Kotoisassa pihlajassa 3 kertaa enemmän C-vitamiinia kuin appelsiinissa

Syksyisin värikkäänä liekehtivä pihlaja oli esi-isiemme pyhä puu ja vieläkin maalaistalojen yleinen pihapuu. Sen oransseissa marjatertuissa on kolme kertaa enemmän C-vitamiinia kuin appelsiinissa. Pihlajanmarjat houkuttelevat myös tilhiä, rastaita ja muita marjalintuja.

Lintujen kuhina pihlajanmarjojen kimpussa alkaa vasta ruskan jälkeen, kun lehdet varisevat.

Lue lisää: Loihdi klassikkolikööri pihlajanmarjoista

Rastaat ja tilhet levittävät pihlajansiemeniä

Ruusukasveihin kuuluva pihlaja on pioneerikasvi, jota linnut levittävät ahkerasti. Pioneerikasvina se on usein puuttoman luonnon ensimmäinen puuvartinen kasvi, ja niinpä saaristosta löytyy lukuisa määrä Pihlajakareja ja Rönnskärejä.

Pihlajanvesoja näkee myös vanhoilla muureilla ja jopa suurten puiden oksanhangoissa, missä linnut ovat vierailleet ja siemen lähtenyt itämään.

Voimakkaan makuisissa pihlajanmarjoissa on runsaasti C-vitamiinia ja A-vitamiinin esiastetta karotiinia.

Pihlajanmarjat ovat monien lintujen syksyn ja alkutalven ravintoa, mutta vain marjat kokonaisina syövät linnut, kuten rastaat ja tilhet, levittävät siemeniä. Punatulkku ja taviokuurna kaivavat siemenet esiin ja rikkovat ne. Linnun suoliston läpi kulkeutuneet siemenet itävät paremmin kuin pihlajasta suoraan maahan pudonneet siemenet.

Pihlaja pärjää missä vain

Kasvupaikkavaatimuksiltaan pihlaja ei ole erityisen kranttu. Sille kelpaavat sekä kuivat että kosteat maat, varjoisat metsät ja valoisat aukeat. Varjossa pihlaja kasvaa kituen, mutta valoisilla, aukeilla paikoilla se kehittyy puumaiseksi ja kukkivaksi.

Suurimmillaan pihlaja kasvaa noin 15-metriseksi puuksi mutta sen elinikä on melko lyhyt. Suomen vanhin pihlaja on ollut 120-vuotias.

Kotipihlaja toi taloon onnen

Pihlaja on ollut esi-isiemme pyhä puu. Erityisesti kunnioitettiin kallionhalkeamista tai muista erikoisista paikoista kasvavia puita.

Pihlaja on pioneerikasvi, joka juurtuu helposti vaikka kallionkoloon. Suotuisalla paikalla pihlajasta kasvaa järeä puu.

Kalevalassa pihlajapuu pyhitettiin Ukko Ylijumalan puolisolle maanjumalatar Raunille, ja runoileepa Eino Leinokin pihlajasta: Pyhät on pihlajat pihalla, pyhä on kukka pihlajassa, marjaset sitä pyhemmät.

Kotipihlaja oli tapana istuttaa uuden talon pihaan suojeluspuuksi, eikä sitä saanut kaataa, sillä sen myötä olisi mennyt talon onni. Pihlajan uskottiin estävän myös vesisuonten haitallista heijastusta, siksi sitä käytetään varpuna kaivon paikkaa katsottaessa.

Pihlajanmarjojen maku vaihtelee eri puissa

Pihlaja kukkii hyvin runsaasti joka toinen vuosi. Hyvää marjasatoa seuraavana vuonna pihlaja kerää voimia kukkiakseen ja marjoakseen taas seuraavana kesänä.

Pihlajanmarjoja kypsyy puuta kohti muutamia kymmeniä kiloja. Parhaat marjapihlajat kasvavat avoimilla paikoilla.

Taviokuurnat vaeltavat pitkiä matkoja ravinnon perässä metsä-Lapista aina etelärannikolle asti.

Makeamarjaisten pihlajien sijainti kannattaa pitää mielessä, sillä marjojen maku vaihtelee eri puissa.

Kellanpunaisissa marjoissa on voimakkaanmakuinen, siemeniä ympäröivä malto. Kun marja kypsyy, sen happamuus vähenee, malto pehmenee ja oranssi väri muuttuu punaiseksi.

Sorbiinihappojensa vuoksi happamat marjat ovat turhaan hyljeksittyjä. Niissä on C-vitamiinia kolme kertaa enemmän kuin appelsiinissa. Syksyn ensipakkaset puraisevat marjoista suurimman kirpeyden pois.

Pihlajan sato vaikuttaa omenasatoon

Hyvinä pihlajanmarjavuosina pihlajanmarjakoit asustavat pihlajissa, mutta huonoina kääriäisnaaraat munivat joukolla omenanraakileisiin. Pihlajanmarjakoin toukat tekevät omenan maltoon hyvin ohuita, ruskeita käytäviä. Jos omenasta kurkistaa iso toukka, se on omenakääriäinen.

Marjat ovat omiaan mehujen, soseiden ja hyytelöiden valmistukseen. Rohdoksenakin niitä on käytetty reumatismin ja keuhkovikojen hoitoon. Katovuosina marjoja sekoitettiin leivontajauhoihin.

Elias Lönnrot suositteli varsinkin pakkasen panemia pihlajanmarjoja paloviinan mausteeksi.

Metsissä pihlajaa on hyljeksitty roskapuuna. Puuaines on kuitenkin lujaa ja taipumista kestävää, joten siitä valmistettiin ennen muun muassa haravan piikit, jouset ja rattaiden akselit.

Keskustelu

Kommentoi juttua: Kotoisassa pihlajassa 3 kertaa enemmän C-vitamiinia kuin appelsiinissa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

X