Sisustus

Vanhan rakennuksen lisäeristys – onnistu perinnerakentamisessa näillä ohjeilla

Miten tehdään lisäeristys vanhaan hirsirakennukseen? Juttusarjassa perinnemestari Hannu Rinne kunnostaa vanhan aitan vaihe vaiheelta.

Lisäeristys on parempi tehdä rakennuksen ulkopuolelle, jolloin massiivinen lämpöä varastoiva ja tasaava hirsimassa on asuinhuoneen puolella.

Siistiä julkisivua ei kuitenkaan pidä rikkoa tai talon mittasuhteita pilata sen vuoksi, että saisi hieman villaa ulkoseiniin. Siksi lisäeriste on usein mielekkäämpää asentaa sisäpuolelle.

Aikoinaan varastorakennukseksi pystytetty aitta oli kylmää tilaa. Hirsi toimii kohtuullisena lämmöneristeenä, mutta hirsien välissä ei ollut sammalta tai pellavarivettä, joten tuulella oli rakosia, mistä puhaltaa sisälle. Myös ala- ja yläpohjat olivat eristämättömät.

Koska aitta purettiin kauttaaltaan hirsirungolle, lisäeriste oli helppo lisätä ulkopuolelle uuden 50 + 50 millimetrin koolauksen varaan. Pystykoolaus suoristi seinät, ja vaakakoolaukseen naulattiin julkisivulaudat. Ikkuna- ja oviaukot tulivat uuden ulkoseinän tasoon.

Märkäpuhallettu puukuitueriste täytti epätasaisen hirsiseinän kolot ja mutkat. Kun eriste oli kuivunut muutaman päivän, seinään naputeltiin tuulensuojalevyt. Pintaan tuli samanlainen pystyrimalaudoitus kuin aitassa oli alun perin.

Lue myös: Vanhan aitan kunnostus – lue perinnemestarin vinkit

Minkä verran lisäeristäminen tuo säästöä?

Aitan käyttöönotto ei olisi ollut mahdollista ilman eristekerrosta, mutta silti en malttanut olla laskematta, minkä verran lisäeristäminen voisi tuoda säästöä.

Tavallisessa omakotitalossa seinien lisäeristykseen käytetty noin 10 000 euroa (eristeet + uusitun julkisivun puutavara + työ) vähentäisi lämmityskuluja noin 10–20 prosenttia.

Mukava säästö, mutta mitä se on euroissa? Jos talon lämmityskustannukset ovat vuodessa vaikkapa 1 000 euroa, lämmityskaudessa säästyy satanen tai pari. Lisäeriste maksaa itsensä takaisin 50–100 vuodessa.

Samantapaiseen lopputulokseen päätyy, kun tekee laskelmia ikkunoiden vaihtamisesta. Yleensä on fiksumpaa kunnostaa ja tiivistää vanhat ikkunat sen sijaan, että ostaa uudet.

Lue myös: Näin valitset tulisijan vanhaan taloon – lue perinnemestarin neuvot!

Ala- ja yläpohja korottivat aittaa

Alakerran vilja- ja liha-aitoissa ainoana alapohjana olivat hiirten syömät lankut. Yläpohjaa ei ollut lainkaan: sementtitiilet olivat suoraan ruodelautojen päällä ilman aluskatetta tai eristettä.

Kunnostamisessa aitta nostettiin pois paikoiltaan uusien perustusten tekemistä varten. Samassa yhteydessä aittaa korotettiin salvomalla neljä kerrosta hirsiä, ennen kuin kehikko nostettiin takaisin paikoilleen. Vajaan metrin lisäkorkeudesta puolet käytettiin eristetilan ja puolet huonetilan korottamiseen.

Lue myös: Perinnemestari kertoo: Oikein hoidettuna hirsi on lähes ikuinen

Yläpohjassa luovuttiin perinteisestä hyvästä rakenteesta, jossa rakennuksessa on avovintti.

Ilman harjakattoa myötäilevää eristystä olisi huonekorkeudeksi jäänyt alle kaksi metriä.

Katosta tuli varsin paksu, koska eristettä on 40 senttimetriä ja vesikaton alla on kymmenen senttimetrin tuuletusrako.

Osastoitu lämpö säästää

Koska emme raaski pitää talvella koko aittaa lämmitettynä, tilajako on suunniteltu siten, että osa huoneista voi olla lämmittämättömiä.

Jotta vesi- ja viemäriputket pysyvät sulina, ne on alakerrassa sijoitettu maaliensäilytyskaappiin, missä on oma lämpöpatteri. Yläkerran pieni kylpyhuone on suoraan yläpuolella.

Tarvittaessa alakerran molemmat verstashuoneet ja yläkerran vierashuone voidaan jättää lämmittämättä. Jos haluaa talvella mennä verstaalle, täytyy suunnitella käynti sen verran ajoissa, että patteri ehtii olla päällä muutaman tunnin. Vierashuoneessa on tehokas kamiina, joka lämmittää tilan nopeasti.

Juttu on julkaistu Maalla-lehdessä 10/2018.