Maalla-kolumni: Nauttia vai raataa?

Maalla-lehden kolumnisti Riitta Lehtimäki asustaa Kiljuskärjen mökkiään ja puu-Käpylän taloaan. Nyt hän pohtii alkaneen mökkivuoden töitä ja unelmia.

Kiljuskärjen päätalo pitäisi jälleen maalata – mihin punamulta oikein hiutuu, kun vähän ­väliä ­pitää olla sutimassa? Lasikuistin alla lymyi­levä minkki täytyy myös saada puijattua loukkuun ­ennen lintujen pesintää. Alkava mökkivuosi saa minut kirjaamaan mökkivihkoon välttämättömiä töitä ja myös uusia unelmia.

Tahtoisin vaalia elävää tulta nykyistä useammin ja vaihtaa kammarin hitaasti lämpiävän, möhkälemäisen uunin ­nopeasti lämmittäväksi siroksi kamiinaksi. Sellaiseksi kuin tanskalaisissa mökeissä. Mutta kun kotona puu-Käpylässäkin odottaa satavuotiaan kaakeliuunin kunnostus, taitaa tulla liikaa nokista souvia, sanoo realisti sisäl­läni.

Polttopuutalkoita Meirän miehellä riittää, sillä hänen pilkkomillaan puilla lämmitetään tulisijat niin Kiljuskärjessä kuin kotona. Onneksi tontin raivaaminen on hänen lempipuuhiaan.

Alkava mökkivuosi saa kirjaamaan mökkivihkoon välttämättömiä töitä ja uusia unelmia.

Lue myös: Maalla-kolumni: Kelpaako mökki etätyöhön?

Rautakaupoissa ja puutarhamyymälöissä käy vilske

Tulen rasahdellessa kakluunissa en voi ­olla ennustamatta mökkivuoden kulkua myös valtakunnallisella tasolla: Kun koronaepidemia mullisti suhtautumisen mökkeilyyn, jopa vuosikausia kaupan olleet tönöt löysivät ostajan. Kohta savut nousevat hylättyjen saunojen piipuista ja raivatuilla rannoilla kerätään jälleen ihania lapsuusmuistoja.

Näen sieluni silmin, miten rautakaupoissa ja puutarhamyymälöissä käy vilske. Upouudet grillit hehkuvat punaisina ja vegaanituotteiden määrä pienimmissäkin puodeissa laajenee, kun nuoriso tulee mökille somettavine kavereineen.

Oluet ovat apoja, ipoja ja ties mitä pienpanimoiden erikoisuuksia, ja lähin kaupunkia muistuttava paikkakunta saa elämyksiensä puolesta käydä sekä Tukholmasta että Thaimaasta.

Kirpputorit, hierojat, kampaajat ja kestovaipat saavat boomista osansa. Mökkiantiikki, torivihannekset ja paikallisen leipomon tuotteet viedään käsistä.

Itsekin aion taas ahmia työlästekoisia lusikkaleipiä ja juureen leivottua vaaleaa leipää, kun itse en niitä saa aikaiseksi.

Lue myös: Maalla-kolumni: Mökit vetävät jälleen meitä suomalaisia puoleensa – onneksi on mökkeröinen!

Uusia mökkeilijöitä

Mutta kaupan lehtihyllyn luona minä ja Meirän mies piileskellään näitä uusia mökkiläisiä. ­Moni uusi mökkeilijä kun tarttuu ­kesällä Maalla-lehteen Instagramin kauniiden kuvavirtojen ohella ja päättää, että heidän mökillään osataan myös nauttia raatamisen sijaan. ­Eikä kukaan aio kutsua kumppaniaan Meirän mieheksi. Miten noloa!

En kehtaa paljastaa intoa puhkuville kesäili­jöille, että tismalleen noin mekin ajateltiin. Ennen kuin meistä tuli mökkeilijöitä.

Juttu on julkaistu Maalla-lehdessä 1/2021.

Avainsanat

Keskustelu

Kommentoi juttua: Maalla-kolumni: Nauttia vai raataa?

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

X