Huonekasvit

Vanhanajan huonekasvit: Puutarhatoimittaja listaa 12 vaihtoehtoa, jotka menestyvät nykykodissa

Puutarhatoimittaja Paula Ritanen-Närhi neuvoo, mitkä vanhanajan huonekasvit kukoistavat vuosikymmenestä toiseen.

Jotkin vanhanajan huonekasvit ovat kadonneet, koska ne tarvitsivat viileän ja valoisan tilan selvitäkseen talven yli eikä sellaista löydy keskuslämmitetyistä kodeista. Kaikki vanhat huonekasvit eivät kuitenkaan ole onneksi niin tarkkoja vaan menestyvät myös nykykodeissa ympäri vuoden.

Alla olevalta listalta löydät 12 vanhaa huonekasvia, joista useimmat selviävät vielä tänäkin päivänä. Kasvin talvehtimista voi auttaa laskemalla lämpötilaa tai siirtämällä sen kylmempään paikkaan, kuten ikkunan viereen ja lisäämällä valoa kasvilampulla.

Ovatko nämä isoäidin huonekasvit sinulle tuttuja?

Lue myös: Tiesitkö tämän huonekasvien historiasta? Näin viherkasvit saapuivat Suomeen

Vanhanajan huonekasvit: 12 vaihtoehtoa

1. Pelargoni

Pelargonit kukkivat jo 1800-luvulla mökin ikkunalla ja olivat suuria ylpeyden aiheita hoitajilleen. Pelargoni talvehtii valoisassa, kuivassa ja viileässä, 5–12 astetta on hyvä. Kastele kasvia talvella vain niukasti. Jos joudut pitämään kasvit huoneenlämmössä, saatat tarvita lisävaloa.

2. Tuoksupelargoni

Tuoksupelargonia kasvatettiin ennen kuin ilmanraikastajat keksittiin. Kerrotaanpa ruotsalaisen 1800-luvun lopulla toimineen tohtori Westerlundin suositelleen kasvia potilailleen makuuhuoneeseen tervehdyttävän tuoksun vuoksi.

Talvettaminen on hankalampaa kuin tavallisen pelargonin, lämpötilan tulisi olla 8-12 astetta, eikä se saa laskea alle viiden asteen. Myös valoa tarvitaan. Talvettamista voi kokeilla sisälläkin huonekasvien joukossa.

3. Verenpisara

Verenpisara saapui Eurooppaan 1700-luvun loppupuoliskolla. Joitain lajeja on käytetty myös hyötykasvina, mutta nykyisin ne ovat suosittuja koristekasveja kotona ja puutarhassa. Nykyisin verenpisarat voi ostaa helpoimmin keväisin taimina. Verenpisarat talvehtivat viileässä paikassa.

4. Palsami

Palsami, punakukkainen tuliainen Kiinasta ja Intiasta, kasvoi Turun Akatemian kasvihuoneessa jo 1750-luvulla. Se oli kaunis ja helppo kasvatettava, ja alkuun sitä käytettiin koristeen sijasta hyödyksi, esimerkiksi lääkkeeksi kolotuksiin. Palsamia voi kylvää keväällä siemenistä.

5. Huonekuusi eli norfolkinaraukaria

Huonekuusi eli norfolkinaraukaria on ollut viime joulujen hittikasvi. Viherkasvina sitä kasvatettiin meillä jo yli 100 vuotta sitten: kesällä ulkona lämpimässä ja talvet viileässä 5-10 asteessa. Lajin talvehtiminen onkin haaste keskuslämmityskodeissa.

6. Peikonlehti 

Peikonlehti kasvoi jo innokkailla huonekasviharrastajilla Runebergeillä 1800-luvulla heidän Porvoon kodissaan. Puolivarjossa tai melko varjoisassakin viihtyvä köynneliäs viherkasvi on kaunis sekä pienenä taimena tai isona ja rotevana – kunhan sen tukee ajoissa. Peikonlehdet viihtyvät huoneenlämmössä kautta vuoden. Valon vähetessä lämpötilan lasku talveksi olisi hyväksi, muttei välttämätöntä.

7. Palmu

Palmuja kasvatettiin säätyläiskodeissa erityisen innokkaasti 1800-luvun lopulla luvulla. Palmu ja piano olivat pitkään ihanne kulttuurikodille. Palmuista kestävimpiä ovat kaunislehtiset kentiapalmut. Ne selviytyvät melko vähässäkin valossa.

8. Vanhanajan huonekasvit hienohelma ja unelma

Asparaguksia, kuten hienohelmaa ja unelmaa, voi pitää huoneenlämmössä ympäri vuoden, kun jaksaa kastella tasaisesti. Kuivuessaan ne herkästi varistavat lehtiään, mutta selviävät pienistä.

9. Tuonenkielo

Tuonenkielo eli issikka tuotiin japanista Eurooppaan 1800-luvulla. Kaupunkikotien kasvina pitkään tunnettu vaatimaton laji viihtyy vähässä valossa ja huolettomankin kasvihoitajan hoteissa. Kuivassa huoneilmassa lehtien kärjet saattavat ruskettua, mutta muuten lehdistö on kaunis.

10. Gloksinia

Gloksinioita kasvatettiin innokkaasti mukuloista vielä 1990-luvulla, mutta nyt laji ostetaan mieluiten valmiiksi kukkivina. Sametinpehmeälehtistä kasvia ei kannata heittää pois kukinnan jälkeen, vaan mukulan annetaan vaipua lepoon syksyllä. Kuiviltaan säilytetyt mukulat istutetaan uudelleen kevättalvella.

11. Traakkipuu

Traakkipuita kutsuttiin ennen vanhaan köyhän palmuksi. 1800-luvun lopulla ne olivat muotikasveja kaupunkikodeissa. Suosittuja ne ovat vieläkin, ja varmempaa niiden menestyminen onkin kuin palmujen. Kauneimmillaan traakkipuut kasvavat valoisassa tai puolivarjoisassa paikassa, lehdet pölyttömiksi pyyhittyinä.

12. Kiinanruusu

Kiinanruusu on tunnettu meillä jo 1800-luvun alkupuolelta saakka. Reheväkasvuinen kiinanruusu versoo pikkupuuksi, tai sitä voi leikata reilusti keväisin. Hyvin hoidettu ja kesäaikana lannoitettu kiinanruusu kukkii kesällä tai muulloinkin. Itse asiassa leikkaaminen parantaa kukintaa, kun versoja typistellään ja harvennetaan. 

Lisätietoa: Lipponen, Visa & Hilpo, Seppo: Kodin kukoistavat kasvit (WSOY); Ranta, Anu:  Hienohelma ja vanhapoika (OTAVA); Arkio, Leena: Rakkaat vanhat huonekasvit (OTAVA).

Lue myös Anna.fi:stä: Sisusta viherkasveilla koti kauniiksi! Trendikkäimmät huonekasvit, vinkit asetelmiin ja neuvot oikean ruukun valintaan