Riitta Lehtimäki
Ihmiset

Maalla-kolumni: Kiljuska on kausien vallassa – nyt on menossa mattokausi 

Maalla-lehden kolumnisti Riitta Lehtimäki asustaa Kiljuskärjen mökkiään ja puu-Käpylän taloaan. Nyt Kiljuska on joutunut kausien valtaan.

Taidan nyt tietää, miltä Picassosta tuntui, kun hän maalasi jollakin kuuluisista kausistaan, kuten sinisellä tai ruusunpunaisella kaudella. Minäkin joudun kausien valtaan, kun kohennan vuoron perään kesä- ja talvipesääni.

Ennen kutsuin ilmiötä vimmaksi.

Vimmaan kuului saada makuuhuoneremontti valmiiksi jouluksi, sauna juhannukseksi. Mutta kun vimmat kehittyivät kausiksi, niiden sisältö muuttui karkeasta delikaatimmaksi. Tunnettuja kausiani ovatkin nyt vanhat valaisimet -kausi, rottinkikausi ja puutarhahuonekalukausi.

Viestit vain singahtelevat netin palstoilla ennen kuin säntään Meirän miehen ja peräkärryn kera kohteeseen. Ensin isku, sitten maksu ja jugendvalaisin on minun.

Lue myös: Maalla-kolumni: Pyöreä pöytä on tasa-arvoinen – kukaan ei istu pöydän päässä jöötä pitämässä

Kun kausi iskee päälle

Tällä hetkellä on ­menossa rus­tiikin keramiikan asettikausi, Kiljuskärkeen sopivan, henkilökohtaisen kahvikupin etsintäkausi ja mattokausi.

Kun kausi iskee päälle, huomaan yhtäkkiä ympärilläni vain mattoja, joita hiiri on talvella nakertanut tai jotka ovat loppuun kuluneita kirpputorilöy­töjä. ­Tilalle pitää löytää kiireesti edullinen juuttimatto tai vain juuriharjaa kaipaava vintagemattoaarre.

Kun kausi on päällä, mikään ei auta. Näen vain mattoja, kuulen vain mattoja ja haistankin vain mattoja. Kausi kestää muutamasta viikosta muutamaan kuukauteen, jona aikana matot menevät uusiksi niin ­kotona Käpylässä kuin Kiljuskärjessä.

Emme sentään huku mattoihin, puutarhahuonekaluihin tai valaisimiin, vaikka joitakin varakappaleita on vintissä. No myönnettäköön, tyynyihin voimme hukkua, mutta kukapa ei tyynyihin hukkuisi!

Olen tehnyt oman brexitini ja siirtynyt korkeammalle visuaaliselle tasolle, eurooppalaiseksi.

Onneksi meillä on aina antaa muuttavalle nuorisolle ja muille tarvitseville puh­taita mattoja ensihätään. Meirän mieskin tarvitsee peräkärryyn räsymattoja huonekalujen väliin pehmusteeksi. Huonoimmat voimme lahjoittaa ystä­väperheelle, joka laittaa räsymat­toja mökkilaiturinsa eteen, jotta järven mutapohjalla olisi yhtä mukava as­tella kuin lipeäkäsitellyn tuvan lattialla.

Lue myös: Maalla-kolumni: Mittavirheitä ja onnenpotkuja

Kotini on taiteeni

Ennen sielujen sisaruutta Picasson kanssa olin samaa ­mieltä kuin engelsmannit: kotini on linna- ni. Britit eivät selvästikään pysty katsomaan todellisuutta silmästä silmään. Linnathan ovat joko kolk­koja kivipytinkejä tai krumeluurin täyttämiä mauttomia pölypesiä. Olen tehnyt oman brexitini ja siirtynyt korkeammalle visuaaliselle tasolle, eurooppalaiseksi.

Ranskalais-espanjalaisen Picasson tapaan kausieni tuotanto on runsas, aito ja suoraan sieluni palosta syntynyt. Kotini on taiteeni. 

Juttu on julkaistu Maalla-lehdessä 6/2021.

Kommentoi

Kommentoi juttua: Maalla-kolumni: Kiljuska on kausien vallassa – nyt on menossa mattokausi 

Sinun täytyy kommentoidaksesi.