Paratiisi takapihalla

Kiitos jaetusta perintödaaliasta!

Kasvit kulkivat ennen vanhaan talosta toiseen naapurusten vaihtaessa alueella kestäviä sortteja keskenään. Puutarhaystävät tekevät yhä yhteistyötä jakamalla taimia toisilleen.

”Mitkä muhkeat mukulat, kuin pulleat porkkanat”, ihaili yksi kuulijoista, joille esittelin iltapäivän kuvauskohdettani tuoreeltaan Keravan Marttojen puutarhaillassa.

Yksi ainoa hartianlevyinen daalianjuurakko painoi käsissäni melkoisesti – ja sain minutkin innostumaan!

paula ja daalia — Voiko näin komeita ollakaan, ihmettelin daalianjuurakon käteen saatuani.

Puutarhaystäväni Mirja Peltonen tuli iltapäivällä käymään ja toi mukanaan kuvattavakseni kellarissa talvehtineet daalianjuurakkonsa.

Olin joku aika sitten ostanut daalianjuurakon lähimarketista, mutta kun vertailin omaa ja Mirjan kasvattamien mukuloiden kokoa, tuli mieleen, että saisinkohan muhkeasta juurakosta palasen.

Jaettu ilo on moninkertainen, sanotaan.

kaupan daalia — Vaikka liotin ostamaani pikkujuurakkoa, se näyttää yhä elottomalta.

Jakaminen turvaa jatkon

Vanha daalianjuurakko oli jo niin iso, että siitä riitti jaettavaa.

Arvokkaan juurakon jakaminen kannattaa myös siksi, että sillä saatetaan turvata perintökasvin säilyminen.

Jos emokasvi kuolee, jakopalaa voi huhuilla takaisin niiltä, joille on itse perilliset jakanut.

mirja lasiterassilla — Hyvä puutarhaystävä hädässä tunnetaan.

Kokenut puutarhuriystäväni Mirja otti terävän veitsen käteensä ja meni juurakoineen lasiterassille. Hulda-kissanpentu vilahti perään assistentiksi, kuonokarvat innostuksesta väristen.

Kohta tapahtuu!

Lämpöä ja ravinteita

mirja ja daaliat — Ystäväni rehevässä puutarhassa kukkivat daaliat ovat loppukesän komistus.

Mirja Peltosen vantaalaispihan muuripadoissa kukkivat komeat daaliat loppukesällä samaan aikaan, kun hän istuttaa yhä uusia kukkasipuleita puutarhaan.

Vieressä asuvan Liisa-mummon kellarissa talvetuspaikka toimii, joten kasviperintöä riittää vielä suvullekin.

valkoinen daalia — Daalia (Dahlia) on monivuotinen kasvi, joka talvetetaan viileässä, pakkasettomassa paikassa.

Daaliat eli syyshehkut ovat meillä keväällä mukuloista lisättäviä kasveja. Niitä voi kasvattaa kukkapenkeissä, piharuukuissa tai parvekkeella.

Daaliat rakastavat valoa ja lämpöä. Kukinnan varmistamiseksi ne kannattaa esikasvattaa muutaman viikon ajan ruukuissa ennen ulos istuttamista.

Kukat ovat suuret ja näyttävät. Niistä saa myös kestäviä leikkokukkia maljakkoon. Syksyllä ne kannattaakin kerätä talteen, kun pakkasyö uhkaa.

Myöhään syksyllä juurakot nostetaan ylös ja viedään kellariin. Talven aikana kastelutarve on vähäistä.

Jaa daalianjuurakko näin

mirja jakaa daalian — Veitsi etsii sopivaa leikkauskohtaa, sormet viimeistelevät.

daalia jaettu — Virkeiden silmujen näkeminen jakopalassa ilahduttaa.

mirja kastelee ja hulda seuraa — Kastelu tiivistää mullan, assistentti todistaa.

Hae juurakosta luonteva jakamiskohta ja aloita jakopalan irroittaminen terävällä veitsellä.
Tarkista, että jokaiseen jakopalaan tulee varmasti sekä vartta että juurimukuloita.
Istuta jakopala piharuukkuun tai muuhun astiaan, ja kastele istutus kunnolla.
Pidä taimi valoisassa paikassa, jossa lämpötila pysyy koko ajan plussan puolella.
Karaise taimet ennen ulos siirtämistä pitämällä ne ulkona aluksi vain päivisin.

Mirja Peltosen minulle jakama punakukkainen daalia oli hänen lapsuudenystävänsä mukaan nimetty ”Päivi”. Nyt kaunotar jatkaa elämäänsä puutarhassamme Mirja-daaliana.

päivin daalia — Jakopalasta odotetaan versovan tummaroosa kaunotar. Kuva Mirja Peltonen.

Hyviä istutushetkiä!

terveisin puutarhatoimittaja Paula

    Olen Paula Ritanen-Närhi, intohimoinen puutarhatoimittaja, huoleton hortonomi ja kokeileva kotipuutarhuri. Kesät kiertelen kotipuutarhoissa ympäri maata ja talveksi vetäydyn kotilaaksooni  kirjoittelemaan retkistäni. Puutarha on minulle ammatti, harrastus ja elämäntapa. Tervetuloa kurkkimaan kotipuutarhaani!