Koti

Millainen nettiyhteys mökille – valokuitu vai 4G? Ota huomioon nämä 7 tärkeää seikkaa

Haussa nettiyhteys mökille? Teetkö etätöitä mökillä silloin tällöin vai viikoittain? Vaikka mökki olisi silkkaa lomailua varten, toimiva tietoliikenneyhteys on viihtymisen perusedellytys. Pääsetkö valokuidun piiriin vai hankitko 4G-yhteyden?

Haussa nettiyhteys mökille? Tietoyhteiskunnan infrastruktuuri on valtiovallan erityisessä suojeluksessa. Kaikilla kuluttajilla on oikeus saada kohtuuhintaiset ja toimivat viestinnän peruspalvelut ­kotiinsa.

Traficom nimeää operaattorin tarjoaman yleispalveluja niillä alueilla, joilla ei muuten olisi riittävästi kaupallista tarjontaa. Yleispalveluilla tarkoitetaan kiinteää tai langatonta puhelinliittymää sekä vähintään 2 Mb/s laaja­kaistaliittymää.

Voidaan toki kiistellä, ­onko 5 vuotta sitten määritelty 2 Mb/s yhä luettavissa laajakaistaksi.

Vapaa-ajanasunnot ­eivät kuulu yleispalveluiden piiriin, mutta ­suurin osa mökkiläisistä pääsee silti nauttimaan ­takuupalveluista.

Lue myös: Kesämökki vuokralle tai omaksi? Kokosimme 10 tärkeää seikkaa, jotka kannattaa lukea ennen kuin hankkii mökin

1. Nettiyhteys mökille: 4G on mökkiläisen perusnetti

Mökkinetin yleisin yhteystekniikka on 4G, ja kun tukiasema on kohtuullisen lähellä eikä ­välissä ole luonnonesteitä, mobiililaaja­kaistasta saa erittäin nopean ja melko vakaan datasignaalin.

Verkon parasta voimakkuutta kannattaa etsiä modeemin paikkaa vaihtamalla. Pienikin siirto voi vaikuttaa kentän vahvuuteen merkittävästi. Yhteyden laatua voi parantaa myös antenniratkaisuilla.

Mobiililaajakaistan modeemiin voi liittää erillisen suuntaavan antennin, joka kiinnitetään katolle tai ulkoseinään ja suunnataan kohti voimakkainta tukiasemaa.

Muista selvittää oikeat taajuusalueet ennen antennin hankintaa. Tiedon saat operaattorisi sivuilla olevasta kuuluvuuskartasta.

2. Pelkkä kuuluvuus ei riitä

Haja-asutusalueilla mobiilisignaalin voimakkuus vaihtelee erittäin paljon ­riippuen etäisyydestä tukiasemaan, signaalin matkalla olevista esteistä ja kunkin operaattorin tukiasemakohtaisesta yhteysmäärästä.

Operaattorien omista peittokartoista saa käsi­tyksen siitä, missä eri operaattoreiden 4G-palvelut eivät toimi. Datavirran voimakkuuden voi arvioida etsimällä lähimpien mobiilimastojen sijainnit maanmittauslaitoksen Karttapaikka-palvelusta.

Tukiaseman merkki on tällainen:

Vielä tarkemmin, ja operaattorikohtaisesti, tukiasemien peittoalueet löytyvät yhteisöllisestä cellmapper.net-palvelusta.

3. Nettiyhteys mökille: valokuitu on paras

Tietoliikenneyhteyksistä tehokkain ja luotettavin on valokuitu. Suomessa rakennetaan tietoyhteiskunnan infrastruktuuria, ja tästä pääsevät hyötymään myös tuhannet mökkiläiset. Valokuituverkon rakenta­mista haja-asutusalueille tuetaan valtion varoin.

Tukitoimista mökkiläinenkin saa täyden hyödyn, kun liittyy kunnan tai kuntayhtymän valokuituhankkeeseen jo verkkoa rakennettaessa. Esimerkiksi osuuskunta Kymijoen Kylä­kuidun hankeaikainen liittymä maksaa 1  990 euroa. Hintaan sisältyy jopa 30 kilometrin oma valokuitu.

Myöhemmin ­liityttäessä hinta on tuo 1 990 euroa + 11 euroa ­metriltä. Kuitu kaivetaan maahan lähimmältä liityntä­pisteeltä, joita on 1–5 kilometrin välein. ­Niinpä jo yhden kilometrin mittaisen kuitukaapelin asentaminen maksaa 12 990 euroa.

4. 5G ei pelasta mökkinettiä

Ensimmäiset 5G-yhteydet ovat käytännössä vain vähän nopeampia kuin nopeimmat 4G-yhteydet. Aluksi mennään 3,5 GHz:n taajuudella, ja iso nopeusharppaus tehdään vasta, kun otetaan käyttöön 30 GHz:n taajuusalue.

Nettikäyttöön 5G ei välttämättä tuo mitään ­parannusta, 4G riittää lähes kaikkeen yksityiseen tietoliikenteeseen. Merkittävämpi parannus onkin yhteysviiveen eli latenssin pieneneminen jopa yhteen millisekuntiin. Suurin hyötyjä tuosta on Iot eli esineiden internet. Erilaiset sensorit voivat tuottaa dataa tekoälyn rouskuteltavaksi käytännössä ilman viivettä.

30 GHz:n verkon suurin ongelma on signaalin lyhyt kantama ja heikko esteiden läpäisy­kyky. Korkeataajuuksinen 5G-signaali läpäisee tiiviitä seinä- tai ikkunarakenteita todella huonosti. Tarvitaan erillinen sisäverkko ja siihen ulko­puolinen antenni hoitamaan yhteys lähimpään 5G-tukiasemaan.

5. Nettiyhteys mökille: kunnon kupari välittää yhä

Jos mökillä on tallella lankapuhelinliittymän kaapelointi, digitaalinen ADSL- tai VDSL-yhteys voi olla hyvä vaihtoehto. Valo­kuidun kilpailijaksi niistä ei ­silti ole, sillä puhelinlinjat eivät ­tule kovin hyvin toimeen korkeataajuisten signaalien kanssa.

Nykyisin käytettävällä ADSL2+-­standardilla yhteys voidaan muodostaa jopa 9 kilometrin linjapituudella, mutta suurin nopeus jää ­kauas 24 Mb/s maksimista.

VDSL2 on vielä ronke­limpi. Signaali tuodaan lähimmälle keskittimelle valokuidulla, ja siitä eteenpäin puhelinpistokkeeseen saa olla korkeintaan kilometrin kuparijohto. Liittymän nopeus hidastuu jo muutaman sadan metrin jälkeen.

6. Kaapelilla on väliä

Jos yhteys ei ole niin vakaa ja nopea kuin pitäisi, kannattaa vielä tutkia laitteita yhdistävät kaapelit. Vaikka ethernet-piuhat ovat pysyneet päällisin puolin samanlaisina vuosien ajan, mitä tahansa miljoonalaatikosta löytynyttä johtoa ei kannata ottaa käyttöön.

Datakaapelit on jaoteltu kehitysasteensa mukaan kategorioihin. Jos mökiltä löytyneen kaapelin vaipassa lukee Cat4 tai Cat5, sitä voi käyttää katiskan merkkikellukkeen kiinnittämiseen.

Cat4-kaapeli välitti ihanneoloissa dataa noin 10 Mb/s, Cat5 oli vikkelämpi, mutta sen ongelma oli ylikuuluminen eli häiriösignaalit ­samassa kaapelinipussa olevien johdinten välillä. Jos kaapelin kyljessä lukee ­Cat5E (Enhanced) tai Cat6, se on riittävä mihin tahansa yksityiskäyttöön.

Lue myös: Ota kantaa: Voiko pärjätä ilman nettiä ja älypuhelinta?

7. Nettiyhteys mökille huononi remontin jälkeen

Moni mökki rakennetaan tai remontoidaan yhtä energiatehokkain rakennusmenetelmin ja -materiaalein kuin omakotitalo. Ja: ”…uusien energiatehokkaiden talojen rakenteet vaimentavat radiosignaalin jopa sadasosaan siitä, minkä 10 vuotta vanhat rakennukset päästävät läpi.

Noin kerrotaan Traficomin julkaisemassa oppaassa matkapuhelinverkkojen sisätilakuuluvuudesta. Suurimpia syyllisiä ovat selektiivilasien ja polyuretaanieristeiden metallipinnoitteet.

Kuuluvuusongelma voidaan ratkaista eristämällä ulkoseinien tietyt kohdat metallikalvottomilla eristeillä tai käyttämällä erityisiä Signal Window -ikkunoita. Näin tehdään rakennuksen vaippaan radioteknisiä aukkoja.

Ongelma voidaan ratkaista myös rakentamalla sisäantenniverkko. Napataan signaali antennilla ulkona ja tuodaan se kaapelilla sisään, missä se jaetaan langattomasti tai ethernet-kaapeloinnilla.

Juttu on julkaistu Maalla-lehdessä 6/2020.

Kommentoi

Kommentoi juttua: Millainen nettiyhteys mökille – valokuitu vai 4G? Ota huomioon nämä 7 tärkeää seikkaa

digi-info

HALOO! ”4. 5G ei pelasta mökkinettiä

Ensimmäiset 5G-yhteydet ovat käytännössä vain vähän nopeampia kuin nopeimmat 4G-yhteydet. Aluksi mennään 3,5 GHz:n taajuudella, ja iso nopeusharppaus tehdään vasta, kun otetaan käyttöön 30 GHz:n taajuusalue”.

Ensimmäinen näistä kantaa 200-500 metriä mastosta, jälkimmäinen ylempi taajuus 30-300m suurimmalla sallitulla teholla (mikro- ja picotukiasemia), ei mitään maaseutujen ja haja-asutusalueiden taajuuksia vaan keskustakortteleita kattavia pien verkkoja eli taajamatukiasemia ainoastaan molemmat! Suosittelen hankkimaan asiantuntijakonsultaatiota teknologiajuttuihin.

Maaseutujen tukiasemataajuudet tullee huutokauppaan vasta 2 vuoden päästä nykysten lupien päättyessä ja sijoittuvat 600-900MHz välimaastoon sekä entisten 3G verkkojen päälle elisalla. Niitä ei ole vielä siis olemassakaan ja on spekuloitu kustannuksista ettei kesämökeille koskaan tulekaan!

Suomessa 5G verkkoja on operaattorista riippuen 6-30 taajamakorttelin alueella, eli ei juuri missään vielä pariin vuoteen ja lähes kaikki läpi-/kauttakulkukaupungeissa.

digi-info

Juuri missään ei enää ole, maakunnissa kupariverkot on kuorittu sähköverkkojen uusimisen myötä kun kaapeleita vedetään maahan ja operaattorit ei enää investoi kupariensa uusimisiin vaan sähköyhtiöt vetää valokuituja tilalle. Taida edes uusia liittymiä saada kuin hybridinä mokkula mukana samasesta syystä, jos ollenkaan. Päijät-Hämeessä viimeisetkin kuparit tippuu pylväistä kuluvana vuonna jollei jo edellisenä aikataulujen mukaan. ADSL lankapuhelinkaistoja ei siis enää juuri missää maaseudulla saa, niidenkin lähetyssuuntanen nopeus on täysin riittämätön videoiden lähettämisiin 2020 … (FullHd-8K aikaan) ja latausnopeus ei riitä välttämättä 4K streamiinkaan. Uusia puhelinliittymiä ei ole kupariverkkoon myyty vuosiin Päijät-Hämeessä, vanhuksia huijattiin mobiiliin ja sulkemaan lankaliittymät suorastaan tahallaan takavuosina, eikä niitä enää saanut sen koommin avattua.

Materiaalien läpäisy heikko

Nuo ei myöskään läpäise materiaaleja eli kuulu sisälle kovin hyvin, edes väliseinän läpi – mitä korkeampi taajuus, sitä suurempi vaimennus. Nykyset energialasit sisältävät metallihiukkasia jotka vievät läpäisykyvyn, remontissa kannattaa hankkia antennilasit tai kehykset ikkunoihin ilmiön kiertämiseksi.

Tukiaseman merkki?

2. Pelkkä kuuluvuus ei riitä

”Operaattorien omista peittokartoista saa käsi­tyksen siitä, missä eri operaattoreiden 4G-palvelut eivät toimi. Datavirran voimakkuuden voi arvioida etsimällä lähimpien mobiilimastojen sijainnit maanmittauslaitoksen Karttapaikka-palvelusta”. Ei saa, niissä on lapinlisää kunnolla, mutta nettitutka.fi ja sen sovellus auttavat vahvimman operaattorin löytämisessä ja kioskilta voi hakea prepaid liittymän testaamiseen muutamalla eurolla kullekin operaattorille, välttyä huonoilta sopimuksilta testaamalla mitä tupaan tulee..

Tukiaseman merkki on oikein, mutta se ei kerro onko se 2G, 3G, 4G tai 5G vai muu antennimasto, paikallinen vahvistinmasto vaikka tv- tai sähköjen ja junien ohjaustekniikkaan tai amatööriaseman masto. Näkemälläkään et voi olla varma, koska on dipoli-, kupoli- ja paneeliantenneja kuhunkin käyttöön. Harava-antennia näkee useammin kauko-ohjausverkoissa ja vaikka tv-vahvistin tai relenointimastoissa (SYJ verkot).

Sinun täytyy kommentoidaksesi.