Tarinat

Nainen hittileivonnaisen takana – maisemakahvilan raparperipiirakan keksinyt Katariina Pylsy esittelee kotikulmansa

Katariina Pylsy sai isältään kymmenvuotiaana syntymäpäivälahjaksi talon. Energinen nainen perusti sinne mainetta keränneen Maisemakahvilan sekä vaalii sukutilansa ja muiden vanhojen talojen perintöä kotiseudullaan.

Katariina Pylsyllä riittää energiaa ja ideoita elävöittää ja tuoda tunnetuksi kotiseutuaan. Katariinan tuorein lempi­projekti on yksityiskoteja esittelevä Sastamalan Wanhat talot -tapahtuma, jolle seuraa joulun aikaan jatkoa:  Sastamalan Wanhat Joulutalot -tapahtumassa 2. joulukuuta kodeissa järjestetään joulu­ruokailua, myyjäisiä ja monenlaista ohjelmaa.

Lue myös: Hämeenkyrön kaunis maisematie

Katariina on kotoisin Hämeenkyrön Kierikkalan kylästä Pylsyn tilalta, jonka ensimmäinen isäntä Niilo Pylsy oli yksi Kyrön suurpitäjän takuumiehistä vuoden 1438 verokapinan jälkeen. Pylsy tarkoittaa lihahakkelusta.

Hän vaalii sukutilansa perintöä aviomiehensä Eeron kanssa. Eero löytyi Käenkosken tanssilavalta vuonna 1971 ja osoittautui osaavaksi isännäksi.

”Eero otti minun sukunimeni avioliittomme alkuvuosina. Talonpidossa riittää tekemistä, sukutalon perinteet velvoittavat, mutta on meillä paljon muutakin projektia ja ohjelmaa. Olemme Eeron kanssa hyvä tiimi. Välillä kyllä kinaamme siitä, kummalta meistä hyvät ideamme tulevat.”

 Maisemakahvilan raparperipiirakasta tuli hitti

Kymmenen vuotta täyttäessään Katariina sai isältään arvokkaan syntymäpäivälahjan.

”Amerikansuomalainen Samuel Saari rakennutti vuonna 1905 tänne amerikkalaismallisen huvilan, Huupon talon. Isäni osti tilan vuonna 1964 ja antoi talon minulle syntymäpäivälahjaksi. Isä lausui minulle Huupon talon parvekkeella toiveen, että opiskelisin maamieskoulussa kuten hänkin ja viettäisin täällä aikuisena kesiäni. Niin olen todellakin tehnyt. Rakastan tätä taloa.”

Katarinna ja Eero kunnostivat talon 1980-luvulla, ja Maisemakahvila avattiin kesällä 1988. Katariina emännöi siitä lähtien kaikki kesälomansa Maisemakahvilaa.

”Nousin aikaisin aamuisin leipomaan piirakoita ja paistamaan munkkeja, mutta eihän se tuntunut työltä ollenkaan. Iloiset asiakkaat ilahduttivat minua joka päivä. Kahvila oli pari kesää kiinni, kun Eero arveli minun tappavan itseni työllä, mutta täytyihän se avata uudelleen viime kesänä.”

Maisemakahvilan raparperipiirakasta on tullut varsinainen hittileivonnainen, jonka reseptiä luetaan tuhansia kertoja vuodessa Kotilieden sivuilla. Ohje on Katariinan itsensä kehittämä.

Lue myös: Maisemakahvilan raparperipiirakka on kesän hittileivonnainen

Sikomäen maisema lumosi Sillanpään

Huupon talon viereinen Sikomäki oli Katariinan lapsuuden leikkipaikka.

Sellainen monipoimuinen kallioinen mäki, kuten Nobel-kirjailija F. E. Sillanpää Sikomäkeä kuvasi. Kirjailija sijoitti Hurskaan kurjuuden huono-onnisen Juha Toivolan lapsena leikkimään Sikomäelle.

Sikomäellä on poltettu helaavalkeita jo 1100-luvulla hyvän sadon toivossa. Siat olivat ennen muinoin pyhiä eläimiä, joita mäellä uhrattiin.

Katri Helena asui jonkin aikaa Hämeenkyrössä ja lenkkeili Sikomäellä. Mäellä on Katri Helenan kivi, johon Eero Pylsy kirjoitti laulajan sanat: ”Kun nousee Sikomäelle ja katsoo maisemaa, on kuin sylissä olisi koko Suomi.”

’”Sikomäellä on myös meidän perheen kirkko, Kristuksen syntymän 2000-vuotismuistolle omistettu ulkoilmakirkko”, Katariina Pylsy kertoo.

Eero oli suunnitellut kirkonrakentamista pitkään, mutta kun Pyhän Olavin kirkko Tyrväällä tuhopoltettiin vuonna 1997, hän luopui ajatuksesta. Kirkkorakennuksen tilalle tehtiinkin maisemakirkko, jonka piispa Paavo Kortekangas vihki vuonna 2000.

Seitsemän vuotta myöhemmin Pylsyt saivat perustaa sinne myös oman luonnonkivien rajaaman hautausmaan.

”Eero muuten siteeraa mielellään riimiä: ”Piru seisoi harmistuneena Kierikkalan Sikomäellä niin kauan, että sen sorkkien jäljet painuivat kallioon, kun se katseli kuinka Kyrön kirkkoa rakennettiin.”

Ritajärven luonnonsuojelualue

”Eksyin vuonna 2009 Ritajärven  metsiin. Alueella on jättimäisiä siirtolohkareita louhikkoisessa maastossa ja kolme erämaajärveä, joita erottaa vain kapea kannas. Ajattelin, että upea paikka pitää saada sastamalaisten virkistysalueeksi.”

Monien hakemusten ja laskelmien jälkeen Sastamalan kaupunki sai Pirkanmaan Ely-keskukselta vuonna 2015 päätöksen luonnonsuojelualueen perustamisesta. Alue täytti METSO-ohjelman luonnontieteelliset valinta- ja suojeluperusteet.

Katariina on vastannut alueen budjetista ja kehittämisestä sekä järjestänyt alueella 25 opastettua kierrosta.

Hän sai vuonna 2016 Pirkanmaan ympäristöpalkinnon, ja vuonna 2017 Ritajärvi voitti vuoden retkipaikkaäänestyksen.

Juttu on julkaistu  Maalla-lehdessä 10/2018.