Nostalgia

Hangon kallioihin on kaiverrettu viestejä satoja vuosia – kuvat!

Merimiehet kaiversivat vuosisatojen ajan piirroksiaan Hangon Hauensuolen kalliolle. Merenkulkijoiden viestit ovat säilyneet myös jälkipolvien ihmeteltäviksi. Lue juttu ja katso kuvat Kotiliesi.fi:stä!

Haahka räpistelee lentoon ja säikäyttää huudollaan kalliolla taiteilevat kulkijat. Kiipeily on vaarallista touhua, sillä tuulen, meren ja jään sileiksi hiomat kalliot ovat liukkaat.

Tulliniemen merivartioaseman edustalla oleva Hauensuolen salmi ja sitä reunustavat Tullisaaren ja Kobbenin luodot kiinnostavat matkailijoita, sillä ne ovat nähtävyyksiä vertaansa vailla.

Lue myös: Kansallismaisema: Saaristomerellä sykähdyttää Euroopan laajimman saariston luonto

640 kaiverrusta Hangon

Merenkulkijat 1400-luvulta lähtien ovat käyttäneet Hauensuolta suojasatamanaan. Suotuisampia tuulia odottaessaan he ovat kaivertaneet kallioihin vaakunoitaan ja tervehdyksiään. Listattuja kaiverruksia on 640. Viimeisen merkin jättivät vedenkorkeusmittaajat vuonna 1983.

Hangon museon eläkkeelle jäänyt johtaja Marketta Wall toimii kesäisin Hauensuolen turistioppaana. Hän on ollut puhdistamassa ja maalaamassa kaiverruksia paremmin näkyviin.

Nykyään monet kuvat ja kirjoitukset ovat sammaleen peitossa, koska ne on suojeltu muinaismuistolailla.

Lue myös: Hanko on polkupyöräilijan paratiisi

Hauensuoli on Museoviraston luokittelema merkittävä muinaismuisto ja sitä hoitaa Metsähallitus. Se on osa merilinnuston suojeluun tarkoitettua Tulliniemen luonnonsuojelualuetta. Hauensuoli on ehdolla Unescon maailmanperintökohteiden luetteloon.

”Hangon museo huolehti aikoinaan kaiverruksista. Pesimme niitä lipeäliuoksella, rapsutimme puhtaiksi hammasharjoilla ja maalasimme punamultapohjaisella värillä, jonka Museovirasto meille sekoitti. Kunnes tuli määräys, ettei niihin saa enää koskea.”

Putsaushommissa sattui hassuja tilanteita. Marketta Wall oli työkaverinsa kanssa kalliolla, kun vene lähestyi Hauensuolta. Hammasharjojen kanssa heiluvat museoammattilaiset kuulivat, mitä veneessä puhuttiin: ”Ei mennä tuonne, ne ovat varmaan hulluja.”

”Miksi lie Pirunsaaren vangeiksi meitä luulivat”, Marketta Wall naurahtaa.

Lue myös: Kummituksia, romahdus, ryöstökaivauksia… Tiesitkö tämän Raaseporin linnan historiasta?

Hangon Hauensuoli  on kuin historiankirja

Voi vain kuvitella, kuinka pitsikauluksessaan ja rusettikengissään luodolla lepäilevä aatelismies on nostanut mainion uuden keksinnön, kaukoputken, silmilleen ja tiiraillut taivaanrantaa. Koskahan pääsisi jatkamaan matkaa?

Aatelismiehiä Hauensuolen kallioilla nimittäin parveili.

Oxenstierna, Stålhandske, Fleming, Creutz, Ehrensvärd. On kuin historiankirjaa selaisi. Suurin osa kaiverruksista on 1500–1600-luvuilta, ja niihin liittyy tietysti tarina. Nuijasodan ajoista kertoo kaksi parrua ja kahdeksan kuulaa sisältävä vaakuna.

”Se on ritari Klaus Flemingin, joka oli Ruotsi-Suomen mahtavin mies. Hän oli aluksi uskollinen kuningas Erik XIV:lle, mutta siirtyi Erikin veljen Juhanan puolelle tämän tehtyä vallankaappauksen. Fleming oli todennäköisesti menossa antamaan uskollisuudenvalaansa Juhana III:lle, kun kaiverrus on tehty”, Marketta Wall kertoo.

Vaasa-suvun riidoista muistuttaa myös komea ruutukuvioinen vaakuna, jossa on kolme liljaa. Se kuului Knut Knutinpoika Liljalle, joka sinnitteli kruunupäiden valtataistelut hengissä.

”Hän on ollut todellinen diplomaatti. Knut Knutinpoika palveli sekä kuningas Kustaa Vaasaa että hänen kruununsa perinnöstä taistelleita Erikiä ja Juhanaa ja kuoli vieläpä luonnollisen kuoleman. Hauensuolessa käydessään hän todennäköisesti oli matkalla Venäjälle hieromaan rauhaa Iivana Julman kanssa.”

Vaakunat vaihtuivat kertomuksiin

Käyntikortin kaivertaminen reitin varrelle oli yleinen tapa vanhassa maailmassa. Hauensuolessa ei ole vain satunnaisten kauppamiesten, krouvarien ja merisotilaiden puumerkkejä, vaan kivet kertovat maailmahistoriaa.

Hankoniemi on aina ollut strategisesti tärkeä. Ruotsi oli Itämeren suurvalta ennen kuin Venäjän keisari Pietari Suuri nosti 1700-luvun alussa Venäjän sille paikalle ja saman tien koko maailman mahtimaaksi. Samalla loppui Hauensuolen kulta-aika ja alkoi Isoviha.

Enää ei myöskään hakattu aatelisvaakunoita, vaan kertomuksia.

Suomenlinnan perustajan Augustin Ehrensvärdin kaiverrukset ovat hyvin näkösällä.

”Hän teki parikin reissua Hankoniemelle iloisen seurueen kanssa. Ehrensvärd kirjoitti muistelmissaan, että tässä olisi oivallinen paikka uudelle kaupungille. Hanko perustettiin 1874 ja se oli Suomen ensimmäinen talvisatama. Hanko oli myös ehdolla suurlinnoituksen paikaksi”, Marketta Wall tietää.

Hauensuolen humoristisimmassa tekstissä lukee, kuinka Flickan-alus saapui luonnonsatamaan 21. elokuuta vuonna 1754. Upseerit metsästivät, kalastivat, mittasivat saarten pinta-alan ja vedenkorkeuden sekä joivat hyvät kahvit päälle.

Herrat eivät itse talttaan ja vasaraan kajonneet. Ruumiillisen työn tekivät miehistön jäsenet.

Sama suku rapsutti samalle kalliolle

Kallionkoloissa kasvaa käkkyräisiä katajia, ruohoa ja sammalta, joiden suojiin haahka voi rakentaa untuvaisen pesänsä. Haahkakanta on kuitenkin supistunut. Pesintäaikaan keväällä käyntiä Hauensuolelle onkin syytä välttää.

Satunnainen matkaaja ei edes pääse kaikkialle, koska portaita ja siltoja ei ole. Esimerkiksi Torsten Stålhandsken kaiverrus on luodon väärällä puolella. Stålhandske oli hakkapeliittojen päällikkö 1600-luvulla käydyssä kolmikymmenvuotisessa sodassa.

Sama suku yleensä rapsutti samalle kalliolle. Hauensuolessa on myös päättyneiden sukujen muistoja. Åke Bengtinpoika Färla piirrätytti kiveen vaakunansa vuonna 1546. Hänen kuoltuaan suku sammui.

Kolmen sukupolven merkit itäuusmaalaisen Sarvilahden kartanon Creutzeista koristavat kallioita Hauensuolen venelaiturin lähellä.

”Kaiverrukset ovat kivellä päällekkäin. Samaa sukua oli tunnettu radioselostaja, kreivi Carl-Erik Creutz.”

Hauensuolen kallioilta löytyy yhä aarteita

Hauensuolesta tehtiin muinaismuistoalue, kun museointendentti Birger Boström oppilaineen puhdisti kaiverrukset vuonna 1967. Aluetta vihkimään kutsuttiin itse presidentti Urho Kekkonen. Kaupunki hakkautti keskelle kallioita Suomen vaakunan ja presidentin allekirjoituksen. Ne näkyvät yhä hyvin.

”On myös teksti vuodelta 1938, kun sodanuhka oli jo ilmassa. Suomen ja Ruotsin sukellusveneosastot kävivät täällä yhdessä. Rauhansopimuksessahan sukellusveneet Suomessa kiellettiin”, Marketta Wall selvittää.

Hauensuoli muistoineen kiehtoo kulkijoita edelleen. Uusia tarinoita syntyy.

”Olin täällä työasioissa, kun illalla soi puhelin. Huolestunut ääni kysyi, näinkö kallioilla kissanpentua. Se oli unohtunut retkeilijöiltä.”

Kissanpoikaa Marketta Wall ei nähnyt, minkin kylläkin. Se lienee uinut luodoille ravinnon perässä.

Tiistaisin ja lauantaisin 30.6.–13.8. Hauensuoleen kulkee vesibussi, joka lähtee Hangon Itäsatamasta. Hauensuoleen pääsee myös tilausristeilyllä.  Kesäksi Hauensuoleen on kiinnitetty venelaituri, jota voivat käyttää myös huviveneilijät. Nähtävyys ei sovi liikuntaesteisille eikä pikkulapsille, sillä kulkeminen kallioilla on hankalaa.