Jo riittää - puutarhatoimittaja tarttui saksiin!

Viileä ja sateinen kesä tekivät vantaalaispuutarhasta melkoisen viidakon sekä koriste- että hyötytarhassa. Kahden viikon lomamatkan jälkeen oli kurinpalautuksen aika.

”Kyllä tämän kesän säät kasveille riittävät, mutteivät ihmisille”, olen sanonut koko kasvukauden. Viimeistään kahden viikon lomamatkan aikana selvisi, että kasvit voivat ottaa nopeastikin vallan isäntien poissaollessa.

Koska puutarha on ihmisen luoma kokonaisuus, siellä pitää ihmisen mahtua kulkemaankin. Palattuamme lomalta kotiin otin sakset käteen ja leikkasin polut auki – vaikka välillä riipaisi.

Pihaportti kasvaisi varmaan kesässä umpeen pihlaja-angervoa, jos en olisi valppaana. Olen saksinut sen versoja jo pariin kertaan aikaisemminkin.

Voivatko perennatkin viihtyä liian hyvin? Näköjään, kun näin lasiterassipolun olevan aivan täynnä perhoangervoa. Napsin ensin sen kukkia maljakkoon ja sitten avasin polun viidakkoveitselläni!

Villiviinin lehdet ovat tänä vuonna kooltaan kaksinkertaiset viime vuoteen verrattuna. Näitä ei tarvitse pilvikirsikan juurelta leikata, vaan kasvi pysyy kiltisti omalla paikallaan – ainakin poissa poluilta.

Potageri etupihalla tuottaa jo satoa. Korjasin perunoita, kurkkuja, tomaatteja ja lehtikaalin lehtiä. Tilliäkin olisi, mutten sen kukkia raatsi vielä kerätä. Hernekin kukkii, mutta palkoja vielä odotellaan.

Hurjaa! Olisi varmaan pitänyt tehdä kastelijan kanssa sopimus myös laatikkoviljelmän kitkemisestä. Vartti vesiheinän kiskomista  ja iso astia on jo täynnä. Salaattiaineksia saisi vesiheinästäkin!

Ensi viikolla on luvattu kuivaa ja lämmintä, toivottavasti toteutuu.

Kesäisin terveisin, puutarhatoimittaja Paula

    Olen Paula Ritanen-Närhi, intohimoinen puutarhatoimittaja, huoleton hortonomi ja kokeileva kotipuutarhuri. Kesät kiertelen kotipuutarhoissa ympäri maata ja talveksi vetäydyn kotilaaksooni  kirjoittelemaan retkistäni. Puutarha on minulle ammatti, harrastus ja elämäntapa. Tervetuloa kurkkimaan kotipuutarhaani!