Jopa seitsemän naarasta haaremissa! – Tiesitkö nämä faktat metsiemme eksoottisimmasta linnusta?
Kuparinpunaisessa höyhenpuvussa pöyhkeilevä fasaanikukko tuo värittömään talvimaisemaan eksoottisen tuulahduksen itäisiltä mailta. Tiesitko, että keväisin tuo komea kiekuja kerää ympärilleen haaremin?
Fasaanien tarkkailu talvisella ruokintapaikalla on hauskaa puuhaa, sillä ne eivät ole kovin arkoja.
Fasaanikukko on silmiinpistävän värikäs lintu suomalaisessa luonnossa. Sen höyhenpuku hohtaa kuparinpunaisena, pää vihreänä ja kaulassa on valkoinen rengas. Selässä koiraalla on valkoisia, mustarajaisia täpliä ja vatsapuolella mustia nuolitäpliä.
Lue myös: Näillä paikkakunnilla voit bongata mystisiä hiidenkirnuja
Soidinaikaan keväällä kukon silmien ympärillä on helakanpunaiset ihopoimut. Piiskamaisen pyrstön pisimmät sulat voivat olla puolen metrin mittaisia. Punaruskeassa pyrstössä on parikymmentä mustaa poikkijuovaa.
Fasaani ei kuulu Suomen alkuperäislinnustoon, vaan aasialainen peltokanalintu istutettiin riistalinnuksi Etelä-Suomeen 1900-luvun alussa. Sitä tarhataan edelleen, ja villiintyneet linnut viihtyvät viljelymailla ja pihapiireissä.
Uni säästää fasaanin energiaa
Talvi on fasaanille vaikeaa aikaa. Pehmeä lumi upottaa, ja kulku on raskasta. Lintu löytää suojaa tuulelta pihasyreenin tyveltä, kaivautuu lumeen ja painautuu matalaksi niin, että vain pää ja selkä näkyvät.
Lue myös: Saimaannorpasta tuli Juha Taskisen elämäntehtävä – katso liikuttavat kuvat norpista!
Liikkumatonta, nukkuvaa lintua on vaikea huomata. Voimia pitää säästää ruoanhankintaan.
Fasaanit voivat paastota jopa viikon ja menettää painostaan 40 prosenttia ennen kuin niiden on pakko lähteä ravinnonhakuun. Vaikka ne kestävät pakkasta hyvin, kylminä talvina niiden kanta vähenee huomattavasti.
Fasaanit eivät selviä talvesta ilman ihmisen ruokinta-apua. Ne pitävät kaurasta, mutta syövät myös auringonkukansiemeniä, pähkinöitä ja leivänmuruja.
Kesällä fasaaneille riittää ravintoa. Ne nokkivat hyönteisiä ja noppivat loppukesällä ja syksyllä marjoja.
Fasaani kukkoilee soitimella
Fasaanikukko aloittaa soitimensa lumen vielä peittäessä maata. Se tekee olemassaoloaan tiettäväksi kiekaisemalla vähän väliä römeän soidinhuutonsa ”köök-kök” ja päräyttämällä siivillään. Samalla se pomppaa korkealle ilmaan.
Kukko pullistelee itseään ja astelee hitaasti keinahdellen. Korkealta soidinpaikalta ääni kuuluu kauas.
Kun toinen koiras lähestyy, seuraa nokkapokka. Kukot päristävät siivillään ja yrittävät olla entistäkin isomman ja vaikuttavamman näköisiä.
Kun laulu ei auta, ne ryntäävät toistensa kimppuun höyhenet pölisten. Nuoremman kukon on annettava periksi ja pötkittävä pakoon. Reviirin valtias jatkaa komeita kiekauksiaan.
Kiekaisut houkuttelevat paikalle naaraita, jotka pesivät koiraan reviirillä. Koiras saattaa houkutella haaremiinsa jopa seitsemän naarasta.
Suojaväri piilottaa hautojan
Fasaaninaaras on aivan erivärinen kuin koiras. Sen kellanruskeassa höyhenpeitteessä on tummia täpliä, ja se on vaatimattoman näköinen verrattuna värikkääseen kukkoon. Myös naaraalla on piiskamainen pyrstö, mutta se on vain puolen ruumiin pituinen.
Maanläheiset värit auttavat naarasta pysymään piilossa pesällään.
Naaras rakentaa pesäsyvennyksen heinikkoon tai pensaiden suojaan ja munii sinne 6–15 kiiltävän oliivinruskeaa munaa. Se joutuu olemaan kuukauden päivät paikallaan muniensa päällä hautomassa ennen kuin poikaset kuoriutuvat.
Fasaani liikkuu yleensä kävellen. Vaaran uhatessa se pyrähtää pakolentoon, mutta laskeutuu pian kasvillisuuden sekaan ja jatkaa matkaa juosten.
Pihoissa, puutarhoissa ja puistoissa kissat ja koirat ovat fasaanien pahimpia vihollisia. Vaikka pesimisaikaan irti juokseva koira ei vahingoittaisikaan fasaania, se hätyyttää emoja pesiltään ja aina tarkkana olevat varikset syöksyvät pesälle syömään munia.
Kommentoi
Kommentoi juttua: Jopa seitsemän naarasta haaremissa! – Tiesitkö nämä faktat metsiemme eksoottisimmasta linnusta?
Tässä vasta komea lintu. Meidänkin takapihalla käy fasaanikukko istumassa lintulaudalla. Itse en syötä lintua,mutta naapureilta kyllä löytyy syötävää.