Kyy, rantakäärme vai vaskitsa? Näin tunnistat luikertelijat

Kyy ja rantakäärme ovat varsin erinäköisiä käärmeitä, kun taas vaskitsa ei ole käärme laisinkaan. Keräsimme tuntomerkit, joiden avulla erotat kotimaiset luikerot toisistaan.

Rantakäärme on Suomessa rauhoitettu. Kyy on puolestaan rauhoitettu monessa Länsi-Euroopan maassa. Esimerkiksi Englannissa kyitä siirretään pois rakennusten tieltä, kun taas Suomessa on edelleen monin paikoin tapana tappaa kyyt pihoilta. Samaan tapaan myös rantakäärmeet ja vaskitsat tulevat usein tapetuiksi.

Kyyn tunnistaa punaisista, pystysuuntaisista silmistä

Kyyn tunnetuin tuntomerkki on selän keskellä kulkeva sahalaitakuvio. Pohjaväritykseltään kyyn selkäpuoli on harmaa tai punertavan ruskea. Harmaa väritys on tyypillistä koiraille, ruskea naaraille.

Täysin mustia kyitä tavataan harvoin, ja mustilla kyillä sahalaitakuvio jää piiloon.

Kyy kasvaa harvoin yli 70 senttiä pitkäksi, ja 60-senttinen kyy on jo varsin iso. Kyy on rakenteeltaan tukeva.

Kyy on Suomen ainoa myrkkykäärme.

Kyyn pää on litteä ja kolmiomainen ja sen pupilli on pystysuuntainen ellipsi. Kyyn silmät ovat punaiset.

Kyy viihtyy aurinkoisilla alueilla, joilla on runsaasti piilopaikkoja. Lähes kuuro kyy pakenee ihmistä tuntiessaan maan töminän.

Kyy on Suomen ainoa myrkkykäärme, ja se puree vain uhattuna. Jos kyy puree, on parasta pysyä rauhallisena, ja olla koskematta puremakohtaan mitenkään.  Kyytabletin tehosta ei ole tutkimusnäyttöä, mutta ainakaan se ei ole haitaksi. Jos purema on raajassa, raaja kannattaa lastoittaa ja kantaa uhri puremapaikalta. Raaja tulee pitää kohoasennossa.

Lievästi puristava side voi hidastaa myrkyn etenemistä imusuonistossa, ja sellaista voidaan käyttää, jos matka hoitoon on pitkä. Side tulee avata tunnin välein viideksi minuutiksi. Jos kyy puree, tulee aina hakeutua lääkärin tutkittavaksi.

Rantakäärmeen keho on tasaisen värinen

Rantakäärme on Suomen suurin käärme, joka kasvaa yleensä 75–90 sentin pituiseksi. Sen selkäpuoli on oliivinvihreä, harmaanvihreä tai ruskeanharmaa. Tummassa selässä voi olla vielä tummempia täpliä. Rantakäärme voi olla myös täysin tummanharmaa tai musta.

Rantakäärmeen tunnistaa yleensä ”korvapilkuista”. Kaulalla sijaitsevat pilkut ovat usein kellertävät, mutta väri voi vaihdella valkoisen ja oranssin välillä. Mustilta käärmeiltä pilkut voivat puuttua kokonaan.

Rantakäärme on usein tasaisen harmaa.

Rantakäärmeen pää on pyöreähkö, samoin silmäterä. Rantakäärmeellä ei myöskään ole kyylle tyypillistä sahalaitakuviota selässään, vaan se on varsin tasavärinen.

Rantakäärmeitä voi tavata vesistöjen läheisyydessä, mutta myös maatilojen ympäristössä. Rantakäärmeitä käytettiinkin ennen navetoissa hiiri- ja rottajahdissa. Sillä on edelleen maine ”ystävällisenä käärmeenä”, sillä se on myrkytön.

Vaskitsa on jalaton lisko

Vaskitsa muistuttaa käärmettä, sillä siltä puuttuvat jalat. Sitä onkin aiemmin kutsuttu virheellisesti vaskikäärmeeksi. Nimi tulee liskon vaskenhohtoisesta selkävärityksestä.

Vaskitsa voi olla myös punertavampi tai harmaampi. Naaraalla on usein tumma selkäjuova, ja kyljet ja vatsa ovat tummat. Koiraat ovat tasavärisempiä, ja niillä on usein selässään ja kyljissään sinisiä täpliä. Poikaset ovat hopeanharmaita, ruskehtavia tai kullankeltaisia.

Vaskitsa on lisko, jolta puuttuu jalat.

Vaskitsat ovat yleensä alle 35 sentin mittaisia, mutta vaskitsa voi tiputtaa häntänsä sisiliskon tapaan. Uusi häntä ei kasva alkuperäiseen mittaan, joten monet täysikasvuiset vaskitsat ovat noin 20–30 sentin pituisia.

Vaskitsaa tavataan lähinnä Etelä-Suomessa. Se viihtyy kosteahkossa, lehtomaisessa ja harvapuisessa maastossa, mutta niitä tavataan myös mäntyvaltaisista sekametsistä.

Lähteet: Luonnossa, Sammakkolampi, Suomen luonto

Keskustelu

Kommentoi juttua: Kyy, rantakäärme vai vaskitsa? Näin tunnistat luikertelijat

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

X