä.

10. Onko mökkeilyllä tulevaisuutta?

Kolme vuotta sitten Saaristoasiain neuvottelukunta teetti kyselytutkimuksen otsikolla Nuoret aikuiset mökkeilijöinä 2030. Nuoret aikuiset olivat kyselyssä 25-45-vuotiaita.

70 prosenttia vastaajista piti todennäköisenä, että heidän mökillä viettämänsä aika kasvaa lähitulevaisuudessa.

47 prosenttia piti vuokramökkiä mieluisimpana ja todennäköisimpänä vaihtoehtona.

Lähes yhtä suuri osa suhtautui myönteisesti mökin yhteisomistukseen.

Auton omistamisen ja ajokorttien väheneminen yhdessä pidentyvien mökkimatkojen kanssa todennäköisesti nostavat kynnystä mökille matkustamiseen.

Useimmat vastaajat eivät pitäneet hyvänä ideana vanhempien tai muiden sukulaisten mökin lunastamista. Syiksi mainittiin ajan puute, muut harrastukset ja mökin ylläpitämisen työläys.

Noin joka neljäs piti sukumökin huonoa kuntoa ja vaatimatonta varustetasoa lunastamisen pois sulkevina tekijöinä.

Juttu on julkaistu Maalla-lehdessä 4/2020.

Haluatko lukea lisää ihania tarinoita maalaiselämästä ja inspiroitua kauniista maalaiskodeista? Tilaa lehti nyt tarjoushinnalla!