Perhe ajaa Ranskan maaseudulla vanhalla Dyanella.

Suomalainen Suska perusti majatalon vanhalle vuohitilalle Ranskaan

Suska Karjalainen ei ole koskaan pelännyt uusia alkuja. Kolme vuotta sitten hän pakkasi kotinsa New Yorkissa ja Helsingissä, muutti Ranskaan ja perusti puolisonsa Nicon kanssa matkailuyrityksen keskelle auringonkukkapeltoja.

Hetkinen. Onko tuo tie vai epävirallinen kärrypolku?

Happy Hamlet sijaitsee Lounais-Ranskan kumpuilevissa maisemissa.

Nico rakastaa Lounais-Ranskan kumpuilevia maisemia, jonne hän vie Happy Hamletin vieraita retkille.

Navigaattori ohjaa kääntymään oikealle, mutta renkaanjäljet auringonkukkapellon keskellä eivät vakuuta. Viimeisimmästä isommasta kylästä on jo tovi, ja Susanna ”Suska” Karjalaisen antamaan osoitteeseen näyttäisi edelleen olevan matkaa. Olisiko New Yorkissa ja Afrikan Djiboutissa viihtynyt kosmopoliitti todellakin asettunut näin syvälle maaseudulle?

Lue myös: Testiviesti muutti elämän: ”Minusta tuli teinin äitipuoli ja majatalon pitäjä Ranskaan”

Happy Hamletin vanhassa tallissa on paljon oleskelutilaa.

Vanha talli mukautuu monipuoliseen tekemiseen. Tila on tarkoituksella väljästi sisustettu, jotta siellä voidaan syödä, joogata, kokata levähtää Reizo-tyttären tapaan.

Uskottava se on – navigaattorin ohjeita tunnollisesti seuraamalla edessä avautuu Suskan lähettämistä kuvista tuttu näky: vanha rättisitikka ja holvikattoinen Quercyn kivestä rakennettu navettarakennus.
Ja tuolla aprikoosipuun alla näkyy talon emäntäkin aurinkoinen hymy kasvoillaan, valtava pajukori käsivarrella roikkuen.

”Bienvenu au Happy Hamlet!” Suska huikkaa ja muiskauttaa poskille sydämelliset suudelmat. Yhden molemmille poskille, kuten täällä Lounais-Ranskassa on tapana.

Lue myös: Ranskalainen kesäkeitto ja auringonkukkapistou

On keskipäivä ja aurinko paahtaa korkealta ja kovaa. Läheisen metsikön keskeltä kuuluva sammakonkurnutus peittyy hetkeksi innokkaan haukunnan alle, kun Lulu-koira rientää uima-altaalta isäntänsä Nico Prevotin kanssa vastaan vieraita.

Viini ja leipä tuodaan lähitilalta

Suska ohjaa tulijat vierastalon terassille, jolle on katettu aperitiivit: hauska kokoelma eriparisia sinisiä viinilaseja, pullollinen 20 kilometrin päässä tuotettua roseeviiniä ja lautasellinen pieniä lähituottajien vihannestahnoilla voideltuja leipäsiä.

Lue myös: Pinkki raparperimargarita ja kesäjuhlien muut raikkaat aperitiivit

Tekee heti mieli nojata lepotuolissa taaksepäin ja nauttia tunnelmasta.

Juuri sitä Suska ja Nico haluavat täällä The Happy Hamletissä vieraiden tekevänkin.

Haaveena hiljainen retriitti-piilopaikka

The Happy Hamlet on Suskan ja Nicon yhteinen projekti, joka sai alkunsa kolme vuotta sitten, hieman lentävällä lähdöllä.

Happy Hamlet -majatalon siniset ikkunaluukut.

Vierastalon ikkunaluukut on maalattu lähiseudun omista kasveista valmistetulla Bleu de Lectoure -maalilla.

Ranskassa syntynyt ja kasvanut Nico asui vielä tuolloin Afrikan koilliskärjessä Djiboutissa, jossa hän oli viettänyt lähes koko aikuisikänsä. Nico työskenteli ranskalaisessa turvallisuusalan yrityksessä ja veti opastettuja luontoretkiä. Kouvolassa kasvanut ja pitkään Helsingissä asunut Suska puolestaan oli markkinoinnin opintojen jälkeen asunut eri puolilla maailmaa, viimeksi New Yorkissa. Nicoon hän tutustui tullessaan tapaamaan Djiboutissa työskennellyttä siskoaan.

Pari lensi alkuun vuorokuukausin tapaamaan toisiaan lähes 40 tunnin matkan maapallon toiselle puolelle. Myöhemmin Suska muutti osittain Djiboutiin, jossa he alkoivat pyörittää pientä majataloa.
Syksyllä 2015 Nico sai kuitenkin tiedon, joka muutti pariskunnan elämän suunnan. Hänen teini-ikäisen tyttärensä Reizon äiti oli kuollut Ranskassa ja tyttö huostaanotettu. Isä halusi tyttärensä luokseen asumaan, ja se onnistuisi vain Ranskassa.

Pariskunta löi lukkoon kunnianhimoisen suunnitelman: he molemmat muuttaisivat Ranskaan ja perustaisivat sinne yhteisen hyvinvointiin ja matkailuun keskittyvän yrityksen.

Lue myös: Hilkka Olkinuora hiljaisuudesta: ”Meitä on helppo hallita ja turruttaa melulla”

”Meillä oli aiemmista töistä säästöjä, joilla saatoimme ostaa kunnostettavan tilan. Nico oli valmis remonttihommiin ja jokapaikan höyläksi, minua kiehtoi sisustaminen vanhoja tavaroita kierrättämällä ja kunnostamalla sekä ihmisten kanssa toimiminen. Ajatus hiljaisesta piilopaikasta, jossa voisi järjestää erilaisia kursseja ja retriittejä, tuntui molemmista hyvältä idealta”, Suska sanoo katoksen varjossa ja rapsuttaa viereen kellahtanutta Maya-koiraa.

Happy Hamlet -majatalon sistustus on täynnä yksityiskohtia.

Sisustuksessa jokaisella uksityiskohdalla on tarinansa. Suska haaveilee kirjoittavansa tarinat vieraiden iloksi.

Muutamassa viikossa pariskunta hoiti asiansa kuntoon omissa kodeissaan. Sitten he matkasivat Ranskaan etsimään paikkaa, jossa toteuttaa unelmansa.

Vanhan vuohitilan puolen vuoden kunnostus

Tänne Fauroux’n pikkukylän kupeeseen pariskunta löysi syksyllä 2015. Useasta erillisestä kivirakennuksesta ja hehtaarien hedelmä- ja pähkinäpuita kasvavasta tontista koostuva vanha vuohitila oli myynnissä, ja pari näki paikan potentiaalin.

He olivat ajaneet pakettiautollaan 25 000 kilometriä ympäri eteläistä Ranskaa ja vierailleet 86 eri kohteessa.

Iltaisin he olivat raksineet yli myynnissä olleita kiinteistöjä, jotka eivät syystä tai toisesta sytyttäneet.

Lue myös: Ranskalaispariskunnan elämänmuutos: Pariisista Posiolle matkailuyrittäjiksi

”Tämä tila ei ollut rakkautta ensisilmäyksellä, mutta myöhemmin olemme kiittäneet onneamme siitä, että valitsimme juuri tämän. Kauriit tulevat melkein pihamaalle, iltaisin voi kuulla villisian röhinää ja metsässä elää kymmeniä lintulajeja”, Nico sanoo ja viittoo rinteessä kasvavaan metsään, hänen ikiomaan valtakuntaansa.

Avaintenvaihdon jälkeen alkoi kuumeinen kunnostustyö. Ensimmäiset hemmottelulomat The Happy Hamletissä pidettiin viime kesänä, vain reilu vuosi kauppojen teon jälkeen.

Molemmat ovat edelleen ällistyneitä siitä, kuinka nopeasti kaikki lopulta kävi. Viimeiset vuohet vietiin navetasta vasta, kun pariskunta oli jo asunut puolitoista kuukautta pihapiirin laidalla olevassa asuinrakennuksessa.

Vanhassa tallissa on nykyään ruokasali.

Vuosisatoja tässä tallin osassa syötettiin karjaa. Nykyään sinne katetaan intiimejä aterioita vieraille.

”Tämä on ensimmäinen osoite, jonne kaikki omaisuuteni tuotiin sekä New Yorkista että Helsingin-asunnostani. Tähän asti olen asunut siellä sun täällä, mutta täällä olen kotona”, Suska sanoo.

Oma antiikkitori

Nico esittelee vanhoja rakennuksia ylpeänä. Yhden, varastona toimivan rakennuksen kohdalla häntä naurattaa.

”Uskallankohan päästää teitä tänne. Tämä on Suskan aarreaitta. Voimme kohta perustaa oman antiikkikaupan.”

Suskan heikkous ovat vanhat ja persoonalliset esineet: värikkäät lasiastiat, kukalliset ohutreunaiset kahvikupit, tarjottimet, lampunvarjostimet, penkit, lipastot, munakupit…

”Joka kerta kun käväisemme jossain alueen lukuisista antiikkikaupoista ja kirpputoreista, mukaani tarttuu jotain”, Suska sanoo.

”Tai sitten koko auto on ääriään myöten täynnä tavaraa”, Suska myöntää.

Lue myös: Näin teet parhaat kirpputorilöydöt: Opi erottamaan aarteet

Vierastalon siniseksi kalkittujen ikkunaluukkujen takana voi nähdä, että hamstraaminen ei ole mennyt hukkaan. Suska on sisustanut jokaisen viidestä huoneesta sydämellä, omaa väriteemaa noudattaen.

Vanha navetta, jossa myös juusto aikoinaan valmistettiin, koki suurimman muodonmuutoksen. Paikalliset työmiehet pyörittelivät alkuun silmiään, kun pari määräsi heidät puhkaisemaan valtavaan päätyseinään ikkunan, josta näkee uima-altaalle ja metsäisen maiseman yli alas laaksoon. Seiniä purettiin niin, että nyt yhtenäistä, valoisaa tilaa on yli sata neliötä. Kauniilla korotetulla parkettilattialla pidetään joogatunteja ja tanssitaan vaikka häävalssit.

”Työmiehet pitivät meitä varmasti hulluina, mutta remontin jälkeen katon kunnostaneet isä ja poika tulivat käymään herkkukorin kanssa. Myös muut ympäristön asukkaat ovat ottaneet meidät ihanasti vastaan. Harva se päivä joku naapureista kurvaa pihaan herkkuja tuomisinaan”, Suska sanoo.

Joogaa, pilatesta, viininmaistelua, lukupiirejä…

Hamlet tarkoittaa englanniksi kyläpahasta, happy onnellista. Onnellinen kyläpahanen Suskan ja Nicon projektista todella tulikin.

”Aivan kaikki ei edelleenkään ole tiptop, mutta uskon, että rosoinen ja kotoisa maalaisarki on se, mitä ihmiset tulevat täältä hakemaan”, Suska miettii.

Siinä hän on luultavasti oikeassa. Ensimmäisenä kesänä The Happy Hamletissä joogattiin, harrastettiin pilatesta ja viininmaistelua, voimaannuttiin yrittäjänaisten kesken ja keskityttiin lukemiseen. Pariskunnan mutkaton vieraanvaraisuus, paikalliset herkut, ympäröivä luonto ja hiljaisuus, suloinen joutenolo sekä eteläisen Ranskan takuuvarma lämpö jättivät osallistujiin lähtemättömät jäljet.

Tänä kesänä retriittien vetäjiksi on ilmoittautunut monta Suskan uutta ja vanhaa tuttavuutta. Muun muassa kokki Teresa Välimäki ihastui paikkaan niin, että ehdotti Suskalle tulevansa ruokapalkalla hommiin koko heinä–elokuuksi ja vetävänsä vielä vieraille viikon mittaisen ruoka- ja viiniretriitin.

Lue myös: Poimi vinkit ruokamatkalle: Teresa Välimäen suosikkikohteet

Innostunut vastaanotto on lämmittänyt Suskan mieltä. Myös Nico on huoahtanut helpotuksesta: kuukausien aherrus on tuottanut hedelmää ja nyt hän, Suska ja Reizo ovat päässeet elämään yhteistä perhe-elämää.
Suska on oppinut ranskan kielen ällistyttävän nopeasti ja solahtanut helposti letkeään latinalaiskulttuuriin. Elämänmuutos on silti ollut jokaiselle valtava ja vaatinut suurta rahallista ja ajallista panostusta.

Siihen nähden perhe vaikuttaa ihmeen seesteisiltä ja hyväntuulisilta.

Perhe yhdessä Happy Hamletin mailla.

Suska, Nico ja Reizo ovat onnellisia Ranskan maaseudulla.

”Tapanani ei ole hermoilla turhasta”, Suska sanoo huolettomasti ja valloittava hymy leviää hänen kasvoilleen.

”Tiesin kyllä, että tästä tulee hyvä.”

Avainsanat

Keskustelu

Kommentoi juttua: Suomalainen Suska perusti majatalon vanhalle vuohitilalle Ranskaan

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

X