Pihamaan talvivieraat: Tunnistatko nämä lintulaudalla vierailevat linnut?
Lintujen talviruokinta on tärkeä ravinnonlähde useille Suomessa talvehtiville lajeille. Jos haluat houkutella laudallesi jonkin tietyn lajin, tarjoa silloin sen lempiruokaa.
Talvi on hyvää aikaa lintujen seuraamiseen ja lajien opettelemiseen. Suomessa talvehtivien lintujen lajimäärä on pieni. Lintulaudalle pyrähtävät siivekkäät saa usein myös houkuteltua niin lähietäisyydelle, että niiden touhuja on helppo tarkkailla.
Maalaispihan lintulaudalle voi saada talvella vieraaksi metsässä viihtyviä lajeja.
Komeat ja värikkäät metsälinnut
Kesän ajan kuusimetsän suojassa viihtyvä punatulkku (Pyrrhula pyrrhula) siirtyy asuinalueiden lähelle, kun sää kylmenee. Kauniin punarintainen koiras on helppo tunnistaa. Parvissa liikkuvat punatulkut syövät auringonkukansiemeniä, murskattuja maapähkinöitä ja kauraa.
Punaista löytyy myös pienemmästä, kesäisin tuntureilla viihtyvästä urpiaisesta (Carduelis flammea), joka tulee talveksi etelämmäksi etsimään koivunsiemeniä. Lintulaudalle sen voi houkutella hirssillä.
Komea närhi (Garrulus glandarius) ilmoittaa tulostaan rääkäisyllä. Se nappaa laudalta pähkinän ja katoaa taas puiden suojaan. Kaikkiruokainen lintu pitää myös talista.
Pienet ja terhakat tiaiset
Pienikokoinen kuusitiainen (Parus ater) ei viihdy laudalla pitkään. Se nappaa pähkinän tai siemenen ja häviää puiden suojiin. Pian se pyrähtää taas uudestaan laudalle.
Keltainen talitiainen (Parus major) on yleisin vieras lintulaudoilla. Heti tammikuussa kuuluva titityy on monelle merkki tulevasta keväästä. Talitiaisella on pokkaa ajaa muut ruokailijat pois laudalta.
Rasvasta, pähkinöistä ja siemenseoksista tehdyt herkut maistuvat kaikille tiaisille.
Maatilojen asukit
Maalaispihapiirissä pääsee parhaiten näkemään tallin suojissa talvella viihtyviä varpusia (Passer domesticus) ja pikkuvarpusia (Passer montanus). Ne lennähtävät lämmittelemään ja ruokailemaan navettoihin ja heinäsuojiin, mutta vierailevat myös lintulaudalla hakemassa siemeniä.
Keltasirkut (Emberiza sitrinella) etsivät syötävää pelloilta ja aukeilta. Ne ilmestyvät pihapiiriin usein pieninä parvina ja nokkivat siemeniä lintulaudan alta maasta.
Samoin käyttäytyy suomalaisesta linnustosta värikkyydellään poikkeava tikli (Carduelis carduelis), joka on peltomaiden reunamien ja isojen puutarhojen lintu. Sen näkee talventörröttäjien kimpussa etsimässä siemeniä. Lintulaudalle se pyrähtää auringonkukansiementen ja hirssin toivossa.
Komeat petolinnut
Lintulaudat houkuttavat puoleensa myös petolintuja. Pieni varpuspöllö (Glaucidium passerinum) jahtaa siemenapajille iltahämärissä tulevia pikkunisäkkäitä. Isokokoinen varpushaukka (Accipiter nisus) taas saattaa napata laudalla ruokailevan pikkulinnun silmänräpäyksessä mukaansa.
Käpytikan (Dendrocops major) houkuttaa lintulaudalle maapähkinäsaalis. Se hakkaa myös mielellään talia ja rasvaseoksia.
Pohjoisesta etelään
Ruoka tuo useat lintulajit talveksi pohjoisesta etelään. Kaikki talvilinnut eivät käy lintulaudalla, mutta niitä näkee sulien vesistöjen tai pihapiirien läheisyydessä.
Kauniisti helisevä ääni paljastaa usein ylilentävän tilhiparven (Bombycilla garralus). Kun pohjoisesta loppuvat pihlajanmarjat, siirtyvät tilhet etelään ruokailemaan marjapensaisiin ja koristeomenapuihin.
Tummaa ja pyöreämuotoista koskikaraa (Cinculus Cinculus) on hauska seurata avoimena virtaavan puron tai kosken äärellä. Kylmää pelkäämätön lintu pulahtaa veteen etsimään syötävää ja nousee taas rantakivelle lämmittelemään. Sitä on vaikea erottaa samanvärisistä kivistä, mutta vilkas liikehdintä ja puhtaanvalkea rinta paljastavat tämän kaunottaren.
Juttu on julkaistu Maalla-lehdessä 1/17.
Kommentoi
Kommentoi juttua: Pihamaan talvivieraat: Tunnistatko nämä lintulaudalla vierailevat linnut?