Ihmiset

Matti Vanhasen kolumni: Maalla asuminen ei ole rajoite vaan mahdollistaja  

Muuttolaatikot on kannettu sisään, ja ministerikiireet ovat ohi. Matti Vanhanen pohtii jäähyväiskolumnissaan, mitä kaikkea maalaisympäristöllä onkaan tarjottavana.

Muutin Sintolaan kuukausi sitten. Tai ­oikeammin sain muuttolaatikot sisälle. Taulut ­etsivät paikkaansa, eivätkä kaikki entiset huonekalut kun­nolla kotiudu tänne, mutta tunnelmaan olen jo päässyt.

Palvelut etätyökunnissa paranevat, kun käyttäytyminen muuttuu

Halusin tällä kolumnisarjalla tukea ja rohkaista maallemuuttoa harkitsevia. Korona on tukenut samaa tendenssiä. Koronan aikana etätyö on lisään­tynyt harppauksin ja viruksen heikennyttyäkin etätyötä jää jäljelle.

Monet ovat hakeneet väljyyttä ja etäisyyttä asumiseensa parannellen mökkiään tai muuttamalla omakotivaltaisille alueille.

Valtiovarainministeriössä arveltiin, ­että ajanoloon ministeriöt voivat ehkä luopua puolesta toimistotiloistaan. Sama saattaa tapahtua monissa toimistovaltaisissa yrityksissäkin.

Etätyön myötä palvelut asuinalueilla ja etätyökunnissa paranevat, kun viikoittainen ostovoima siirtyy sinne. Kaupunkien keskustoissa pitää miettiä uutta käyttöä toimistotiloille ja liiketiloille.

Vähän sääliksi käy myös kaupunkiseutujen joukkoliikennettä, jos se on perustunut kuukausilippujärjestelmään. Kenen kannattaa ostaa kuukausilippua jos bussiin tai junaan hyppää vain parikymmentä kertaa?

Muutoksia tulee, kun ihmisten käyttäytyminen muuttuu.

Tiedossa piha-askareita ja marjanpoimintaa

Sintola Lepsämän kylässä on ajateltu eläkepäivien taloksi. Täällä ei voi aamulla jäädä paikalleen. Pihapiirissä riittää järkevää puuhaamista, ja jos voimia riittää, niin puolentoista hehtaarin tontista saa millaisen puuhamaan hyvänsä.

Nyt on ollut ilo seurata kevään tuloa ja kurkien elämää ikkunasta avautuvalla pellolla.

Nuorempana keräsin ja säilöin paljon mar­joja pakkaseen. Uskon palaavani tähän harrastukseen. Saunavastoja tehtiin ja kuivatettiin ennen juhan­nusta. Ehkä tuokin palaa.

Tänä keväänä ministerikiireet estivät mahlan juoksutuksen tontin koivuista. Edellisen talon pihalta ­tuotu raparperi onneksi jo kasvaa.

Vähitellen on aikaa miettiä, mitä kaikkea maalaisympäristö tarjoaakaan. Ja jos kaupunkiin on tarve niin sinnehän pääsee. Kävin jo katsomassa Repinin näyttelyn Ateneumissa.

Maalla asuminen ei ole rajoite vaan mahdollistaja.

Korona-aika soi enemmän aikaa rakantamiselle

Rakentaminen ei lopu tähän viimeiseen kolumniin. Mutta ei siitä sen enempää.

Toinen projekti valtiovarainministeriössä päättyi hetki sitten. Pelkäsin sen pestin ottaessani, että ­miten aika riittää rakentamiseen.

Lue myös: Maalla-lehden uusi kolumnisti Matti Vanhanen rakentaa ekokotia: ”Haaveilen rakentavani seuraavan elämänvaiheen talon”

Jos koronasta jotain iloa oli, niin nyt ei tarvinnut kiertää viikonloppuja Suomea ministeriasioissa, vaan otin työkalut aina perjantai-iltana käteen.

Kiitos myös kaikesta palautteesta, jota rakennushankkeen tiimoilta sain.  

Matti Vanhasen kolumnisarja päättyy. Juttu on julkaistu Maalla-lehdessä 6/2021.