Maallemuutto yhdisti Sarin ja Samin unelmat: ”Talossa, pihalla ja tallissa riittää rakennettavaa vuosiksi eteenpäin”

Haave omista hevosista sai Sarin ja Samin rakentamaan talon maalle Nousiaisiin. Siinä sivussa löytyi myös vähemmän suorituskeskeinen elämäntapa ja yhteys luontoon.

Norjanvuonohevonen Hilu työntää turpansa emäntänsä Sari Härkönen-Randin poskelle. Saria naurattaa. Hilun kaveri, irlannincob Nana odottaa vieressä, että hänkin saa osansa emännän huomiosta.

Sarille ja hänen miehelleen Sami Randille hevosten pusut ovat osa unelmaa, jonka vuoksi he päättivät muuttaa maalle. Kumpikin on kotoisin pieneltä paikkakunnalta, ja Turussa vietettyjen opiskeluvuosien jälkeen ajatukset maalaiselämän rauhallisuudesta ja mahdollisuudesta hankkia omia hevosia alkoivat vetää puoleensa.

Täällä asuvat

Sari Härkönen-Rand, 32, ja Sami Rand, 30, sekä ­Romaniasta tuotu rescue-koira Calla ja hevoset Nana ja Hilu. Sami tekee töitä rakennusalalla, Sari pyörittää ­graafisen alan yritystään ja ohjaa ­taidekursseja.

Koti

Vuonna 2017 rakennettu 127 neliön omakotitalo ­Nousiai­sissa. Tontin koko 1,2 ha. Pihalla talli kahdelle hevoselle.

Motto

”Suuret unelmat rakennetaan pala kerrallaan.”

”Seurustelumme alkuaikoina Sami tuumi, että pitäisikö muuttaa maalle, rakentaa talo ja ajella siellä mönkijällä. Siinä kohtaa ajattelin, että tuossa haluan olla mukana. Sillä erotuksella, että mönkijät vaihtuivat hevosiin”, Sari kertoo.

Hevosilla on pihalla tarhan lisäksi laidunalue, jonne ne pääsevät juoksemaan liikoja vauhteja pois.

Hevosilla on pihalla tarhan lisäksi laidunalue, jonne ne pääsevät juoksemaan liikoja vauhteja pois.

Omaa maalaisidylliä ei lopulta tarvinnut hakea kauaa, sillä Samin kotipaikkakunnalta Nousiaisista löytyi ­jokeen rajoittuva tontti kolmisen vuotta sitten. Uusi koti sijaitsee keskellä luonnonrauhaa ­mutta silti katuvaloilla valaistun tien varrella, vain muutaman kilometrin päässä palveluista.

Pihalla hörisee kaksi hevosta

Kotipihaan rakennetussa tallissa asuvat hevoset tuovat Sarin ja Samin arkeen juuri sellaista tasapainoa, jota he lähtivät maalta hakemaan.

”Teen töitä kotona, ja hevosten ruokkiminen kolmen tunnin välein tuo siihen pakollisia pausseja. Yleensä on tarkoitus vain antaa eläimille nopeasti heinää, mutta aika usein huomaan, että aikaa onkin vierähtänyt kolme varttia noin vain”, Sari kertoo.

Lue myös: Haaveiletko muutosta lapsuusmaisemiin? Kuvanveistäjä Mia Hamari toteutti monen unelman ja löysi rauhan lappilaisesta kylästä

Vaikka ratsut olivat alun perin Sarin haave, niistä on ajan kuluessa tullut myös Samin lemmikkejä.
”Sosiaalisuudessaan hevoset ovat kuin koiria, mutta niitä ei oteta sänkyyn”, Sami sanoo ja nauraa.
Hevosten kanssa eletään rinta rinnan. Isäntäväen on helppo tarkkailla tallista pihattoon vapaasti liikkuvia hevosia, ja samalla hevoset voivat seurata, mitä ihmiset puuhaavat.

”Pihalta kuuluu heti hörähdyksiä, jos vähänkin raotan kaihtimia”, Sari sanoo.

Talli ja hevosaitaus sijaitsevat aivan päärakennuksen vieressä.

Talli ja hevosaitaus sijaitsevat aivan päärakennuksen vieressä. Syynä on pitkänmuotoinen tontti, joka rajoittuu jokeen.

Hevoset rauhoittavat elämää väkisinkin, koska niiden hoitoon kuluu vähintään kolme tuntia päivässä. Myös reissuun lähdöstä on tullut hankalampaa, sillä eläimille pitää hankkia aina hoitaja. Rauhoittuminen on Sarista ja Samista kuitenkin pelkästään hyvä asia.

”Ennen koin enemmän tarvetta lähteä lomalla pois ­kotoa, mutta nyt, kun elän täällä maalaisunelmaani, lomien merkitys on vähentynyt. Viimeksi, kun olimme vain parin päivän matkalla Ahvenan­maalla, tuli heti ikävä hevosia”, Sari kertoo.

Kroppa pani stopin

Sami ja Sari rakensivat kotinsa itse oman suvun väen avustuksella. Osaamista löytyy, koska perheessä on raken­nusalan taitajia kolmessa polvessa.

”Aivan aluksi etsimme vanhaa taloa, mutta sitten ­Samilla syttyi kipinä rakentamiseen. Halusimme ­talon, joka on tehty ekologisista materiaaleista ja joka ­sopii ympärillä olevaan vanhaan kulttuurimaisemaan”, Sari kertoo.

Tallilla vierähtää aikaa kuin huomaamatta, kun hevosia rapsuttelee ja niiden kanssa viettää aikaa.

Sari ja Sami uskovat, että hevoset kouluttavat heitä vähintään yhtä paljon kuin he hevosia. Tallilla vierähtää aikaa kuin huomaamatta, kun hevosia rapsuttelee ja niiden kanssa viettää aikaa.

Talonrakennusaika oli rankkaa, koska Sari ­käynnisteli ­samaan aikaan omaa yritystä ja otti vastaan vastuullisempia tehtäviä silloisessa osa-aikatyössään. Vapaa-aika kului rakennuksella tai rakennusprojektiin liittyviä kilpailutuksia hoitaessa.

”Ensin tuli migreeni. Sitten selkäni alkoi kiukutella, ja ­lopulta vaiva kroonistui. Kroppa sanoi monta kertaa, ­että nyt on pakko hidastaa tahtia. Lopulta en saanut edes pyykkejä kuivumaan ilman kipukohtausta”, Sari muistelee.

Lue myös: It-alalla työskentelevä Suvi, 39, elää omavaraistaloudessa mökissä, johon ei tule edes vettä: ”Ensimmäinen teurastus oli aikamoinen tapahtuma”

Sari tunnustaakin olleensa aina häärääjä, jolle pysähtyminen on ollut vaikeaa. Lomareissutkin kuluivat usein suorittamalla, ja esimerkiksi kahvilakäynnistä tuli hoidettava asia, ja nauttiminen unohtui.

Kun taloprojektin loppu­suora alkoi häämöttää, Sari ryhtyi tietoisesti pyrkimään kohti hitaampaa elämäntapaa. Hän vakuutti itselleen, että on ok vain maata sohvalla tai unohtua puuhailemaan, vaikka entinen suorittaja-minä harasikin vastaan.

Sari ja Sami sanovat, että elämä on nyt maalla. 

Sari ja Sami sanovat, että elämä on nyt maalla. Kaupungista ei kaivata juuri mitään, koska monet ystävätkin käyvät mielellään maalla vierailulla.

”Muutos oli vaikea, koska olin tottunut ajattelemaan, ­että olin epäonnistunut esimerkiksi yrittäjänä, jos en saanut työpäivän aikana riittävästi valmista. Yritin tehdä miljoonaa asiaa yhtä aikaa, enkä saanut valmiiksi mitään.”

Huokailua yhdessä

Tärkeimpiä keinoja rennompaan elämään on ollut asioiden asettaminen tärkeysjärjestykseen.

”Piti asua tässä yli vuosi ennen kuin löysin fiiliksen, että osaan levätä kotona. Sen löydyttyä ei välttämättä tarvita muuta, kunhan ei itse pyöritä pyörää, joka pitää mielen koko ajan liikkeessä.”

Sari toteaa sanovansa nykyään monille asioille ei.

 Calla on Romaniasta tuotu rescue-koira, joka pääsee usein Sarin kanssa metsälenkille.

Sari on maallemuuton myötä löytänyt itsestään rauhallisemman vaihteen. Calla on Romaniasta tuotu rescue-koira, joka pääsee usein Sarin kanssa metsälenkille.

Olohuoneen ja keittiön isot ikkunat antavat suoraan hevostarhalle. Samalle seinustalle on tarkoituksena rakentaa terassi.

Sari ja Sami harkitsivat pitkään maalaistyylisen ja modernin keittiön välillä. Moderni voitti, koska talokin on uusi. Isot ikkunat antavat suoraan hevostarhalle. Samalle seinustalle on tarkoituksena rakentaa terassi.

”En ota arkeeni ­mitään, mikä vain vie energiaa. En lähde mielelläni shoppailemaan, mutta hiihdolle löytyy kyllä aikaa”, Sari sanoo.

Hevosten hoidon ja ratsastuksen lisäksi Sarin lempipuuhaa on nykyään kävely met­sässä. Parasta on, jos ei tarvitse ottaa edes koiraa mukaan, koska yksin saa vain olla ja nauttia.

”Metsä on kuin syli. On tärkeää astua pois lenkkipoluilta ja pururadoilta, koska polkujen ulkopuolella ei ole enää ihmisen hallitsemassa paikassa vaan luonnossa. On lupa olla sellainen kuin on, eikä kukaan tuomitse.”

Myös hevosten kanssa touhutessa arjen huolet unohtuvat helposti, hevoset kun vaativat kokonaisvaltaista läsnäoloa. Tärkeimpiä ovat ne hetket, kun hevosen ­kanssa löytyy todellinen yhteys.

”Nana tykkää hengitellä yhdessä ihmisen kanssa. Se työntää turpansa olkapäälle ja huokailee syvään. Jos ihminen on silloin jäykkänä, hevonenkin hätääntyy.”

Keittiö ja olohuone ovat yhtä suurta tilaa. Koko huonekorkeus haluttiin hyödyntää tuomaan avaruutta, koska talo ei ole kovin iso.

Sari ja Sami halusivat, että keittiö ja olohuone ovat yhtä suurta tilaa. Koko huonekorkeus haluttiin hyödyntää tuomaan avaruutta, koska talo ei ole kovin iso.

Ei vain rusinoita pullasta

Sarille ja Samille maallemuutto on mahdollistanut yhteisten unelmien toteuttamisen eri tavalla kuin heille kaupun­gissa koskaan olisi ollut mahdollista. Maalla on ollut tilaa hengittää ja toteut­taa itseään.

”Talossa, pihalla ja tallissa riittää rakennettavaa vuosiksi eteenpäin. Suunnitelmissamme on laittaa ­pihaa ja rakentaa pihasauna. Varsinkin keittiöpuutarhan toteuttamisesta olen innoissani”, Sari sanoo.

Talli rakennettiin päärakennuksen kanssa yhteensopivaksi ja tuli valmiiksi juuri ennen hevosten saapumista.

Talli rakennettiin päärakennuksen kanssa yhteensopivaksi ja valmistui juuri ennen hevosten saapumista.

Unelmaelämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö todellisuus voisi joskus olla rankkaakin.

”Välillä ottaa päähän, kun sataa ja pitää mennä ruokkimaan hevoset. Ja aina on jotain kesken. Mutta emme voi ottaa vain rusinoita pullasta. Pitää hyväksyä, että hankaluudetkin kuuluvat elämään.”

Juttu on julkaistu Maalla-lehdessä 2/2020.

Avainsanat

Keskustelu

Kommentoi juttua: Maallemuutto yhdisti Sarin ja Samin unelmat: ”Talossa, pihalla ja tallissa riittää rakennettavaa vuosiksi eteenpäin”

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

X