
Remontoija, tunnetko kalkkimaalin? Se sopii erityisesti tulisijojen pinnoitteeksi
Kalkkimaalin kanan-munankuoren kaltainen kuultava pinta sopii erityisesti perinteisiin tulisijoihin.
Kalkkimaalin raaka-aine on louhittu kalkkikivi. Maalin valmistamisen ja käyttämisen aikana syntyy monimutkainen kemiallinen kiertokulku.
Kun kalkkikivi kuumennetaan miilussa yli tuhatasteiseksi, siitä poistuu haihtumalla hiilidioksidia. Samalla kivi haurastuu ja alkaa murentua jauhoksi. Seuraavaksi kiviainesta kastellaan vedellä, joka jälleen muuttaa kalkin kemiallista koostumusta ja rakennetta.
Vähäisellä vesimäärällä kasteltu kalkkikivi muuttuu kuivaksi jauhoksi ja runsaalla vedellä kasteltu paksuksi kalkkitahnaksi. Jauhona ja tahnana säilytettävä kalkki palautuu maalaamisen jälkeen kalkkikiveksi, kun kemiallisessa prosessissa on mukana kalkkia, vettä ja happea.
Jotta kalkkitahna ei kovetu varastoinnin aikana, sitä säilytettiin aikoinaan hapettomassa tilassa maakuopassa, ”haudassa”. Tästä tulee nimi hautakalkki.
Kalkkimaali on ohutta litkua, joka maalatessa värjää alustan hieman tummaksi. Muutaman maalikerroksen jälkeen se muuttuu peittävän valkoiseksi ja tekee munankuoren kaltaisen pinnan. Hengittävä maalipinta päästää uunissa olevan kosteuden haihtumaan ulos.
Kalkkimaalin tekoprosessi
Kalkkimaalia voi tehdä joko jauhoista tai kalkkitahnasta – tai ostaa valmista kalkkimaalia. (Tarkista, että se on tehty hautakalkista.)
Paras kalkkimaali syntyy miilupoltetusta hautakalkkitahnasta, jota on säilytetty hapettomassa tilassa kuukausia. Mikäli vanhan kalkilla rapatun uunin korjaamiseen tarvitaan laastia, sen on oltava kalkkilaastia.
Kalkkitahnasta voi valmistaa sekä laastin että maalin.
Maalin valmistaminen aloitetaan ottamalla hautakalkkisaavista kauhallinen kalkkitahnaa toiseen ämpäriin. Päälle kaadetaan vettä ja annetaan astian odottaa seuraavaan päivään. Näin syntyy kalkkivettä. Samasta ämpäristä voidaan kerätä kalkkivettä monta kertaa. Maali tehdään sekoittamalla kalkkivettä ja kalkkitahnaa.
Vanhan pinnan uusiminen
Kalkki kuivuu, kun kalkkitahna, ilman happi ja vesi reagoivat keskenään. Maalattava pinta ei saa kuivua liian nopeasti, vaan maalausalusta kastellaan ennen maalaamista ja maalauskertojen välillä.
Vanhan hieman likaantuneen pinnan saa siistiksi yhdellä tai kahdella maalauskerralla. Kalkkilaastilla rapatun pinnan ensikäsittelyyn tarvitaan kolmesta neljään maalauskertaa.
Kalkkitahnasta, vedestä ja hienosta hiekasta syntyy kalkkilaastia. 1900-luvun alkupuolelle asti kaikki rakennukset – Suomenlinnan muureja myöten – muurattiin kalkkilaastilla.
Kalkkimaali tarttuu hyvin vanhan kalkkimaalin päälle, kalkkilaastiin tai tiiliin. Ulkona kalkkimaalia ei voi käyttää betonipinnalla.
Tarkat maalinvalmistusohjeet ovat hautakalkkipurkin kyljessä.
Juttu on julkaistu Maalla-lehdessä 9/16.
Kommentoi
Kommentoi juttua: Remontoija, tunnetko kalkkimaalin? Se sopii erityisesti tulisijojen pinnoitteeksi