Perennoista riittää jakopaloja

Perennapenkkien laajennuksista selviää halvimmalla, kun malttaa odottaa omien taimien pörhistymistä ja jakopaloja. Kullanarvoisia ovat myös puutarhaharrastajien väliset taimenvaihtotapahtumat.

Kello lähtentelee iltayhdeksää, kun kurvaan vihdoin pihatielle. Kuusi tuntia autossa ja kolme puutarhavierailulla painaa jäsenissä.  Alkoi sataakin, mutta puutarhaan mennään aina ensimmäiseksi.

Sadetakki päälle ja saappaat jalkaan ennen kuin kassit on autosta purettu!

Vähät pimeästä, sateesta ja tuulesta. Nyt minä sen perennan jaan ja vien jakopalan viikonloppuna kaverille. Kannattaisikohan luopua myös muutamasta kuunliljasta, jotka odottavat pikkutaimien ja jakopalojen ”lastentarhassa” yhä istuttamistaan?

Kun vajaa parikymmentä vuotta sitten aloitin puutarhatoimittajan työt, kieltäydyin aluksi kohteliaasti puutarhavierailuilla tarjotuista taimista. Vaikka teki mieli, ajattelin, että en millään kehtaa vaivata ihmisiä lapion varteen vierailun päätteeksi.

Kun oman puutarhan perennat ovat kasvaneet ja lisääntyneet, olen havahtunut kasvien lisääntymisvoimaan. Nyt olen itsekin kiitollinen, jos muutama jakopala saa meillä vierailleelta hyvän kodin.

On todella vaikea kitkeä pois taimia, jotka olisivat jollekin aarre.

Naapurimme pihasta saimme pari vuotta sitten jakopaloja kuunliljoista, joita on jo istutettu ympäri puutarhaamme ja ne lisääntyvät siellä voimalla. On otettu jo jakopaloja ruukkuihinkin juurtumaan – ja taimisto vain kasvaa! Varjon paratiisiimme tuovat lehtokotilot, joiden jäljiltä etenkin taimistomme kuunliljojen lehdet ovat surullisen reikäisiä.

Perustimme aikoinaan loivasti kirvesvarsitontillemme viettävälle pihatielle puiden, pensaiden ja perennojen kujanteen, jonne on uponnut paljon myös lahjataimia. Olemme ostanutkin lajeja, joita haluamme siellä kokeilla.  Ohuessa mullassa ovat viihtyneet jopa pionit!

Ensi keväänä ajattelin alasleikata puukujanteen alta kaikki pensaat. Haluan antaa enemmän tilaa perennoille, jotka uhkaavat jäädä puuvartisten jalkoihin. Koska perennat silloin taas pörhistyvät, voin hyvin luopua myös nyt jakopaloista.

Perennoja kasvaa pihatien vieressä jo kymmeniä lajeja. Olen ottanut jakotaimia itselleni ja antanut kavereille. Kerään luonnonkukista ja perennoista myös siemeniä ja kylvän niitä ympäriinsä.

Jotain jää emokasvista aina itsellekin, vaikka taimia jakaisinkin. Ei mene aikaakaan, kun perennan jakamista ei edes huomaa.

Perennoja lisää vai rajoita?

1. Kerää perennojen siemeniä lajista, jotka niitä tuottavat. Kerää siemenet kypsyttyään, kuivata ja säilytä kevääseen. Jos itäminen vaatii kylmäkäsittelyn, kylvä siemenet jo syksyllä. Lajikohtaista tietoa saat puutarhakirjoista ja netistä.
2. Jos haluat lisää itsestään kylväytyvien lajien taimia, anna kukkien kuihtua ja kylväytyä ympäristöönsä. Jos haluat rajoittaa lajin lisääntymistä, leikkaa kukat ennen siementen muodostumista.
3. Juurakosta voimakkaasti versovien perennojen kasvua saa rajattua asettamalla juurille kasvuesteitä. Käytettyjä ovat esimerkiksi maahan upotetut liuskekivet, juurimatot ja muovit.
4. Osallistu taimenvaihtotapahtumiin, joissa saat omien kasvien vaihtareina uusia lajeja. Jos ei ole vielä antaa taimia vaihtoon, usein saa ostettua pikkurahalla taimen, joka on jakopala paikallisesta kannasta.
5. Jaa perennoja, jolloin ne innostuvat lisääntymään. Istuta jakotamet ensin taimistoon, mutta jos et itse tainta tarvitse, malta antaa se kiertoon.

Hyviä taimenvaihtoja, ystävällisin terveisin puutarhatoimittaja Paula

    Olen Paula Ritanen-Närhi, intohimoinen puutarhatoimittaja, huoleton hortonomi ja kokeileva kotipuutarhuri. Kesät kiertelen kotipuutarhoissa ympäri maata ja talveksi vetäydyn kotilaaksooni  kirjoittelemaan retkistäni. Puutarha on minulle ammatti, harrastus ja elämäntapa. Tervetuloa kurkkimaan kotipuutarhaani!