Matti Vanhasen kolumni: Tuli tehtyä tonttumainen virhe, ja nyt lattia odottaa uutta sävyä
Värien yhteensopivuus on makuasia, josta jokaisella on oma mielipiteensä. Kun vetelin öljymaalin lattiaan, näin, että valinnassa tuli tehtyä tonttumainen virhe, ekotaloa rakentava ministeri Matti Vanhanen kertoo.
Värien valinta on tuskastuttavan vaikeaa. Osittain värisokealle se on kaksin verroin hankalaa.
Veljeni metsästään sahaamat lattialankut jäivät syksyllä kellumaan ja kuivumaan verstaan lattialle. Nyt höyläsin ne ja ruuvasin paikalleen.
Netistä löysin valokuvan vanhasta pirtin lankkulattiasta, jossa oli kaunis antiikkisen punainen sävy. Sen kanssa menin maalikauppaan ja värimalleista tuntui myyjän avulla löytyvän lähelle samaa.
Olin koettanut välttää, ettei tulokseksi tulisi tontunpunaista ja kun vetelin öljymaalin lattiaan näin, että valinnassa tuli tehtyä tonttumainen virhe. Edes kuivuminen ei muuttanut väriä toivomakseni. Nyt lattia odottaa toiseen maalauskertaan etsittävää uutta sävyä.
Seinien tasoittaminen ei ollut leppoisaa työtä
Mielikuvissa seinien tasoittaminen on leppoisaa työtä. Tasoitetta vedetään leveällä lastalla kipsilevyjen väliin jääneen raon tasoittamiseen ja ruuvien kantoihin. Sitten vain hiekkapaperilla hiomalla pinta tasaiseksi ja maalia päälle. Ei se kuitenkaan käynyt näin helposti.
Seinälevyjen reunat ovat leveältä matkalta ohennettu. Levyjen raon päälle laitoin ensin kaistaleen lasikuituverkkoa ja sen päälle mukavasti leviävää tasoitetta. Heidi erikoistui ruuvien kantojen täyttämiseen. Ruuveja seinissä on tuhansia.
Hiomisen jälkeen huomaamme, että tasoite kuivuessaan kutistuu ja ruuvien kantoihinkin jää tasoitteeseen kuoppa. Kaikki on käytävä läpi uudelleen ja taas hiottava. Tämän jälkeen uskallan jo maalata.
Paperinvalkeat seinät ovat hyvä tausta tauluille
Pohjamaalikerros imeytyy levyn pahvipintaan ja kuivuttuaan maalin pinta paljastaa kaikki epätasaisuudet. Seinissä, joihin sivuvalo tulee ikkunasta, näkyi vieläkin painanteita levyjen väleissä ja ruuvipaikoissa epätasaisuutta. Ei muuta kuin kärsivällisesti harmaata tasoitetta valkoisen maalin paljastamiin kuoppiin ja seuraavana päivänä kului taas hiekkapaperia. Kahden varsinaisen maalikerroksen jälkeen saa olla tyytyväinen, että kaiken tuon viitsi tehdä.
Maalin värin valinta oli tässäkin vaikeaa. Päätös paperinvalkeasta oli siksi lopulta helppo. Taulut ja maljakot maailmalta sopivat valkoista taustaa vasten paremmin kuin jos seinät olisivat eri asteen harmaita tai pastellinvärisiä.
Kosteiden tilojen laattojen valinta vaati tutustumisen todella moneen laattamyymälän näyttelyyn. Suunnitteluvaiheen hiekan väriset lattialaatat vaihtuivat enemmän kiveä muistuttavaan harmaaseen ja seinälaatat niihin sopiviksi.
Talkoolaisille paistettua uunijuustoa kermassa
Tässä rakentamisen vaiheessa pitäisi jaksaa miettiä aikatauluja ja materiaalitilauksia ja tekijöiden saamista kuukausia eteenpäin. Halutun värisiä kattopaneeleita, listoja, parketteja tai laattoja ei välttämättä saa liikkeiden varastoista vaan pitää varautua pitkiinkin toimitusaikoihin.
Ja sitten pitäisi välttää se, että tilat eivät täyty painavasta tavarasta, joka odottaa edellisten työvaiheiden valmistumista ja on aina tiellä. Kaakelilaatikot painoivat yhteensä 2 100 kiloa ja parketit saman verran. Oikein odotan, olenko saanut kaiken tarvittavan tehtyä siiheksi, kun tilaa vievät keittiökaapistot tulevat pahvisuojuksissaan täyttämään lattiat.
Lue myös: Matti Vanhasen kolumni: ”Suunnittelin keittiön hellan ruutupaperille”
Juuri tätä kirjoitettaessa timpurit naulaavat kattoa, laatoittaja laatoittaa ja muurari viimeistelee hellaa. Hellaa pystyy jo käyttämään, ja paistoin talkoolaisille uunijuuston kermassa. Hyvin lämpeni.
Tätä töiden vaihetta olen odottanut koko pitkän jakson tontin löytämisestä alkaen. Kaikki tästä eteenpäin jää näkyviin ja on askel kohti muuttoa omaan kotiin.
Juttu on julkaistu Maalla-lehdessä 3/2021.
Kommentoi
Kommentoi juttua: Matti Vanhasen kolumni: Tuli tehtyä tonttumainen virhe, ja nyt lattia odottaa uutta sävyä
…uunijuustoako?