Itseoppinut veistäjä Timo Aro-Heinilä rakentaa hirsitalon käsin

Kun hirrenveistäjä Timo Aro-Heinilä lähtee ostamaan puuta, hän valitsee itse metsästä männyt ja kuuset. Siten saa materiaalia, jonka käyttäytymisen tuntee tarkasti.

Kymmenen vuotta sitten Timo Aro-Heinilä, 38, koki uskomattoman hetken: hän oivalsi olevansa erittäin taitava hirrenveistäjä. Tilanne oli lähes mystinen, sillä harva meistä voi äkkiä hoksata: olen kuin syntynyt tekemään tätä hommaa. Niin Timolle kuitenkin kävi.

Hän oli rakentamassa perheelleen kotia Naantalin Livonsaareen, vasta perustettuun yhteisökylään. Mikään odottamaton ilmestys hirrenveistotaito ei toki ollut, Timo oli aina ollut kätevä käsistään. Ei kai muuten tulisi alkaneeksi rakentaa hirsitaloa käsin.

Ensin Livonsaareen syntyi saunarakennus, sen jälkeen asuintalo. Sen kehikon Timo veisti yhdessä Hanna-vaimonsa isän kanssa.

Taloa veistäessään Timo koki voimakkaasti, että tätä hän haluaa tehdä ammatikseen.

Pitkään kyteneet pohdinnat antoivat varmuutta lähteä uudelle alalle. Timo ja Hanna olivat aiemmin harjoittaneet luomuviljelyä tilallaan Eurajoella, mutta taloudellinen tuotto ei vastannut valtavaa työmäärää. Muutto Livonsaareen vauhditti ammatinvaihtoa.

Hirsi-Timon työnnäyte, yksityiskohta

Livonsaaren yhteisökylän rakennuksissa on upeita, yllättäviä yksityiskohtia.

Taloja omaan kylään

Livonsaari on maatilalle perustettu samanhenkisten ihmisten yhteisökylä, jossa on 18 taloutta. Kukin perhe asuu omassa ruokakunnassaan, omissa taloissaan.

Samanmielisyys voi tosin olla harhaanjohtava sanavalinta. Kyse on ehkä enemmän siitä, että kylään muuttaneet ihmiset haluavat asua luonnon rauhassa ja saada elämäänsä hieman tavallista asumismuotoa enemmän yhteisöllisyyttä. Lisäksi moni arvostaa sitä, että maatila tuottaa yhteisölle ruokaa.

Timon ja Hannan kodikas koti

Hannan ja Timon itse tehty kodikas talo on täynnä Timon toteuttamia yksityiskohtia.

Ekologisesta ajattelutavasta kielii muun muassa se, että talot ovat uusiutuvalla energialla lämpiäviä hirsi- ja puutaloja, ja kylässä suositaan aurinkoenergiaa. Pihoilla ei ole nurmikenttiä eikä niillä pörrää ruohonleikkureita.

Miljöö on täydellinen Timo Aro-Heinilän Hirsitikka-veistämön tyyssijaksi.

”Työ on hidasta. Veistän neljä tai viisi rakennusta vuodessa.”

Useimmat niistä ovat saunarakennuksia, mutta lisäksi Timo on rakentanut myös asuintaloja ja työtiloja.

”Jälki on aina huolellista ja laadukasta. Parasta mitä voi olla”, Timo sanoo eikä puhu lämpimikseen. Yhteisökylässä ja hirsiveistämön alueella komeilevat hirsiaihiot, rakennukset, niiden muodot ja uskomattomat yksityiskohdat näyttävät, että ammattiylpeydelle on perusteet.

Oppinsa hirrenveistoon Timo on hakenut tekemällä, mutta myös tutkimalla.

”Olen lukenut kymmeniä alan teoksia ja tutkinut aihetta laajasti netistä. Suuri osa tiedosta on ulkomailta. Itsekin olen nyt tehnyt veistovideoita nettiin. On tärkeää jakaa tietoa.”

Kaarevat muodot innostavat

Mikä hirrenveistossa jaksaa kiehtoa?

”Se, mihin kaikkeen hirttä voi käyttää. Ja millaisia muotoja siitä voi tehdä. Sellaisiakin, joita ei ole totuttu näkemään. Muotoja, joita kukaan ei ole keksinyt tai kokeillut tai osannut tehdä aikaisemmin.”

Erityisesti kaarevat muodot kiinnostavat Timoa.

Erilaiset nurkkatyypit

Kuivuessaan kiristyviä nurkkatyyppejä.

”Esimerkiksi hirsiholvi on ihan mahdollinen tehdä. Kiinnostun myös abstraktista hirsitaiteesta. Hirsirakentamisessa on paljon potentiaalia.”

Hirren työstäminen ei ole mitään näpertelyä. Se vaatii voimaa, vaikka Timolla onkin käytössään parhaat mahdolliset työkalut.

Työkalut ovat kuitenkin käsityökaluja, ellei isojen hirsien nosteluun tarkoitettua torninosturia oteta lukuun.

Voimaa vaativa, hikinen uurastus yhdistettynä luovaan, mutta millintarkkaan suunnitteluun ja toteutukseen muodostavat veistäjälle täydellisen yhdistelmän.

”Olen tässä parhaimmillani. Uppoudun työhön ja väsyneenäkin jaksan jatkaa kesken jäänyttä projektia.”

Vaimon mielestä Timossa yhdistyy taiteilija ja insinööri.

”Harvassa ihmisessä ne ovat samassa paketissa”, Hanna sanoo ja näyttää miehensä veistämiä kauniita yksityiskohtia, leikkauksia ja koristeita hoitotilansa seinillä.

Hanna Aro-Heinilä on kansanparantaja, ja Timo on veistänyt hänen työtilanaan toimivan hirsirakennuksen. Se on sekä tekijänsä että käyttäjänsä näköinen.

Myös Aro-Heinilöiden koti avarine tupakeittiöineen ja puisine erikoisuuksineen on rakentamisen ja suunnittelun taidonnäyte. Seinää koristaa Timon tekemä ikoni.

Puut metsästä yksitellen

Hirrenveistäjän työ alkaa metsästä. Laadukasta puuta hirsirakentamiseen ei saa mistä tahansa. Timo ostaa puuta metsänomistajilta niin, että hän kulkee itse metsässä valitsemassa sopivimmat rungot.

Hirren paksuus on 150 millimetristä jopa 300 millimetriin. Hirsiksi veistettävät männyt ja kuuset ovat yleensä yli satavuotiaita. Ne on kaadettava talvella ja kuivatettava rakentamista varten.

Sopivaa puuta on vaikea saada Etelä-Suomen alueelta. Vielä sitä on kuitenkin riittänyt Timon tarpeisiin.

Rakentamisessa on otettava huomioon monta seikkaa. Materiaali täytyy tuntea.

Hirsi-Timo hirsinosturi

Käsityö saa seurakseen nykyaikaisiakin menetelmiä. Hirsinosturi on yksin työskentelevälle ehdoton kaveri.

”Kun rakennan ulkotiloissa, pitää ottaa huomioon puun kastuminen ja turpoaminen ja kaikenlainen vääntyily. Siksi puun valinnalla jo metsässä on merkitystä.”

Timo rakentaa hirsikehikon veistämön pihassa. Sitten kehikko puretaan ja kuljetetaan kohteeseen, missä Timo rakentaa sen uudelleen. Lämpimiin rakennuksiin hän tekee nurkkasalvokset, jotka kiristyvät kuivuessaan.

”On tärkeää, että rakennus on täydellinen myös uudelleen rakennettaessa. Tätä kaikkea ei voi oppia kuin tekemällä paljon.”

Oma veistoateljee

Massiivihirsirakentamista käsityönä tekee Suomessa vain parikymmentä yrittäjää. Teollinen hirsirakentaminen tarkoittaa usein lamellihirttä, jossa kokonaisen puun sijaan hirsi valmistetaan liimaamalla useampi puu yhteen.

Jos käytetäänkin kokonaista, teollisesti sahattua puuta, hirren paksuus on usein ohuempi. Siitä tehdään rakennuksen kehikko, mutta lisäeristyskerros on tarpeen.

Luontoaiheiset koristeleikkaukset

Koristeleikkaukset tai reliefit syntyvät esimerkiksi moottorisahalla.

Parhaillaan Timo rakentaa veistämön pihalle kolmeseinäistä rakennusta, jotta veistäminen onnistuisi säästä riippumatta. Rakennukseen tulee vapaata korkeutta 8,5 metriä, joten suurtenkin rakennusten tekeminen siellä on mahdollista. Juuri suurten, monikerroksisten rakennusten tekeminen kiinnostaa Timoa tällä hetkellä.

Hirsistä rakennustaan hän kutsuu veistoateljeeksi. Se kertoo jotain tulevaisuuden tavoitteista ja siitä, miten Timo kokee itsensä.

”Mieluummin olisin taiteilija kuin hirrenveistäjä. Materiaalina hirsi on kiinnostavin.”

Juttu on julkaistu Maalla-lehdessä 2/17.

Keskustelu

Kommentoi juttua: Itseoppinut veistäjä Timo Aro-Heinilä rakentaa hirsitalon käsin

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

X