Ranskalaispariskunnan elämänmuutos: Pariisista Posiolle matkailuyrittäjiksi

Ranskalaiset Catherine ja Thierry Chevillard kyllästyivät Pariisin kiireeseen ja muuttivat Posiolle. Pian he tuovat sinne muitakin kiireisiä maanmiehiään, lomalle rauhaan ja hiljaisuuteen.

Pariisissa lumi ei tuntunut näin kevyeltä ja puhtaalta, Thierry Chevillard, 50, miettii kolatessaan lunta punaisen hirsitalon edessä Posiolla.

Kun entisessä kotikaupungissa pyrytti, lumi pysäytti junat ja pidensi ajomatkaa jo valmiiksi ruuhkan tukkimilla moottoriteillä. Thierry ei ole helposti hermostuvaa tyyppiä, mutta kun 12 kilometrin työmatka Pariisin pohjoispuolelle kesti ruuhkien takia pari tuntia, hän huomasi stressaantuvansa. Pahimmillaan työmatkoihin meni neljä tuntia päivässä.

Posiolla ruuhkaa on vain lintulaudalla. Lumi on kuin iso peitto, joka suojaa joka puolelta.

Thierry on asunut vaimonsa Catherinen, 50, kanssa Posiolla nyt reilut neljä kuukautta. Työ isossa yrityksessä urheilutapahtumien järjestäjänä ei ollut enää opettanut mitään uutta. Niinpä Thierry Chevillard päätti muuttaa luonto- ja urheiluharrastuksensa työksi.

Nyt Chevillardit rakentavat omaa matkailuyritystä keskelle koillislappilaista metsää. Pariisiin jäivät töiden ja asunnon lisäksi myös pariskunnan 19- ja 21-vuotiaat pojat.

Ensin lähti Thierry

Päätös Lappiin muutosta syntyi viisi vuotta sitten. Siihen tarvittiin vain muutama minuutti. Mene, sanoi Catherine heti, kun Thierry ilmoitti haluavansa lähteä Suomeen, koska aikoi opiskella siellä eräoppaaksi.

Thierryn lähdettyä Catherine jäi heidän kotiinsa, Pariisin liepeillä sijaitsevaan Saint Mandé -nimiseen kylään, ja alkoi valmistautua muuttoon henkisesti. Myös hän oli elämänmuutoksen tarpeessa.

Catherinen arki Saint Mandéssa oli monilta osin idyllistä. Hän pystyi tekemään työtään, graafista suunnittelua, kotona omaan tahtiin. Asunto oli rauhallisella paikalla aivan puiston vieressä.

Pariisissa käydessä kiire kuitenkin tarttui. Catherine huomasi juoksevansa muiden mukana metroon. Ihmisvilinä näkyi Saint Mandéssakin: asukkaita on vain reilut 20 000, mutta he ovat pakkautuneet pienelle alueelle.

Väljempi elämä oli tullut tutuksi Helsingissä, jossa pariskunta oli vieraillut usein Catherinen veljen luona. Tämä on asunut Suomessa jo yli kymmenen vuotta.

Lappi on kuitenkin kaukana Helsingistä – myös henkisesti.

Pitkäaikainen unelma

Thierrylla ja Catherinella ei ole Lapissa sukulaisia, ja metsän keskellä ilman naapureita eläessä luonto on paitsi kaunis myös raaka. Se haastaa niin kehon kuin mielenkin

Unelma pohjoisesta on kuitenkin ollut olemassa jo yli 30 vuotta. Se alkoi Kuusamon Karhunkierrokselta, jonka Thierry vaelsi 18-vuotiaana.

Yhteisen kosketuksen Lappiin pariskunta koki matkatessaan Kilpisjärven kautta Norjaan ja sieltä Inariin. Palatessaan Helsinkiin Thierry kuuli langoltaan, että Tampereella järjestetään eräopaskoulutusta englannin kielellä.

Suunnitelmat alkoivat konkretisoitua, kun Thierry lähti harjoitteluun pieneen matkailuyritykseen Ylitorniolle. Hänen silmänsä avautuivat. Valtaosa matkailijoista näytti elävän aivan eri rytmissä kuin Lapin luonto ja sen ihmiset.

Thierry päätti, että tulevassa työssään hän haluaa asiakkaiden kokevan Lapissa saman kuin hän itse. Luonnon, joka avaa aistit ja rauhoittaa.

Mitä suku sanoo?

Ennen kuin pariskunta päätyi Posiolle, vaadittiin pitkä itsetutkistelun aika. Ensin päätöstä Lappiin muutosta koettelivat vanhemmat. Sekä Catherinen että Thierryn sisarukset asuvat ulkomailla, joten perhe-elämä sukujuhlineen pyöri pitkälti heidän perheensä ympärillä.

Pari järjesti vanhemmilleen tapaamisen kertoakseen muutosta. Kun Thierry ilmoitti lähtevänsä Tampereelle, seurasi pitkä hiljaisuus. Thierry tiesi, että hänen isänsä arvosti vakituisen työn tuomaa turvallisuutta, ja nyt isän sisällä kuohui. Mutta ennen kuin isä ehti sanoa mitään, Catherinen isä avasi suunsa.

Minusta tuo on hyvä idea, hän totesi kaikkien yllätykseksi. Pohdiskeleva ja syrjään vetäytyvä mies ymmärsi vävynsä haaveen.

Tämän jälkeen muut eivät enää kehdanneet tyrmätä ajatusta.

Epäilys iski

Mutta sitten alkoivat omat epäilyt. Sopivan paikan löytäminen Lapista osoittautui vaikeaksi. Pariskunta etsi paikkaa lähes kolme vuotta ilman tulosta.

Vihdoin Thierry kuuli, että Posion seurakunta oli myymässä leirikeskustaan. Catherine matkusti jälleen kerran Ranskasta Suomeen katsomaan potentiaalista kohdetta Thierryn kanssa.

He saapuivat Posiolle, ajoivat keskustasta luoteeseen ja tulivat hiljaiselle metsätielle. Sen varrella ei näkynyt yhtään taloa.

Tunne totaalisesta rauhasta nostatti kylmiä väreitä. He kuuntelivat lintuja ja joivat puhdasta vettä purosta. Paikka tuntui täydelliseltä. He toisivat kiireiset ranskalaiset tänne kokemaan hiljaisen luonnon.

Pankinjohtaja oli kuitenkin sitä mieltä, että yritys kannattaisi perustaa lähemmäs Rukan hiihtokeskusta. Thierry yritti turhaan selittää, että monet ranskalaiset etsivät nykyään rauhaa vastapainoksi hektiselle elämälleen. He eivät halua kaupunkia muistuttavaan hiihtokeskukseen.

Toisessa pankissa tärppäsi. Sen johtaja on vieraillut monesti Ranskassa sukulaisensa luona ja ymmärsi liikeidean.

Pian edessä oli ensimmäinen yö Posiolla. Riski oli otettu, ja nyt työ Lapissa todella käynnistyisi.

Tässä vaiheessa Catherine alkoi hermostua. Miten hän selviäisi metsän keskellä omien ajatustensa kanssa? Pelottaisiko pimeä? Ensimmäisen yönsä he kuitenkin nukkuivat sikeästi. Se oli merkki siitä, että päätös oli oikea. Samoin se, että hetki heidän saapumisensa jälkeen järvelle ilmestyi kaksi joutsenta.

Ihanat suomalaiset

Helmikuussa aurinko paistaa Posiolla horisontin yläpuolelta. Ensimmäinen kaamos alkaa olla takana, ja pariskunta ihmettelee, kuinka hyvin kaikki on mennyt. Elämisen rytmi ja monet tavat ovat muuttuneet paljon. Toisin kuin Ranskassa Thierry ja Catherine tekevät nyt ruokaa usein itse. He myös kuluttavat huomattavasti vähemmän.

Puhe uusista tavoista tuo mieleen Ranskaan jääneet ystävät. Suurin osa suhtautui kannustavasti kuullessaan isosta elämänmuutoksesta. Muuton jälkeen yhteiset puheenaiheet ovat kuitenkin vähentyneet. Ystävät elävät kiireissään suurkaupungissa, eikä siinä ole paljon yhtymäkohtia arkeen Lapissa.

Suurin yllätys ovat olleet posiolaiset. Catherine ja Thierry arvelivat, että vastassa olisi ennakkoluuloja, mutta kaikki heidän tapaamansa paikalliset ovat ottaneet heidän lämpimästi vastaan.

Catherine juuttui hiljattain autolla lumipenkkaan, ja paikallinen mies tuli heti hätiin. Tällaiseen avuliaisuuteen Catherine ei ole törmännyt Pariisissa.

Thierry vertaa posiolaisia ja suomalaisia amerikkalaisiin. Veljensä luona New Yorkissa vieraillessaan hän huomasi, että amerikkalaiset ovat alkuun ystävällisiä, mutta siihen kontakti sitten jää. Suomalaisiin on vaikea luoda yhteyttä, mutta kun se syntyy, se myös pysyy yllä.

Syyllisyys pojista

Pariskunnan sohva on pirtin penkistä, lastauslavasta ja vanhasta patjasta tehty viritelmä. Catherine ei tuonut yhtään tavaraa Pariisin-asunnosta. Ne saattaisivat nostattaa ikävän.

Syyllisyys poikien jättämisestä vaivaa häntä aika ajoin. Vanhempi pojista pärjää hyvin, sillä hän on löytänyt oman alansa ja on itsenäinen. Kuopus soittelee lähes päivittäin. Huolta on myös äidistä, joka asuu yksin Pariisissa.

Netin välityksellä toisen voi onneksi nähdä. Ilman nykyisiä yhteydenpito­välineitä he tuskin olisivat muuttaneet.

Joulunpyhinä pojat, Catherinen äiti ja Thierryn vanhemmat vierailivat Posiolla. Lapin kokeminen sai Thierryn isänkin vakuuttuneeksi projektista. Iloa varjosti se, ettei Catherinen isä ollut mukana. Hän kuoli ennen kuin tytär ehti löytää Lapista kotinsa.

Alkava kevät tietää paljon työtä. Edessä on iso remontti ja yritystoiminnan käynnistäminen. Ensimmäiset matkailijat tulevat jo kesällä.

Yksi Catherinen merkittävimmistä tähänastisista kokemuksista on pimeän pelon selättäminen. Aluksi hän ei uskaltanut kävellä metsässä yksin, mutta nyt hän samoilee siellä itsekseen pitkiä aikoja. Lappilaisessa metsässä Catherine kokee olonsa turvallisemmaksi kuin koskaan Ranskassa.

Keskustelu

Kaikki eivät uskaltaisi. Pariisi-Posio akselissa on niin suuri vaihto, että pitää olla kova sisäinen palo tehdä muutos elämään. Posiolla eläen tietää mitä ranskalaisille pitää näyttää ja mitä pitää tehdä tunteakseen pohjoisen olot ja rauhan.

Menestystä ja à plus tard!

Kommentoi juttua: Ranskalaispariskunnan elämänmuutos: Pariisista Posiolle matkailuyrittäjiksi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

X