Sisustus

Unelmien kesämökki löytyi lapsuusmaisemista – satavuotias torppa on täynnä tarinoita ja tunnelmaa

Yli satavuotiaan mökin historiaan mahtuu paljon tarinoita ja muistoja. Hannele ja Seppo vaalivat mennyttä ja jatkavat uusien tarinoiden luomista Sepon lapsuudenkodissa.

Helteinen auringonpaiste porottaa kuumana ja saa hakeutumaan varjoon vanhan pihapiirin puiden alle. Tiltaltti laulelee jossakin hieman kauempana omia säveliään.

Hannele Saari ja Seppo Tiensuu ovat viettäneet kesäpäiviä mökillään Ruovedellä. Aina löytyy jotakin puuhattavaa sisällä tai ulkona. Helteiset päivät ovat kuitenkin pitäneet huolen siitä, että aika on kulunut enemmän kesästä nauttimisen kuin tekemisen parissa.

”Aiempina vuosina remontti on pitänyt meidät kiireisinä täällä ollessamme. Viimein alkaa olla valmista ja olemiselle on jäänyt enemmän aikaa”, Hannele sanoo.

Punainen mökki seisoo ylväänä piharakennusten rinnalla. Sisällä mökissä vaaleat sävyt luovat rauhallisen tunnelman. Vanhat esineet muistuttavat menneestä ajasta.

Miten teistä tuli mökin omistajia?

Aikoinaan seitsemänhenkisen perheen kotina palvellut mökki jäi vuosien saatossa tyhjäksi, kun ikä alkoi painaa mökin omistaneita Sepon Veikko-isää ja Sylvi-äitiä. Isän kuoltua mökki jäi perikunnan haltuun. Parikymmentä vuotta sitten Seppo päätti pitkän pohdinnan jälkeen ostaa lapsuudenkotinsa kesämökikseen.

”Ehdotin sisaruksilleni, että ostaisin Herakiven, syntymäkotimme, itselleni. Myös vielä tuolloin elossa ollut äitimme hyväksyi ajatuksen, mikäli muita halukkaita ei olisi. Hankimme ulkopuolisen tahon tekemään hinta-arvion koko tilasta. Tämän jälkeen tein mökistä tarjouksen, jonka sisarukseni hyväksyivät”, Seppo muistelee.

Mistä ajatus remontin tekemiseen lähti?

Mökkiä oli remontoitu viimeksi 1970-luvulla. Pinnat kaipasivat päivitystä ja yhdessä huoneessa katto oli kärsinyt kosteudesta. Remonttiin ryhtymistä suunniteltiin pitkään ja jossakin vaiheessa Hannele ja Seppo miettivät jopa mökin purkamista ja kokonaan uuden talon rakentamista sen paikalle.

”Ajattelimme tuolloin, että muuttaisimme mökille pysyvästi. Kun mietimme ikääntymistä ja pitkää matkaa palveluiden ääreen, päätimme unohtaa ajatuksen muutosta ja uudesta talosta. Sen sijaan tuumimme, että mökki olisi mukava ja meille riittävä kakkoskoti, jos vain remontoimme sen”, Seppo sanoo.

Vuonna 2003 Seppo sai sisareltaan Ritvalta ja tämän Seppo-puolisolta syntymäpäivälahjaksi imuauton käynnin mökillä. Auton oli tarkoitus imeä vintillä olleet vanhat eristeet pois uusien tieltä. Lahjaa ei kuitenkaan lunastettu heti, vaan imuauto kaarsi mökin pihalle vasta kahdeksan vuotta myöhemmin. Tästä alkoi monen vuoden remonttiprojekti.

Sujuiko kaikki suunnitelmien mukaan?

Kesällä 2011 imuauto tyhjensi mökin vintin. Eristeiden joukosta löytyi yllättäen kaksi sodanaikaista kranaatinheitintä. Ammukset Seppo kuljetti käsissään pihalla olevan aitan taakse. Hän kuuli vasta jälkikäteen, että niihin ei tulisi koskea, eikä niitä varsinkaan saisi siirtää itse.

”Pomminpurkuväki tuli seuraavana päivänä ja kertoi ammusten olevan toimintakuntoisia. Näin jälkikäteen on tullut mietittyä, mikä onni oli, että ammukset eivät räjähtäneet Sepon käsiin, joutuneet imuautoon tai räjähtäneet silloin, kun Seppo lapsena leikki sisarustensa kanssa vintillä”, Hannele sanoo.

Mitä kaikkea remontoitte?

Vuosien saatossa koko mökki on käyty läpi lattiasta kattoon. On uudet anturat, sokkeli, muutamat uudet alahirret, lattiat, ikkunat, ulkoverhous ja jopa piippu, joka on muurattu uudestaan katosta ylöspäin. Lisämukavuutta mökkeilyyn tuo sisä-wc sekä uusi keittiö.

”Paljon olemme tehneet itse, mutta paljon saimme apua myös Sepon siskonmieheltä. Talon piippu muurattiin talkootöinä sukulaisten kanssa. Remonttiin vierähti kaiken kaikkiaan reilut kuusi vuotta, kun hommia tehtiin töiden ohella syksystä kevääseen. Kesäisin keskityimme muihin puuhiin remontin sijasta”, Hannele kertoo.

Isoimmat remontit on nyt tehty, mutta tekemistä riittää vielä. Muun muassa vanha aittarakennus odottaa kunnostusvuoroaan, mutta kaikki ajallaan.

Miten mökin sisustus on syntynyt?

Vaaleilla sävyillä, maalaishenkisillä kalusteilla ja ripauksella romantiikkaa sisustettu mökki on valoisa ja kutsuva. Eri-ikäiset huonekalut ja esineet luovat mielenkiintoista kerroksellisuutta.

”Kun yhdeksän vuotta sitten aloitin bloggaamisen, tutustuin ihaniin valkoisiin maalaishenkisiin sisustuksiin. Muutin kotimme sisustusta vaaleammaksi, mutta en pystynyt toteuttamaan siellä kaikkia haaveitani. Kun teimme päätöksen mökin remontoinnista, päätin, että sen sisustuksesta tulee vaalea ja maalaishenkinen”, Hannele kertoo.

Ideoita mökin sisustamiseen löytyi Instagramista, Pinterestistä, sisustuslehdistä sekä muista blogeista. Vanhoja kalusteita on hankittu nettikirpputorilta ja muokattu maalaamalla mökkiin sopivaksi. Paljon on myös mökin mukana tulleita huonekaluja ja esineitä. Sisustukseen sopivia esineitä on myös kertynyt vuosien varrella.

”Olen perinyt ja keräillyt Arabian vanhoja astioita, jotka löysivät nyt paikkansa mökin sisustuksessa.”

Kuinka paljon vietätte mökillä aikaa?

Hannele ja Seppo ovat aina viettäneet paljon aikaa mökillä. Puuhaa riittää niin sisällä kuin ulkona. Mökillä ollaan aina huhtikuusta lokakuun loppuun. Kotona käydään vain kastelemassa kukat, leikkaamassa nurmikko ja avustamassa Hannelen iäkkäitä vanhempia.

”Seppo rentoutuu, kun pääsee rankametsään ja minä puolestaan rakastan puutarhanhoitoa. Talvellakin täällä tulee vietettyä melkein kaikki viikonloput ja joskus kokonaisia viikkojakin. Parasta on oma rauha, luonnonläheisyys, oman ruoan kasvatus, ihanat naapurit ja kyläyhteisö”, Hannele sanoo.

Juttu on julkaistu Maalla-lehdessä 4/2019. Haluatko lukea lisää ihania tarinoita maalaiselämästä ja inspiroitua kauniista maalaiskodeista? Tilaa lehti nyt tarjoushinnalla!