”Täällä saimme oman talon” – Neea ja Valtteri tekivät sen, mitä moni miettii: jättivät Helsingin ja palasivat lapsuusmaisemiin

Kaipaus kotiseudulle sai Neean ja Valtterin jättämään Helsingin ja palaamaan takaisin lapsuusmaisemiin Seinäjoelle. Sieltä he löysivät unelmiensa kodin: Terijoelta siirretyn taitekattoisen hirsihuvilan.

Kun esikoinen alkoi lähestyä esikouluikää, helsinkiläiset Neea ja Valtteri päättivät palata synnyinseudulleen Seinäjoelle.

Lue myös: Johanna, 42, irtisanoutui ja muutti maalle: ”Oli pakko uskaltaa repäistä itsensä” – katso kuvat hurmaavasta talosta!

He kaipasivat juurilleen ja pikkukaupunki tuntui pääkaupunkia turvallisemmalta ympäristöltä lasten kasvaa.

Pohjanmaalla olisi mahdollisuus omaan taloon ja pihaan, missä leikkiä. Myös isovanhemmat olisivat lähellä.

Koko perhe viihtyy hyvin oman talon rauhassa. Neea ihastui olohuoneen Cow Parsley -tapettiin jo vuosia sitten ja päätti, että jonain päivänä sitä olisi hänen kodissaan. Matto on Ikeasta. Jalkalamppu löytyi aikoinaan töölöläisestä lamppukaupasta. Valtteri raahasi sen raitiovaunussa silloiseen kotiin Kruunuhakaan.

Hyvien junayhteyksien takia Valtterin työmatkat Helsinkiin taittuisivat vaivattomasti ja etäpäivien ansiosta perheen kanssa vietettyä aikaa jäisi mukavasti.

Sopiva talo löytyi vartin kävelymatkan päästä Seinäjoen asemalta. Veturinkuljettajan talo oli koottu hirsistä, jotka olivat peräisin Terijoelta puretusta hirsihuvilasta ja kuljetettu junalla 1920-luvun puolivälissä Seinäjoelle. Samanlaista tarinaa kantaa useampi radanvarren talo.

Neea näki sattumalta Facebookissa jaetun myynti-ilmoituksen 140 neliön kokoisesta talosta. Perhe pakkasi lapset ja koiran autoon ja huristeli Helsingistä taloa katsomaan.

”Ihastuimme taloon heti, joten pettymys oli sitäkin suurempi, kun paluumatkalla saimme kuulla, että talo oli ­myyty saman tien. Harmi kääntyi kuitenkin iloksi, kun kauppa sittemmin peruuntui. Teimme talosta tarjouksen ja kaupat lyötiin lukkoon marraskuussa 2016.”

Vuonna 1925 veturinkuljettaja B. Lindstedt osti itselleen tontin Seinäjoen pääradan varrelta. Talo tuotiin hirsikasana Terijoelta junalla, ja pystytettiin uudelle paikalleen. Talon etupuolelle suunnitellaan vielä kuistin rakentamista poispuretun paikalle.

Neea käytti kolme kesää rapsuttaakseen eteisen 1800-luvun kaapista pois mustan maalin, joka oli maalattu alkuperäisen sinisen sävyn päälle. Matto on Tori.fi-löytö. Sininen peltirasia löytyi Neean ja Valtterin rinkkareissulla brysseliläiseltä kirpputorilta. Se oli naurettavan halpa ja täynnä nappeja.

Amos istahti rapsuttamaan Aaro-koiraa yläkertaan vieville portaille. Ne raikastuivat vaaleanharmaalla maalilla. Kaunis lattia on laattaa ja vihreä helmilamppu 20-luvulta. Neea on koonnut remontin aikana löytyneitä vanhoja lehtileikkeitä ja kauniita tapetinpaloja kehyksiin. 20-luvun lopussa etsittiin lehti-ilmoituksella karamellinkeittäjiä ja eläviin kuviin viulunsoittajaa.

Paljastiko remontti yllätyksiä?

”Jo ostovaiheessa selvisi, että talon alapohjasta pitää poistaa kaikki maatuva aines ilmanvaihdon parantamiseksi. Betoni­valuisesta kivijalasta erittynyt kosteus oli pilannut alimmat hirsikerrokset, niinpä talo tuettiin seinä kerrallaan ilmaan ja kolme alinta hirsikertaa vaihdettiin.

Aloitimme työt hieman erikoisessa järjestyksessä. Olohuoneen avotakka purettiin pois ja tilalle tuli kunnollinen pönttöuuni, samanlainen kuin talossa alun perin oli ollut. Sen jälkeen purimme lähes kaiken uunin ympäriltä.

Myös sauna ja kylpyhuone purettiin, alle tehtiin uusi kivijalka ja sen päälle rakennettiin uusi kylpyhuone. Uusi sauna tulee ehkä myöhemmin piharakennukseen.

Alakerran sähkövedot olivat sähkömiehen mukaan aika­moisia virityksiä, joten nekin vaihdettiin. Yläkerran sähköt uusitaan myöhemmin, kun remontti siellä jatkuu.”

Milloin pääsitte muuttamaan?

”Muutimme taloon jouluna 2017, vaikka remontti oli vielä kesken. Vielä tammikuussa meillä oli vessa pihan työmaakopissa ja suihkussa kävimme isovanhemmilla tai uimahallissa.

Yläkertaan pääsi vain tikkaita myöten, joten nukuimme patjoilla joulukuusen juurella. Lapset muistelevat tuota aikaa edelleen mukavana seikkailuna.”

Keittiöremontissa poistettiin massiiviset yläkaapit, nyt käyttöastiat ovat avohyllyillä. Lasitölkeissä säilyvät hedelmät ja kuivatuotteet. Pihlgren & Ritolan Pro Finlandia-tapetti ja kaappien aito, patinoitunut väri sopivat tunnelmaan. Välitilaan laitettiin metroasemakaakeli. Jakkara on Lundagård.fistä ja itse maalattu.

Hirsipinta on edellisen omistajan esille ottama. Uusi pönttöuuni lämmittää tehokkaasti kylminä vuodenaikoina. Nojatuoli on kirpputorilta, samoin eteisen peltikaappi. Alkujaan se on Lapin lennostosta Rovaniemeltä.

Teittekö remontin itse?

”Suurimman osan töistä teki perinnerakentamiseen erikoistunut remonttimies apumiehen kanssa. Neea toimi hanslankarina ja juoksutyttönä. Kaikki pinnat maalasimme itse ja Neea hoiti koko alakerran tapetoinnin.

Asianajajan työ vie Valtteria edelleen pääkaupunkiseudulle, ja hän on osallistunut töihin aina, kun aikataulu on sen sallinut. Nyt alakerran remontti alkaa vihdoin olla valmis, tosin ne kuuluisat listat odottavat vielä paikalleen laittoa.”

Millainen kodin sisustustyyli on?

”Olen vahvasti visuaalinen koti-ihminen, jolle talon henki ja tunnelma ovat tärkeitä. En pelkää värejä ­eikä eri aikakausien sekoittamista keskenään. Keittiön retrolamppu istuu oikein hyvin talonpoikaishuonekalujen seuraan.

Vuokralla asuessa seiniä ei voinut maalata tai ­tapetoida kuten halusi, vaan oli tyydyttävä perusvalkoiseen. Olin jo vuosia suunnitellut, millaiset tapetit laittaisin mihinkin huoneeseen omassa talossa. Täällä sain vihdoinkin päästää luovuuteni irti”, Neea kertoo.

Mistä teette hankintoja kotiin?

”Kotonamme on hyvin vähän mitään uutena hankittua, olohuoneen sohvaa lukuunottamatta. Vanhoja huonekaluja etsitään tarpeen mukaan. Lähes kaikki kodin kattovalaisimet olemme hankkineet nettikirppiksiltä.

Vanhoja Arabian piippuleima-astioita on kertynyt paljon. Niitä ei säilötä kaapeissa, vaan käytetään joka ­päivä. ­Kotona on vain sellaisia tavaroita, jotka ihastuttavat ja miellyttävät käyttäjiensä silmää.”

Uuden pöydän ympärille on kerätty eriparituoleja kirppiksiltä, puutuoli pelastettiin vuosia sitten. Retrolamppu on ostettu uutena. Vitriinikaapissa säilytetään päivittäin käytössä olevia Arabian astioita. Kaappi teetettiin häälahjaksi saaduilla rahoilla.

Ihana puuhella jäi Neean ja Valtterin mieleen jo ensimmäisellä visiitillä. Se lämmittää keittiön nopeasti, tuo kodikasta tunnelmaa ja kypsentää puuron maukkaaksi. Räsymatot ovat kirpputorilta.

Millaisia muistoja hankintoihin liittyy?

”Ostin 50-luvun liinavaatekaapin odottaessani esikoistamme. Silloin kaapissa olivat rivissä kestovaipat, nyt siellä säilytetään leluja. Olohuoneen kaunista kaappia on raahattu muutoissa jopa kerrostalon viidenteen kerrokseen.

Tässä kodissa ajattelimme kaappia yläkertaan vaatekaapiksi, mutta se ei mahtunutkaan ylös mitään kautta. Vaatteet ovat siksi edelleen pahvilaatikoissa ja kaappi olohuoneessa.

Olemme perineet ihania vanhoja huonekaluja isovanhemmiltamme. Minulla on nojatuoli ja yöpöytä kalus­tosta, jonka äidinäitini eli isu sai naimisiin mennessään”, Neea kertoo.

Mitä puutarha teille merkitsee?

”Oman pihan myötä olen innostunut kaikenlaisesta kasvattamisesta. Pihalle on istutettu omenapuita ja rakennettu kasvilavoja, joissa kasvaa yrttejä ja monenlaisia vihanneksia.

Kasvun ihmettä on ihanaa seurata lasten kanssa! Takapihallamme on edellisen omistajan pikku kummulle rakentama Rölli-mökki lapsille. Paikka on talvisin suosittu pulkkamäki.”

Mikä on seuraava projekti?

”Jatkamme remonttia yläkerrassa. Lattian natinasta päätellen muovimaton alta saattaa löytyä vanha lautalattia, joka otetaan esiin. Tapetoimme ja maalaamme seinät ja päivitämme Amoksen huoneen ekaluokkalaisen tarpeisiin.

Vanhassa talossa riittää tekemistä hamaan tulevaisuuteen, mutta se ei haittaa. Kunnostus ei ole mikään pikaprojekti, vaan elämäntapa. ”

Tyttöjen huoneessa on hempeä True Unicorns -tapetti Majvillanilta. Lipasto on Tori.fistä. Pärekorista pilkistävä lammas on Neean vanha pehmolelu.

Sisustus yhdistää eri aikakausia, värikästä sisustusta tapetein, kirppis­löydöin ja muistorikkailla perintöhuonekaluilla.

Juttu on julkaistu Maalla-lehdessä 9/2019. Haluatko lukea lisää ihania tarinoita maalaiselämästä ja inspiroitua kauniista maalaiskodeista? Tilaa lehti nyt tarjoushinnalla!

Avainsanat

Keskustelu

Kommentoi juttua: ”Täällä saimme oman talon” – Neea ja Valtteri tekivät sen, mitä moni miettii: jättivät Helsingin ja palasivat lapsuusmaisemiin

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

X