Nuoripari perusti myllyn – nyt Krannin tilan tuotteita himoitsevat sekä kotileipurit että huippukokit

Anne Lukanalla ja Olli Lukkarisella riittää joulun alla kiirettä, kun sekä kotileipurit että huippukokit himoitsevat Krannin tilan viljatuotteita.

Mikä tuuri! Juuri tänä aamuna, kun Krannin tilalla Nurmijärven Lepsämän kylässä valmistaudutaan tärkeään joulunalustapahtumaan, pihapiiri saa kauniin valkoisen lumivaipan.

Lue myös: Elämänmuutos ja alanvaihto nelikymppisenä: maisterista puusepäksi

Lumeen jääneistä jäljistä näkee, että vanhassa navetassa sijaitsevassa pakkaamossa ollaan jo työntouhussa. Kauniin jugendhenkisen päärakennuksen portailta on lakaistu niin ikään lumet. Koristellakin on ehditty: sypressit toivottavat vieraat lasikuistin kautta peremmälle.

Talon emäntä, Anne Lukana, 33, touhuaa vastikään remontoidussa keittiössä. Vaikka kello näyttää vasta aamuyhdeksää, hän on ollut jo toimelias. Valmistunut on jo maustekakku, pataleipä ja joulutorttuja. Ohrapuuro kypsyy uunissa. Kaikki on tehty oman tilan jauhoista ja ryyneistä, tietenkin.

Myös ruokasalin ja salin puolella on täysi joulu. Upea kuusi – Olli-isännän itse kasvattama ja kaatama – on koristeltu paraatipaikalle, ja ruokapöytä on katettu kauniisti.

Kaunis kuusi ruokasalissa on Olli-isännän itse kasvattama.

”Olen luonteeltani puuhakas”, Anne virnistää selityksen ja nostaa ohrapuuron uunista.

Energialle täällä onkin käyttöä. Krannin tila on ollut Annen puolison, Olli Lukkarisen, 38, suvun hallussa jo pitkään. Tilan juuret ulottuvat vuoteen 1558 asti, ja jo vuosisatoja täällä on viljelty viljaa.

Krannin tilan isäntäpari Anne Lukana ja Olli Lukkarinen tilan päärakennuksen edessä.

Krannin tilan isäntäpari Anne Lukana ja Olli Lukkarinen tilan päärakennuksen edessä.

Annen ja Ollin yhteinen, ja vieläpä ensimmäinen yhteinen koti siitä tuli vajaa kuusi vuotta sitten, kun Ollin vanhemmille valmistui eläketalo kylänraitin toiselle puolelle.

Annen tultua perinteikkäällä tilalla on alkanut aivan uusi vaihe. Enää tilan vilja ei päädy suuriin teollisuuslaitoksiin ja sitä kautta markettien bulkkitavaraksi, vaan nyt sitä himoitsevat maan parhaat kondiittorit ja kokit.

Miten näin pääsi käymään?

Ensin jauhoilla hurmattiin oma kylä

Omasta viljasta leivottu leipä maistui taivaalliselta, aivan erilaiselta kuin kaupan leipä.  Näin Anne muistaa lapsuudestaan.

Hän on kotoisin niin ikään maatilalta Lopelta. Siellä lähiruoka ei ollut 1980-luvulla trendikästä, se oli arkipäivää. Jauhot saatiin tilan omasta viljasta, ja jyvät jauhatettiin naapurikylän myllyssä. Liha tuli omasta sonnista tai kalkkunasta, joten pihvillä oli nimi – ja se oli luontevaa. Jos Anne sai joskus suuhunsa kaupan jauhelihasta tehtyjä pullia, ne maistuivat aina kummallisilta.

Kun nuorenparin ensimmäinen oma viljasato Krannin tilalla kypsyi, Anne muisti lapsuutensa makuelämykset ja sai idean. Hän tiesi Nummi-Pusulassa sijaitsevan pienen ja perinteisen Töllin myllyn, jonne saattoi viedä jauhatettavaksi omia jyviä.

Krannin tilan tuoteet tulevat olemaan jatkossa luomua, sillä tila on siirtymässä luomutuotantoon.

Krannin tila on siirtymässä parhaillaan luomuviljelyyn.

Ensimmäisestä jauhoerästä Anne leipoi pullaa ja valmisti kaurahiutaleista puuroa. Kylään tullut ystävä maistoi tuotoksia ja totesi Annen aavistuksen oikeaksi. Maku oli hyvä. Todella hyvä.

Lähde kylän myyjäisiin myymään näitä jauhoja, kaveri vinkkasi.

Anne lähti, ja lepsämäläiset ostivat innokkaina oman kylän viljatuotteita. Pian Anne kuuli vastaperustetuista, lähiruokaan erikoistuneista Reko-piireistä, joiden kautta kuluttajat voivat tilata lähiruokatuottajilta ruokaa suoraan ilman välikäsiä.

Nyt omien viljojen jatkojalostus ja suoramyynti ovat olleet oikeaa liiketoimintaa jo pari vuotta. Anne on yrityksen toimitusjohtaja ja hänellä on pakkaamossa yksi vakituinen työntekijä ja satunnaisia lisäkäsiä.

Yrityksellä on hieno graafinen ilme, jonka on suunnitellut Annen graafikkopikkuveli Teemu Lukana.

Krannin tilan kaurajauhopussi

Krannin tilan viljatuotteiden graafisen ilmeen on suunnitellut Annen veli Teemu Lukana.

Tuotteita myydään sekä Reko-piirien kautta että suoraan jälleenmyyjille, hotelleihin, kahviloihin, leipomoihin ja ravintoloihin. Esimerkiksi huippukokki Hans Välimäki käyttää Krannin viljatuotteita ravintola Palacessa.

Kasvavaan kysyntään vastatakseen Anne ja Olli tekivät viime talvena ison investoinnin: pihapiiriin, entiseen viljankuivaamoon avautui oma Krannin tilan kauramylly. Nyt omilta pelloilta puiduista kauroista valmistuvat kaurahiutaleet ja kaurasuurimot omassa myllyssä.

Ollin vastuulla on viljely, ja siinäkin puhaltavat muutoksen tuulet. Tilalla alkoi luomutuotannon ensimmäinen siirtymäkausi viime keväänä. Yhteistyötä tehdään naapuritilan kanssa.

”Uskon, että suomalainen ruoka on puhdasta, mutta silti torjuntaaineiden käyttö mietityttää. Niiden kanssa pelaaminen ei voi olla viljelijälle turvallista. Luulen, että torjunta-aineille käy kuin esimerkiksi tupakalle, jota sai polttaa aikoinaan lentokoneissa ja kaupoissa. 40 vuoden kuluttua ihmettelemme, kuinka kukaan on voinut viljellä mitenkään muuten kuin luomusti”, Anne sanoo.

Emännällä ja isännällä kaksi työtä

Kuistilta kuuluu kopinaa. Olli saapuu kotiin. Takana on jo yksi työpäivä  muualla, mutta toinen odottaa kotona. Sekä Ollilla että Annella on myös toinen ammatti.

Metsätalousinsinööriksi opiskellut Olli työskentelee neuvonta-asiantuntijana Stora Enso Metsällä. Työ on liikkuvaa ja joustavaa ja sitä voi tehdä myös etänä, joten tilan pito onnistuu samalla.

Anne taas viimeistelee terveystieteiden väitöskirjaa, joka käsittelee vuoden 1918 vankileireillä viruneiden punavankien terveysoloja. Tutkimustyötä hän tekee apurahan turvin tilan liiketoiminnan kehittämisen ohella.

Lisäksi hän on äitinsä ja veljensä rinnalla osakkaana omalla sukutilallaan Lopella.

”Ja on minulla yksi muukin projekti”, Anne myöntää.

Hän on hiljattain ostanut Lopelta vanhan kanttorilan. Se remontoitiin viime keväänä pariskunnan vapaa-ajankodiksi, mutta sitä vuokrataan myös juhlatilaksi.

Huh, miten tuohon kaikkeen voi aika riittää?

Tekemällä töitä aamusta iltaan, Anne vastaa.

Annen työpäivä alkaa kahdeksan maissa, kun Virve Degerlund saapuu pakkaamoon töihin. Hänen kanssaan Anne käy läpi päivän tilaukset ja työsuunnitelman. Iltapäivään asti Anne joko huhkii viljatuotteiden myynnin ja markkinoinnin parissa, tekee tuotejakeluita tai toimistotöitä.

Kolmena iltana viikossa kalenterissa ovat Reko-ajot, sillä tilan tuotteet ovat mukana yli 20 Reko-piirissä. Niinä päivinä työpäivä päättyy iltakymmeneltä. Viikonloppuisin Olli lastaa ja pakkaa viljakuormia ja tekee myllytyksiä ja Anne tekee yrityksen hallinnollisia töitä.

”Meillä on Ollin kanssa keskinäinen vitsi, että jos toinen tulee sisälle ennen iltayhdeksää, niin toinen sanoo, että jäikö sulla työpäivä tänään vähän vajaaksi”, Anne virnistää.

He jaksavat, koska yrityksen kehittäminen on niin kiinnostavaa.

”Tavoitteena on, että mitään ei menisi omasta pellosta enää teollisuuden käyttöön. Kapasiteettia on vielä. Kaikki, mitä tässä voimme saavuttaa, on niin mielenkiintoista”, Anne sanoo.

Ja ne yrittäjän hyvät hetket, ne ovat Annen mukaan lähes tajunnanräjäyttäviä kokemuksia.

”Se, kun asiakas lähettää meiliä, että meidän hiutaleista syntyy parasta kaurapuuroa ikinä. Tai kun kondiittorimestari loihtii meidän jauhoista upean taideteoksen. Tällaisten asioiden takia teemme tätä työtä.”

Joulu tulee työntouhussa

Kuusen koristeet kimaltavat salissa hämärtyvässä joulukuun päivässä. Huvilamainen päärakennus on ihastuttava: kauniisti remontoitu ja hyvällä maulla sisustettu. Anne on yhdistänyt sisustuksessa perintöhuonekaluja muutamiin moderneihin klassikoihin. Ollin vanhemmat olivat tehneet talossa perusteellisen remontin, jota nuoripari on viimeistellyt.

Anne silittää hellästi salin biedermeier-tyylistä sohvaa. Se on hänen ja Ollin ensimmäinen yhteinen hankinta. Ei ihan tyypillistä kolmekymppisille!

”Olemme aina tykänneet Ollin kanssa vanhoista huonekaluista ja arvostamme suomalaista käsityötä. Lapsuudenkodissanikin on vanhoja talonpoikaishuonekaluja. Uudet huonekalut ovat välttämätön pakko. Toki keittiön haluan olevan moderni.”

Krannin tilan olohuone on sisustettu vanhoilla huonekaluilla ja moderneilla klassikoilla.

Anne on yhdistänyt sisustuksessa vanhoja huonekaluja moderneihin klassikoihin.

Jouluun tilalla valmistaudutaan, kuinkas muutenkaan, työn lomassa. Edellisvuonna joulu tuli tehtyä, kun Anne keksi järjestää kyläläisille joulukorttitalkoot. Tänä vuonna joulutunnelma loihditaan sekä kotiin että vapaa-ajanasuntoon Kanttorilaan. Pakkaamossa voi vierailla jouluostoksilla perjantai-iltaisin. Samalla voi nauttia Annen leipomista jouluherkuista ja glögistä.

”Tykkäisin tehdä itse jouluruoat alusta alkaen, mutta tänä vuonna siihen ei ole aikaa. En kuitenkaan ota siitä paineita. Joulu tulee siitä, että keitän aattona puuron, kuuntelemme  joulurauhanjulistuksen, käymme saunassa ja ehkä yökirkossa Lopella”, hän suunnittelee.

Mutta nyt puuhakkaan emännän on päästävä jatkamaan töitä. Pakkaamossa odotetaan jo apua. Lisäksi pitää päivittää somea, purkaa meilisumaa, suunnitella seuraavan viikon Reko-ajoja ja leipoa kakkuja huomiseen tapahtumaan…

Anne jaksaa, sillä huomenna se voi taas tulla: tajunnanräjäyttävä palaute kaurapuurostaan hurmaantuneelta asiakkaalta.

Leivo Krannin tilan Anne-emännän herkullisilla ohjeilla:
Krannin tilan suussasulavat lusikkaleivät
Mausteinen kakku Krannin tilan tapaan

Krannintila.fi, Facebookissa: Krannin tila & kauramylly. Tilamyymälä palvelee perjantaisin kello 16–19.

Artikkeli on julkaistu Maalla-lehdessä 11/18. Haluatko lukea lisää ihania tarinoita maalaiselämästä ja inspiroitua kauniista maalaiskodeista? Tilaa lehti nyt tarjoushinnalla!

Avainsanat

Keskustelu

Kommentoi juttua: Nuoripari perusti myllyn – nyt Krannin tilan tuotteita himoitsevat sekä kotileipurit että huippukokit

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

X