Sisustus

Maria näki unta huvilasta meren rannalla, kunnes haave kävi yhtäkkiä toteen: "En voi uskoa, että unelmat voivat toteutua näin"

Eräänä yönä loviisalainen Maria Linde näki unen, jossa hän tapetoi naapurintädin talossa. Sitten unesta tuli yhtäkkiä totta.

Kylässä ollut ystävä luuli maanjäristyksen alkaneen, kun maa alkoi täristä. Onneksi kyseessä oli vain tavarajuna, joka jolkotteli loviisalaisen musiikinopettajan ja laulajan Maria Linden ikkunan alta.

Lue myös: Lapsiperhe sai upean historiallisen huvilan lainaksi – näin fiksusti talon omistajat perustelevat anteliaisuuttaan

”Juna oli menossa puutavaralastissa Valkon satamaan. Nykyään junia kulkee harvakseltaan, arkipäivisin yksi aamulla ja yksi iltapäivällä”, Maria Linde sanoo.

Jenny ja Maria musisoivat salissa, josta pariovet johtavat isolle lasiverannalle. Talossa olleet huonekalut on hyödynnetty tarkkaan. T

Itse hän ei junien kulkua juuri huomaa, sillä hän on nuorena asunut viereisessä, vanhempiensa aiemmin omistamassa talossa. Junien ohiajo pannaan merkille perheessä vain silloin, kun pikkulasten kanssa lasketaan junanvaunuja, yleensä niitä on 32, joskus jopa 40.

Sjövallaksi kutsuttu talo on rakennettu vuonna 1907, vain kolme vuotta sen jälkeen, kun kapearaiteinen Lahti–Loviisa-rata avautui yleiselle liikenteelle.

Alkuperäinen sisäänkäynti sijaitsi radan ja meren, tärkeiden kulkureittien, puolella alarinteessä. Nyt sisään tullaan maantien ja autopaikan puolelta ylärinteestä.

Salissa soi musiikki

Jyrkässä rinteessä sijaitsevan talon isolta verannalta avautuu huikea näkymä Suomenlahdelle. Uudelleen rakennetussa, laajennetussa lasiverannassa on peräti 18 ikkunaa, joten valoa ja näkymää riittää.

”On ikkunoissa myös pesemistä”, Maria Linde huokaa.

Salin ja keittiön välikössä on upea Cole & Sonin Gondola-tapetti. Taloon uutena hankitut tsekkiläiset rättipatterit on mahdollista maalata haluamansa värisiksi.

Hän on ollut tavattoman kiireinen kuluneen vuoden ajan valmistellessaan toukokuista oopperaesitystä, jossa Georges Bizet´n Carmen muuntautui 1820-luvun Espanjasta 1920-luvun pirtusalakuljettajien Loviisaan. Maria Linde muokkasi libreton, tuotti esityksen ja lauloi Carmen-Klaaran pääosan.

Hirsitalo, jossa on yli kolme metriä korkeat huoneet, sopii muusikolle. Salissa voi laulaa ja soittaa flyygeliä vaikka keskellä yötä ilman, että naapurit häiriintyvät.

Välillä yö on pitänytkin ottaa jatkoksi, kun Maria Linde on tehnyt päivätyötään Porvoon kansalaisopiston musiikinopettajana ja omistanut vapaa-aikansa oopperaproduktiolle.

”Menen innolla projekteihin. Samoin ­kävi talon kanssa. Kun ei tiedä, miten iso työ on edessä, niin uskaltaa. Ja aina on projekti ollut vaivan arvoinen.”

Salin kakluuni on juhlava näky ja erinomainen lämmönlähde, sillä se ylettyy yli kolme metriä korkeassa huoneessa lähes kattoon asti. Televisio kätkeytyy viereiseen kaappiin. Tapetti on Lim & handtryckin Jugendros.

Maria tapetoi talon unissaan

Maria Linde on lapsena ollut Sjövallan kuistilla lukuisat kerrat kahvittelemassa edellisen asukkaan, naapurin Mary-tädin kanssa. Ompelijana työskennellyt Mary asui Helsingissä ja piti vanhaa kotitaloaan kesähuvilana.

Maria muistaa, kuinka Maryn mies oli kova uimaan: tämä kapusi joka päivä rinteen alas rantaan ja kävi pulahtamassa meressä.

”Olin aina uneksinut, että asuisin joskus ­tässä talossa. Olin nähnyt jopa unta, että tape­toin täällä. Tiesin siis, että tulen joskus asumaan Sjövallassa, mutta en tiennyt, että se tapah­tuisi näin pian.”

Kasvit viihtyvät wc:ssä, sillä katon rajassa on ikkuna, josta tilaan tulee kylpyhuoneen kautta luonnonvaloa. Vihreä tapetti on Cole & Sonin Albemarle Coleridge.

Maria Linde opiskeli Turussa Åbo Akademissa kulttuurijohtamisesta maisteriksi sen jälkeen, kun oli ensin valmistunut musiikinohjaajaksi ja laulupedagogiksi. Hän asui pitkään Turussa ja välillä Norjassakin, kunnes ­palasi tyttärensä Jennyn koulun alkamisen vuoksi kotikonnuilleen Loviisaan.

Maria sai vuonna 2012 työn musiikinopettajana Porvoon kansalaisopistossa. Elämä oli uomissaan.

Maria Linden äiti ja isä olivat myyneet ison omakotitalonsa ja rakentaneet eläkepäivikseen keltaisen yksikerroksisen talon Sjövallan yläpuolelle rinteeseen. Mary-tädin kuoltua Maria Linde osti Maryn talon vuonna 2016.

”En ymmärrä, miten unelmat voivatkin näin toteutua”, Maria Linde sanoo.

Kylpyhuone on todella valoisa, sillä se sijaitsee talon kulmassa ja siinä on kaksi suurta ikkunaa. Vasemmalla naulakon yläpuolella näkyy wc:n ikkuna.

Ensimmäinen vuosi raivattiin

Maria Lindeä huimasi, sillä hän oli vasta kolmas omistajaperhe satavuotiaassa talossa. Mutta hän oli ryhtymässä mittavaan projektiin yksin.

”Välillä itsekin ajattelen, että olen uhkarohkea ja hullu. Mutta kun on visio ja palo, sitä uskaltaa ja kaikki menee hyvin. Jos tekee jotakin miellyttääkseen muita, se ei onnistu.”

Mariaa neuvottiin, että hän ei voi naisena yksin ryhtyä hankkeeseen, häntä huijattaisiin.

”Mutta en voi elää sillä tavalla ajatellen. Täytyy vain luottaa toisiin ihmisiin.”

Isossa keittiössä saarekkeella on käyttöä. Kaapistot toimitti Kalusteweb Elimäeltä. Keittiön vanha leivinuuni kunnostettiin remontissa. Talon kauniit räsymatot on kutonut sukulaistäti. Valaisin on vanha Ikea-ostos.

Ensimmäinen vuosi raivattiin taloa tyhjäksi ja tehtiin suunnitelmia paikallisen arkkitehtipariskunnan kanssa.

Sjövallan pinta-ala kaksinkertaistui alkuperäisestä 65 neliöstä. Talon päätyyn rakennettiin jatko-osa, jonne saatiin Marian makuuhuone ja kylpyhuone. Myös lasiverannan laajentaminen koko ­talon mittaiseksi toi lisäneliöitä, joita on nyt yhteensä 135.

Lämmöt saatiin jouluksi

Kesällä 2017 Maria ja Jenny muuttivat taloon. Jennyn huone oli valmis, mutta Maria asui salissa pahvilaatikoiden keskellä. Onneksi keittiöön tuli jo kylmä vesi ja tiskikone toimi.

Eteiskäytävän lattian ruutumaalaus osoittautui työlääksi, ja on vielä kesken. Seinässä Borås-tapetti Falsterbo II Herba.

Koska kylpyhuonepääty ei ollut vielä valmis, Maria ja Jenny käyttivät liiterin huussia ja kävi­vät suihkussa ylärinteen mummolassa. Syksypimeälläkin naiset kävivät yhdessä pihanperällä taskulampun kanssa.

Joulukuun alussa lämpötila laski pakka­selle. Kun talvituuli alkoi puhaltaa mereltä, talo viileni, vaikka kuinka lämmitti keittiön isoa ­uunia ja salin korkeaa kakluunia. Vanhan lasiverannan ikkunoiden läpi pureva viima kävi luihin ja ytimiin niin, että Maria ripusti vanhoja vilttejä kuistin lasiovien eteen.

”Oli ihan mahtavaa, kun saimme ilmavesi-lämpöpumpun ja patterit toimimaan. Sitten tuli sisä-wc ja suihku. Saatoin pestä hiukset illalla!”

Keskeneräisyys löysäsi ruuvia

Marian marrakesh-tyylinen makuuhuone valmistui, pahvilaatikot purettiin, ja salista tuli jälleen olohuone.

”Tosin mööpelit eivät ole vieläkään oikeilla paikoillaan. Vaihtelen niiden paikkaa ja taulutkin ovat asentamatta.”

Eteiskäytävältä näkymä sisääntuloon. Uudisosan wc ja kylpyhuone jäävät vasemmalle, vanha puoli oikealle.

Se, että vanha talo ei ole kerralla valmis, on ollut Maria Linden mukaan siunaukseksi.

”Kaltaiselleni perfektionistille oli hyvin terveellinen tilanne, kun mikään ei ollut valmista. Opin, että tiskipöydälle voi jättää astioita tiskaamatta ja voi levätä, jos on uupunut. Talon myötä omaksuin entistä boheemimman tyylin. Pidän toki edelleen järjestyksestä, mutta minua ei haittaa, jos jotakin on sekaisin tai kesken.”

”Jos keskittyy tällaisiin asioihin, ei ehdi tehdä sitä, mitä oikeasti haluaa luoda.”

Ja Maria haluaa luoda. Hän on irtisanoutunut työstään ja aikoo jatkaa uusien musiikkiprojektien parissa. Osa-aikatyö konttorissa takaa toimeentulon, ja aikaa jää sille, mikä polttelee sydämessä väkevimmin: musiikille.

Maria halusi makuuhuoneeseensa marrakeshiläistä tunnelmaa. Intialainen temppelitaulu on tilattu netistä ja se maksoi parisataa euroa.

Seuraavaksi katse puutarhaan

Liiterin päätyyn rakennetaan seuraavaksi autokatos. On helpompi lähteä aamulla liikkeelle, kun ei tarvitse kaivaa autoa kinoksesta. Jennyn trampoliinin paikalle tulee joskus ulkosauna ja rantaan soutuvene.

Myös puutarha vaatii huomiota. Liuskekivet ovat jo hankittuina patiota varten ja humalat odottavat valeistutuksessa kaariporttia, jonka ympärille ne voivat kietoutua.

Marian tarjousnenä on pistämätön: hän on ostanut taloon milloin ulko-oven, milloin valaisimet puoleen hintaan. Ruotsalaisista nettikaupoista löytyy edullisesti yhtä ja toista, kuten intialainen temppelitaulu sängyn päätyyn.

Lasiverannalle on peräti kolme eri sisäänkäyntiä. Pelargoniat viihtyvät korkeilla ikkunoilla.

”En ole miljonääri, kuten jotkut luulevat, olen mielen miljonääri. Jos haluan lasiverannan,eikä siihen olisi varaa, syön vaikka vuoden puuroa ja linssikeittoa, että saan haluamani.”

Maria Linde uskoo, että raha ei ratkaise.

”Kun tiedän, mitä haluan, voin odottaa. Ajan kanssa ja fiksusti toimimalla saa kaiken, mitä haluaa, vaikka ei olisi paljon rahaa.”

Pitää tehdä sitä mistä tykkää

Kesäksi Maria Linde varasi kirjastosta pinon rakkausromaaneja. Hän halusi rentoutua kunnolla ennen seuraavia projekteja.

”Pitää tehdä sitä, mistä tykkää. Tärkeintä elämässä on, miten kohtelet itseäsi ja muita.”

”Talossa on pidetty talkoita ja isoja juhlia, joita rakastan. Rapujuhlissa verannalla meitä on ollut parhaimmillaan 25 henkeä.”

Punaista ulko-ovea ei kukaan muu halunnut, joten Maria sai ostaa sen puoleen hintaan.

Maria Linde uskaltaa nyt heittäytyä.

”Eteeni on alkanut tulla juttuja, mutta ensin piti päästää irti. Annoin tien näyttää, minne se vie ja niin se nyt tekee.”

Sjövallasta on tullut aiemmin sinne tänne muuttaneen naisen elämän vakaa keskipiste.

”Tyttäreni Jenny sanoikin minulle: Äiti, sä varmaan asut täällä kuolemaasi asti.”

Juttu on julkaistu Maalla-lehdessä 8/19. Haluatko lukea lisää ihania tarinoita maalaiselämästä ja inspiroitua kauniista maalaiskodeista? Tilaa lehti nyt tarjoushinnalla!

Kommentoi

Kommentoi juttua: Maria näki unta huvilasta meren rannalla, kunnes haave kävi yhtäkkiä toteen: "En voi uskoa, että unelmat voivat toteutua näin"

Sinun täytyy kommentoidaksesi.